Julkaistu: 13.09.2017 16:32
-
Päivitetty: 14.09.2017 07:43

Sibelius-fantasin tämän vuoden uutuuksia ovat mm. iso screeni, laservalot ja museoiden aukiolo

  • Magda Hakala on tehnyt koreografian Feeniks Showdancersille, joka osallistuu Sibelius-fantasiaan jo neljättä kertaa. Pyrimme joka vuosi tuomaan esitykseen jotakin uutta. Tänä vuonna uutta ovat siivet.   Kuva: Esko Tuovinen
    Magda Hakala on tehnyt koreografian Feeniks Showdancersille, joka osallistuu Sibelius-fantasiaan jo neljättä kertaa. Pyrimme joka vuosi tuomaan esitykseen jotakin uutta. Tänä vuonna uutta ovat siivet. Kuva: Esko Tuovinen

– Aluksi vähän kauhistuin, myöntää Tuula Penttilä.

Pieni pelko oli reaktio kysymykseen: Ohjaisitko Sibelius-fantasian?

Sibelius-fantasia on vetänyt Hämeenlinnan torin täyteen väkeä seitsemänä syksynä peräkkäin. Aina aikaisemmin sen järjestäjätahona on ollut Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö ja primus motorina johtajansa Erkki Korhonen. Kun säätiö lakkautettiin tämän vuoden alussa, otti tuottajavastuun lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX.

 

Koska kaupunki on valinnut Suomi 100 -juhlavuoden teemaksi lapset ja nuoret, ei näyttelijänä ja muusikkona tunnettua Penttilää tarvinnut puhua ympäri. Noin kahdestasadasta esiintyjästä enemmistö on lapsia, ja esityksen punaiseksi langaksi muodostui sukupolvien ketju.

– Sibelius-fantasia on tässä kaupungissa klassikko. Olemme valmistelleet esitystä sen perinnettä kunnioittaen ja hyvällä maulla uudistaen, sanoo Penttilä.

 

Vaikka ohjaaja on ensikertalainen, löytyy taiteellisesta työryhmästä rutkasti kokemusta. Valotaiteilija Juha Rouhikoski on ollut mukana alusta alkaen eli ensi viikon perjantain esitys on hänelle jo kahdeksas.

Perinteen mukaisesti toria ja Kirkkopuistoa valaisevat voimakkaat värit, sillä Jean Sibelius oli äänet väreinä näkevä synesteetikko. Uuttakin valotekniikkaa on luvassa.

– Tänä vuonna katsellaan, miten Hämeenlinnassa toimivat laserit, paljastaa Rouhikoski.

 

Yleistä näkyvyyttä tapahtumassa parannetaan isolla screenillä, joka rakennetaan entistä isomman lavan vasemmalle puolelle.

– Tätä on toivottu, kertoo tuottaja Juuso Nieminen.

Näytöltä kaupunkilaisille tarjotaan yleiskuvaa, ja se mahdollistaa illan tapahtumien seuraamisen myös laajemmalta alueelta. Flyygelinosturista on luovuttu, ja esimerkiksi pianotaiteilija Tuomas Nikkasen esiintyminen kirkossa näytetään screeniltä.

– Olemme vähentäneet tavaran määrään ja teemme vähemmällä isompaa, kiteyttää Nieminen.

 

Sibelius-fantasia osuu lähes päivälleen säveltäjämestarin kuolinpäivään, joka oli 20.9.1957. Tapahtuman järjestäjät eivät ole kuitenkaan halunneet rajoittaa musiikkiantia vain häneen.

– Mutta Finlandiasta ei luovuta, nauraa tuottaja Nieminen.

Kuoronjohtaja Ismo Savimäki arvioi, että noin 90 prosenttia kuultavista sävelistä on Sibeliuksen kynästä.

– Mukana on myös vähän kalevalaista musiikkia ja sellaista, jolla on linkki Sibeliuksen henkiseen maailmaan, sanoo Savimäki.

