Julkaistu: 07.09.2017 10:04
-
Päivitetty: 07.09.2017 11:00

Lepaalaiset keppihevoset viedään käsistä

  • Valmiina lähtöön. Yhden keppihevosen valmistamiseen menee yksi työpäivä. Hintaa Taikakepparin hevosilla on 50 eurosta 160 euroon riippuen mallista ja varusteista. Kuva: tuulia viitanen
    Valmiina lähtöön. Yhden keppihevosen valmistamiseen menee yksi työpäivä. Hintaa Taikakepparin hevosilla on 50 eurosta 160 euroon riippuen mallista ja varusteista. Kuva: tuulia viitanen
  • Keppihevosten
    Keppihevosten
  • Työvaiheet ovat työläitä. Esimerkiksi otsanauhojen timantit liimataan yksitellen. Kuva: tuulia viitanen
    Työvaiheet ovat työläitä. Esimerkiksi otsanauhojen timantit liimataan yksitellen. Kuva: tuulia viitanen
  • Kepparin runkoja. Kuva: tuulia viitanen
    Kepparin runkoja. Kuva: tuulia viitanen
  • Julia Aarrekivi ja Virva Klaasio tykkäävät näprätä. Jokainen osa viimeistellään viimeisen päälle. Kuva: tuulia viitanen
    Julia Aarrekivi ja Virva Klaasio tykkäävät näprätä. Jokainen osa viimeistellään viimeisen päälle. Kuva: tuulia viitanen
  • Valmiit riimut odottavat keppihevosia. Kaikki on tehty käsin. Kuva: tuulia viitanen
    Valmiit riimut odottavat keppihevosia. Kaikki on tehty käsin. Kuva: tuulia viitanen

Lepaalaisen omakotitalon eteisessä vyöryy vastaan keppihevostehdas. Valmiita keppihevosia, niiden aihioita ja varusteita on joka paikassa.

Heti alkuun Virva Klaasio pahoittelee tilannetta. Eteiskaapeissa ei ole takeille tilaa, sillä kaapit ovat täynnä keppihevosten valmistamiseen tarvittavia kankaita.

Olohuoneessa puolet tilasta on aidattu, etteivät koirat juoksentele leikattaviin kankaisiin tai muihin tarvikkeisiin, jotka on levitetty lattialle.

Työhuoneen seinustalla on hyllykkö, jossa on keppihevosten "nahkoja", telineessä roikkuu kymmeniä valmiita riimuja ja työkalupakissa on kymmeniä "timanteilla" koristeltuja otsahihnoja.

Kaikki sai alkunsa vuonna 2013, jolloin Klaasio teki ensimmäisen keppihevosen tyttärelleen Julia Aarrekivelle, 13.

Kaverit ihailivat Julian keppihevosta ja kyselyitä alkoi tulla: saisinko mäkin.

Jo samana vuonna syntyi idea, että näitähän voisi tehdä lisää. Syntyi prototyyppi, ja äiti ja tytär alkoivat valmistaa keppihevosia ja myydä niitä Tori.fi-palvelussa netissä.

– Kun niitä alkoi mennä enemmän, tuli ajatus toiminimestä.

Ensin Virva Klaasio ajatteli, että tämä on tyttären homma. Aarrekivi suunnitteli ja teki keppihevosia mielellään, ja äiti auttoi. Toiminimi oli Julia Aarrekiven.

Samaan aikaan yrityksen kanssa keppihevosbuumi on kasvanut ja saavuttanut mittasuhteet, joita Klaasio ja Aarrekivi ihmettelevät.

Heinäkuussa 2017 Klaasio ja Aarrekivi perustivat osakeyhtiön. Siinä molemmat ovat mukana, sillä äiti on jo täysipäiväisesti yrityksen palveluksessa.

Homma on lähtenyt lapasesta, sillä Klaasion kaikki aika menee keppihevosten valmistamiseen. Kun tytär tulee koulusta, hän aloittaa saman tien työt. Töitä tehdään myös lauantaisin ja sunnuntaisin, eikä Klaasio-Aarrekiven perheessä tunneta sanaa vapaapäivä.

– Ei tämä tylsää ole. Kaikista kivointa on tehdä varusteita, kuten suitsia ja riimuja.

Taikakepparilla on tuotannossa neljä eri kaavamallia, mutta erilaisia hevosia on viitisenkymmentä. Asiakas saa itse valita varusteiden värit.

Koska kyse on käsityöstä, jokainen keppihevonen on omannäköisensä, vaikka se tehdäänkin samalla kaavalla.

– Pohdimme, millainen lanka voisi sopia tai seuraamme, mitä Instagramissa tapahtuu.

Välillä äiti ja tytär ottavat yhteen, sillä läheskään aina he eivät ole samaa mieltä siitä, miten jokin asia pitäisi tehdä.

