Julkaistu: 30.09.2017 21:00
-
Päivitetty: 02.10.2017 10:34

Huippu-urheilijan mentaalivalmentajaksi voi ryhtyä kuka tahansa

  • KUVITUS: Soile Toivonen
    KUVITUS: Soile Toivonen
  • Tuomas Grönman
    Tuomas Grönman

Psyykkinen valmennus on nuori tieteenala, josta huippu-urheilussa on edelleen vähän kosketuspintaa. Nykyään monessa seurassa koetaan painetta ottaa asia huomioon, mutta kysymys kuuluu, keneltä palveluita tilataan.

Nyt kun aihe on voimakkaasti pinnalla, monessa seurassa ollaan ymmällään siitä, keneltä parasta apua voidaan saada – se houkuttaa paikalle urheilua mystifioivia puoskarivoimia, kun ilmassa tuoksuu rahan tarjoamat mahdollisuudet.

Valelääkäreistä puhuminen on terminologisesti voimakasta, mutta voi kuitenkin kysyä, miksi valelääkäri vietiin oikeuteen ja hän sai tuomion?

Siksi, että hänellä ei ollut pätevyyttä ja hän vain näytteli.

 

Helpointa olisi tietysti ottaa parhaiten koulutetut ammattilaiset, mutta silti usein niin ei tapahdu. Suuret puheet ja hienot tittelit hämäävät.

On muistettava, että urheilupsykologin, psykologin ja psykiatrin nimikkeet ovat suojattuja, mutta mentaalivalmentajaksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka sen tittelin itselleen haluaa.

Ja niin on tapahtunutkin.

– Niin kauan kun asiakaskunta ei tiedä tarpeeksi tieteen ja koulutuksen tuomasta osaamisesta, on monella paikka iskeä, jotka ovat hyviä esiintymään, sanoo urheilupsykologi Tuomas Grönman.

Grönman on entinen jääkiekkoilija, joka edusti NHL-urallaan Chicago Blackhawksia ja Pittsburgh Penguinsia.

Hän joutui lopettamaan uransa 29-vuotiaana loukkaantumisen takia. Urheilu-uransa jälkeen Grönman opiskeli psykologian maisteriksi Turun yliopistosta.

– Moni voi sanoa osaavansa auttaa masentunutta ja ahdistunutta urheilijaa hallitsemaan tiukassa paikassa ajatuksensa, mutta konkreettisten parannuskeinojen todelliset osaajat ovat vähemmässä, Grönman alleviivaa.

 

Mentaalivalmentajat ovat olleet esillä niin televisiossa kuin lehtien palstoilla. Usein kritiikittömästi on päästetty läpi löysää puhetta, jota mediat ovat vielä otsikoissaan erikseen kirkuneet.

Kun nuorten Leijonien joukkue voitti MM-kultaa Helsingissä, muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat tekivät näyttäviä otsikoita henkisestä valmentajasta Melina Niemestä.

Niemen kehuttiin olevan nainen Nuorten MM-kullan takana. Yle kirjoitti: ”Henkisellä valmentajalla oli suuri merkitys Nuorten Leijonien maailmanmestaruuteen".

Se kuitenkin unohtui mainita, että todellisuudessa Niemi veti kaksi noin kahden tunnin sessiota nuorille Leijonille. Hän teki joukkueen kanssa värikoodiprofiloinnin ja ryhmätyön ”menestyksen portaat”, jotka joukkueet päättivät itse.

Alkukartoitus perustui persoonallisuusteorioihin, joita on käytetty esimerkiksi konsultointi- ja työorganisaatioissa. Vakiokysymysten tulokset tehtiin alle 20-vuotiaiden nuorten itsearvioihin perustuen.

Arjessa Niemi ei ollut millään tavalla mukana joukkueen hämeenlinnalaistaustaisen valmennustiimin, Jukka Jalosen, Timo Lehkosen ja Antti Pennasen, kanssa.

