Julkaistu: 07.09.2017 10:04
-
Päivitetty: 07.09.2017 11:00

Lepaalaiset keppihevoset viedään käsistä

  • Valmiina lähtöön. Yhden keppihevosen valmistamiseen menee yksi työpäivä. Hintaa Taikakepparin hevosilla on 50 eurosta 160 euroon riippuen mallista ja varusteista. Kuva: tuulia viitanen
    Valmiina lähtöön. Yhden keppihevosen valmistamiseen menee yksi työpäivä. Hintaa Taikakepparin hevosilla on 50 eurosta 160 euroon riippuen mallista ja varusteista. Kuva: tuulia viitanen
  • Keppihevosten
    Keppihevosten
  • Työvaiheet ovat työläitä. Esimerkiksi otsanauhojen timantit liimataan yksitellen. Kuva: tuulia viitanen
    Työvaiheet ovat työläitä. Esimerkiksi otsanauhojen timantit liimataan yksitellen. Kuva: tuulia viitanen
  • Kepparin runkoja. Kuva: tuulia viitanen
    Kepparin runkoja. Kuva: tuulia viitanen
  • Julia Aarrekivi ja Virva Klaasio tykkäävät näprätä. Jokainen osa viimeistellään viimeisen päälle. Kuva: tuulia viitanen
    Julia Aarrekivi ja Virva Klaasio tykkäävät näprätä. Jokainen osa viimeistellään viimeisen päälle. Kuva: tuulia viitanen
  • Valmiit riimut odottavat keppihevosia. Kaikki on tehty käsin. Kuva: tuulia viitanen
    Valmiit riimut odottavat keppihevosia. Kaikki on tehty käsin. Kuva: tuulia viitanen

Lepaalaisen omakotitalon eteisessä vyöryy vastaan keppihevostehdas. Valmiita keppihevosia, niiden aihioita ja varusteita on joka paikassa.

Heti alkuun Virva Klaasio pahoittelee tilannetta. Eteiskaapeissa ei ole takeille tilaa, sillä kaapit ovat täynnä keppihevosten valmistamiseen tarvittavia kankaita.

Olohuoneessa puolet tilasta on aidattu, etteivät koirat juoksentele leikattaviin kankaisiin tai muihin tarvikkeisiin, jotka on levitetty lattialle.

Työhuoneen seinustalla on hyllykkö, jossa on keppihevosten "nahkoja", telineessä roikkuu kymmeniä valmiita riimuja ja työkalupakissa on kymmeniä "timanteilla" koristeltuja otsahihnoja.

Kaikki sai alkunsa vuonna 2013, jolloin Klaasio teki ensimmäisen keppihevosen tyttärelleen Julia Aarrekivelle, 13.

Kaverit ihailivat Julian keppihevosta ja kyselyitä alkoi tulla: saisinko mäkin.

Jo samana vuonna syntyi idea, että näitähän voisi tehdä lisää. Syntyi prototyyppi, ja äiti ja tytär alkoivat valmistaa keppihevosia ja myydä niitä Tori.fi-palvelussa netissä.

– Kun niitä alkoi mennä enemmän, tuli ajatus toiminimestä.

Ensin Virva Klaasio ajatteli, että tämä on tyttären homma. Aarrekivi suunnitteli ja teki keppihevosia mielellään, ja äiti auttoi. Toiminimi oli Julia Aarrekiven.

Samaan aikaan yrityksen kanssa keppihevosbuumi on kasvanut ja saavuttanut mittasuhteet, joita Klaasio ja Aarrekivi ihmettelevät.

Heinäkuussa 2017 Klaasio ja Aarrekivi perustivat osakeyhtiön. Siinä molemmat ovat mukana, sillä äiti on jo täysipäiväisesti yrityksen palveluksessa.

Homma on lähtenyt lapasesta, sillä Klaasion kaikki aika menee keppihevosten valmistamiseen. Kun tytär tulee koulusta, hän aloittaa saman tien työt. Töitä tehdään myös lauantaisin ja sunnuntaisin, eikä Klaasio-Aarrekiven perheessä tunneta sanaa vapaapäivä.