Taikakepparin yrittäjät eivät ole huolissaan siitä, että osa harrastajista tekee keppihevosensa itse.

– Myymme myös kankaita ja tarvikkeita. Tosin emme kerro, miten olemme jonkin asian tehneet. Ne ovat liikesalaisuuksia, ja joskus nuorten tyttöjen on vaikea ymmärtää sitä.

Taikakepparista on tullut brändi.

Viime vuoden Helsinki International Horse Showssa Klaasio hämmästyi suosiota. Keppihevoset vietiin käsistä ensimmäisen kahden tunnin aikana.

Keppihevosharrastuksesta on tullut välineurheilua. Vaikka osalla on itsetehtyjä keppareita, harrastajat myös vertailevat, kenellä on minkäkin valmistajan hevonen.

Keppihevoset kärsivät myös taudeista, kuten reikä- ja paakkutaudista.

– Tuoteselosteeseen on pitänyt erikseen lisätä, ettemme vastaa tuhoeläinten haitoista. Kepparia ei kannata jättää ulos, sillä linnut nokkivat sitä, ja kosteudessa vanu paakkuuntuu.

Tällä hetkellä äiti ja tytär pohtivat, uskaltaisivatko palkata työntekijän.

– Töitä olisi, mutta kuinka kauan kepparibuumi kestää? HÄSA

Timo Valli, Kimmo Jokela ja Onni Anttonen ovat kaikki olleet mukana mökin talkoissa. Partiolaisia he ovat kaikki kolme olleet jo pienistä pojista asti.

Janakkalan partiolaiset saavat uuden hirsikämpän leirikeskukseensa.Partiolaiset ovat leireilleet Janakkalan Isojärven Vohlisaaressa jo 1930-luvulta asti, mutta vanhat nukkumatilat kävivät nykyisille yöpyjämäärille pieneksi.

Poliisi epäilee noin 70-vuotiaan mopoa kuljettaneen miehen syyllistyneen rattijuopumukseen Hämeenlinnan Viertolantiellä tiistaina aamupäivällä. Mies puhalsi alkometriin 0,82 promillea.Toista, noin 70-vuotiasta miestä, epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Mathias Nygård vierailee säännöllisesti vanhassa kotikaupungissaan Hämeenlinnassa, koska yhtyeen kitaristi ja Nygårdin lisäksi yhtyeen ainoa alkuperäinen jäsen Jussi Wikström asuu kaupungissa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa

Turisaksen nokkamies Mathias Nygård elää kotonaan yrittäjän epäseksikästä arkea.Kiertueilla hän matkustaa mieluiten jollain muulla kuin lentokoneella – ei siksi, että lentäminen pelottaisi, vaan siksi, että se on niin tylsää.Kun Turisaksen laulaja Mathias Nygård alkaa valmistella yhtyeelleen uutta a

Hämeenlinnalainen taksikuljettaja Kristian Isokorpi uskoo syksyn näyttävän, miten kilpailun vapautuminen vaikuttaa alaan Kanta-Hämeessä. Kuva: Pekka Rautiainen

Taksialan vapautumisen vaikutukset eivät ole vielä suuresti näkyneet Kanta-Hämeessä uusien yrittäjien määrässä.Kanta-Hämeen Aluetaksin toimitusjohtaja Juha Sirviö sanoo, että taksiyrittäjien määrä ei ole kasvanut, sillä uusia ja lopettaneita on ollut lähes saman verran.– Osa autoilijoista on ilmoitt

Heinäkuun helleaalto on saanut auringonpalvojia Hämeensaaren uimarannalle. Kuumuus ja aurinko eivät ole kuitenkaan aina mukavia asioita, kuten moni hämäläinen ihminen ja eläin on saanut huomata. Kuva: Pekka Rautiainen

Ikäihmiset ja hoiva-alan ammattilaiset koetuksellaSauvolan hyvinvointikeskuksessa Iittalassa seurataan palvelukodin tilojen lämpötilaa helleaallon aikana tarkkaan.Jos asukkaiden huoneissa on yli 25 astetta lämmintä, ryhdytään erityistoimiin.– Pidetään huoli siitä, ettei asukkailla ole esimerkiksi pa

Sosiaaliohjaaja Pirjo Takala tapaa kahdesti viikossa hämeenlinnalaisia. Hänen työnsä on auttaa heidät oikeanlaisen avun pariin. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunki on mukana valinnanvapauskokeilussa, jonka tarkoituksena on valmistaa kaupunkeja sote-uudistukseen.Osana kokeilupakettia yksityiset ja julkiset terveydenhoitopalvelut ovat ottaneet käyttöön sosiaaliohjauksen, jonka tarkoituksena on auttaa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä löy