 

Museo Skogster ja Sibeliuksen syntymäkoti tuovat tapahtumaan uusia sävyjä olemalla illalla auki ilman pääsymaksua. Syntymäkodissa on esillä Sibeliuksen kuolinpäivän lehdistä sidottu kirja ja siellä esiintyvät lauluyhtyeet The3ees ja Aava Ensemble. Erityisvalaistuksen saavalle pihamaalle voi pysähtyä nauttimaan partiolaisten myymää glögiä.

– Museot ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana fantasiassa ja erittäin mielellään jatkossakin, sanoo amanuenssi Antti Krapu. HÄSA

 

 

 

Perjantai 22.9.2017

Sibelius-fantasia: Sibeliuksen musiikkia, kuorolaulua, valo- ja tanssitaidetta klo 20.30 alkaen Hämeenlinnan torin ja Kirkkopuiston maisemissa.

Kuorot kuutamolla: Kuorot ja lauluyhtyeet kiertävät kaupungin ravintoloita ja kuppiloita oman ohjelmiston kanssa klo 21.30 alkaen. Esiintyjät: The3ees (esiintyy Sibeliuksen syntymäkodissa jo klo 19.30), Lopen mieslaulajat, Aava Ensemble, RRR-trio, Hämeenlinnan mieskuoro, naiskuoro Timotei, Tur Hau Tunes, Olennainen ja Vanajan laulu.

Museot: Sibeliuksen syntymäkoti ja Museo Skogster avoinna klo 18–22 ilman pääsymaksua.

Suistoklubi: Club for Five noin klo 23 alkaen.

Urho Kekkosen arkiston verkkosivuilta löytyy noin 5000 valokuvaa arkiston kokoelmasta. Tutkija Janne Ridanpää esitteli viime keskiviikkona Museo Skogsterin museokeskiviikossa arkiston filmikokoelmasta löytyviä lyhytdokumentteja, jotka kertovat presidentti Kekkosen ja neuvostojohtajien vierailuista Suomeen ja Neuvostoliittoon. Kuva: Esko Tuovinen

Kalju ja silmälasit. Jokainen suomalainen tunnistaa presidentti Urho Kekkosen tavaramerkin.– Kekkosesta on tullut eräänlainen pop-ikoni ja kansallisomaisuutta, sanoo Urho Kekkosen arkiston tutkija Janne Ridanpää. Kekkonen jaksaa kiinnostaa vuosikymmenestä toiseen.

Vaikka Johanna Ruhanen joskus nuorempana satunnaisesti saattoi polttaa jonkun tupakan, ei hänelle ole tullut edes mieleen polttaa odottaessaan Linda-tyttöä tai lähipäivinä syntyvää pikkuveikkoa. Riskit ovat liian ilmiselvät. Kuva: Anu Kankaansydän

Raskaana olevista lähes joka kymmenes polttaa tupakkaa koko raskauden ajan. Määrä on pysynyt yli 30 vuotta samana. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hakee keinoja vähentää tupakointia.– Useimmat äidit haluavat lopettaa tupakoinnin, mutta se ei ole yksinkertainen asia.

Ilkka Remes tunnetaan taustatyöstään ja salaisista lähteistään, ja niiden tulkinta osana fiktiota on herättänyt keskustelua teosten vastaanotossa. Hän on sisällyttänyt trilleriin vaihtoehtohistoriaa ja kirjoittanut jännitysromaaneja myös nuorille.  Kuva: Milla von Konow

Ilkka Remes pohtii, miten verkon mahdollistama keskustelu ja vihapuhe ilmiönä ovat vaikuttaneet median toimintaan Suomessa. - Tietyistä asioista ei Suomessa haluta sallia julkista keskustelua.Illka Remeksen Horna-sarjan päättävä toimintatrilleri Vapauden risti kuvaa Suomea, jossa Venäjä toteuttaa ps