– Ei tämä tylsää ole. Kaikista kivointa on tehdä varusteita, kuten suitsia ja riimuja.

Taikakepparilla on tuotannossa neljä eri kaavamallia, mutta erilaisia hevosia on viitisenkymmentä. Asiakas saa itse valita varusteiden värit.

Koska kyse on käsityöstä, jokainen keppihevonen on omannäköisensä, vaikka se tehdäänkin samalla kaavalla.

– Pohdimme, millainen lanka voisi sopia tai seuraamme, mitä Instagramissa tapahtuu.

Välillä äiti ja tytär ottavat yhteen, sillä läheskään aina he eivät ole samaa mieltä siitä, miten jokin asia pitäisi tehdä.

Taikakepparin yrittäjät eivät ole huolissaan siitä, että osa harrastajista tekee keppihevosensa itse.

– Myymme myös kankaita ja tarvikkeita. Tosin emme kerro, miten olemme jonkin asian tehneet. Ne ovat liikesalaisuuksia, ja joskus nuorten tyttöjen on vaikea ymmärtää sitä.

Taikakepparista on tullut brändi.

Viime vuoden Helsinki International Horse Showssa Klaasio hämmästyi suosiota. Keppihevoset vietiin käsistä ensimmäisen kahden tunnin aikana.

Keppihevosharrastuksesta on tullut välineurheilua. Vaikka osalla on itsetehtyjä keppareita, harrastajat myös vertailevat, kenellä on minkäkin valmistajan hevonen.

Keppihevoset kärsivät myös taudeista, kuten reikä- ja paakkutaudista.

– Tuoteselosteeseen on pitänyt erikseen lisätä, ettemme vastaa tuhoeläinten haitoista. Kepparia ei kannata jättää ulos, sillä linnut nokkivat sitä, ja kosteudessa vanu paakkuuntuu.

Tällä hetkellä äiti ja tytär pohtivat, uskaltaisivatko palkata työntekijän.

– Töitä olisi, mutta kuinka kauan kepparibuumi kestää? HÄSA

Turengin S-marketin mahdollinen siirtäminen nykyiseltä paikaltaan kunnantalon viereiseen puistikkoon herättää edelleen kritiikkiä ja vastustusta.Kunnan edustajille luovutettiin maanantaina hanketta vastustava adressi, jonka oli allekirjoittanut 1 900 henkilöä.Adressissa vaaditaan, että viheralue säi

Kaavamerkinnän muuttaminen ei tuo muutosta Ruutikellarintiellä vallitsevaan käytäntöön. Kaavassa tiealueeksi muuttuvat kapeat suikaleet ovat edelleen tontinomistajien piha-aluetta. Kuva: Pekka Rautiainen

Hätilän I-alueen kaavoituksessa on syntynyt Ruutikellarintien varressa eriskummallinen tilanne, jota korjataan Hätilän II-alueen uuden kaavan yhteydessä.Ongelmana on katualue, joka 1970-luvun kaavassa levennettiin mahdollista joukkoliikennekatua varten, mutta jota ei koskaan toteutettu.

Hämeen poliisi etsii Riihimäellä kadonnutta Leena Pekkarista. Vuonna 1960 syntynyt Pekkarinen poistui Peuranpolulla sijaitsevasta asunnostaan ilmeisesti marraskuun 10. päivänä, eikä hänestä ole sen jälkeen tehty havaintoja.Pekkarinen on alle 160 cm pitkä ja painaa noin 45 kg.

Arkistokuva: Terho Aalto

Sairaanhoitopiiri suunnittelee asiakasmaksujen nostoa lain sallimaan maksimiin ensi vuonna.Taustalla tässä on jäsenkuntien haluttomuus pitää kiinni joitakin vuosia sitten sovitusta talouden tasapainottamisohjelmasta.Maksujen täysimääräinen nosto esimerkiksi poliklinikkamaksun nousua 32,70 eurosta 41