 

Muitakaan esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa. Viimeksi julkisuuteen on noussut Toni Niemisen ja Kalle Palanderin markkinointinimi Herkät herrasmiehet.

Asiassa on kuitenkin vain yksi ongelma. Nieminen ja Palander eivät itsekään oikein tuntuneet tietävän mitä ovat myymässä. Omia kasvutarinoitaan ilmeisesti.

Yrityksen Facebook-sivuilla Palanderin ja Niemisen konsepti kuitenkin vaikuttaa aukottomalta ainakin kahden ihmisen mielestä – Palanderin ja Niemisen.

"Valmennuskonsepti Herkät Herrasmiehet on kasvutarinoihin perustuva tarinankerronta, joiden kautta kuulija voi helpommin samaistua ja soveltaa kuulemaansa omaan tilanteeseensa", sivustolla kerrotaan.

Grönman kuuntelee esimerkkejä – ja nyökkää.

– Medialla on tietenkin oma vastuunsa siinä, millaisia asiantuntijoita käytetään, Grönman huomauttaa.

 

Tuomas Grönman on huolissaan vallitsevasta tilanteesta.

– Välttämättä ei ole tutkittua tietoa taustalla. Jos on käynyt kuntosalilla ja syönyt rahkaa, voi myös olla personal trainer. Psyykkistä valmennusta ei ole syytä väheksyä, mutta on ymmärrettävä, että on hyvää ja huonoa psyykkistä valmennusta, Grönman huomauttaa.

– On helppoa tehdä haavoittuvaisen ihmisen huolella rahaa. Jos joku lupaa pikaratkaisua, siinä vaiheessa pitäisi jo hälytyskellojen soida.

Urheilun puolella huolta on jo herännyt.

– Olen kuullut, että ainakin jääkiekon puolella ollaan huolissaan tästä mentaalivalmennuksen villistä maailmasta. Jokainen voi tehdä omat valintansa, mutta on myös tärkeää, että ihmisillä on tieto siitä, mitä ostavat. Asiakaskunnalla ei ehkä ole vielä riittävää tietoa erottaa näitä asioita toisistaan.

Grönman antaa pientä sapiskaa myös kollegoilleen, urheilupsykologeille, jotka eivät ole pystyneet pitämään omasta reviiristään riittävän hyvää huolta.

– Ala on murrosvaiheessa. Meidän pitäisi olla aktiivisempia pitämään huolta omasta asemastamme, eikä odottaa, että joku muu tekisi sen.

Grönman ei ymmärrä sitä logiikkaa, että puhutaan esimerkiksi Herkkien herrasmiesten retoriikalla, että vain urheilija voi päästä urheilijan pään sisälle – vaikka Grönman itsekin on entinen urheilija.

Ei hevosvalmentajankaan tarvitse olla hevonen tai politiikantoimittajan ministeri.

– Kaikki ihmiset ovat kokeneet paineita elämässään. Psykologin tehtävä ei ole päästä kenenkään pään sisälle. Ei sinne voi mennä kuin kirurgi. Psykologiaan vaikuttaa moni asia, kuten neurologinen tutkittu tieto aivojen rakenteesta ja hermosoluista.

– Ehkä hyvä nyrkkisääntö on, että ei lääkäriasioistakaan puhuta muulle kuin lääkärille. HÄSA

Pälkäneen seurakunnan entisen talouspäällikön Simo Klasilan ehdollinen vankeustuomio virka-aseman väärinkäytöstä ei muuttunut hovioikeudessa.Turun hovioikeus hylkäsi Klasilan valituksen ja syyttäjän vastavalituksen Kanta-Hämeen käräjäoikeuden päätöksestä.

 Kuva: Esko Tuovinen

Aulangon Graniittilinna on saamassa remonttirahaa valtion ensi vuoden lisäbudjetista.Graniittilinnan korjauksen on valtion lisätalousarvioon sisällyttämässä eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto.

Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi, kertoo Veronmaksajien uusi kansainvälinen palkkaverovertailu.Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeam