Julkaistu: 04.10.2017 06:00
-
Päivitetty: 09.10.2017 13:45

Kaksi nuorta koneistajaa tavoittelee MM-mitalia "pomminkerääjällä"

  • Koneistaja Eemi Saloranta on voittanut muun muassa EM-kultaa CNC-jyrsintälajeissa. Nyt tähtäimessä on MM-mitali. Kuva: Esko Tuovinen
    Koneistaja Eemi Saloranta on voittanut muun muassa EM-kultaa CNC-jyrsintälajeissa. Nyt tähtäimessä on MM-mitali. Kuva: Esko Tuovinen
  • Metallinjyrsintä ei enää useinkaan ole käsityötä, vaan koneistajat ohjelmoivat 3D-mallinnuksia. Kuva: Esko Tuovinen
    Metallinjyrsintä ei enää useinkaan ole käsityötä, vaan koneistajat ohjelmoivat 3D-mallinnuksia. Kuva: Esko Tuovinen

Konepajatekniikka kuulostaa maallikon korvissa raskaalta ja rasvakouraiselta työltä.

Nykyään metallin jyrsintä tarkoittaa kuitenkin useimmiten lähinnä ohjelmointia, suunnittelua. Metalliset komponentit ja koneiden osat työstetään automaation avulla 3D-mallista suoraan tuotteiksi.

Koneistamisen nuoret taitajat Eemi Saloranta Riihimäeltä ja Eetu Runne Hausjärveltä ovat niin kiinnostuneita metallin työstöstä, että valmistautuvat parhaillaan ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin Abu Dhabissa lokakuun puolivälissä.

Konepajatekniikan kilpailussa kolmen hengen joukkueet valmistavat "sähkökäyttöisen laitteen".

– Siitä tulee jonkinlainen pyörillä kulkeva, kauko-ohjattava "pomminkerääjä". Etukäteen on määritelty, minkälaisia vaatimuksia sen pitää täyttä ja minkälaisista tehtävistä sen pitää suoriutua, he kertovat.

Hyrian ammattioppilaitoksesta valmistuneet Saloranta ja Runne keskittyvät laitteen koneistukseen. Joukkueen kolmas jäsen, Tapio Immonen Oulusta, vastaa laitteen sähköistyksestä.

Miten ammattitaitokilpailuissa oikein valitaan voittaja? Ja miten maajoukkue on harjoitellut kilpailua varten?

Saloranta ja Runne selvittävät, että kilpailutehtävä sisältää sekä laitteen suunnittelua että laitevalmistusta. Lisäksi luvassa on yllätystehtävä, johon ei ole voinut valmistautua etukäteen.

– Kilpailussa on pisteytetty eri osa-alueita. Se voittaa, jonka laite täyttää parhaiten annetut ehdot ja mittatarkkuudet ja joka valmistaa sen nopeimmin, Eemi Saloranta sanoo.

– Laitteen pitää lisäksi olla kustannustehokas. Se riippuu siitä, mitä raaka-aineita ja komponentteja työhön on valittu, Eetu Runne täydentää.

Hän kehaisee joukkueen oppineen paljon uutta, kun kilpailua varten on jouduttu tilaamaan komponentteja Kiinasta ja on laskettu materiaalien hintaa. Iltaisin ja viikonloppuisin kilpailijat ovat valmistaneet koekappaleita, ja nyt lopullinen malli alkaa olla valmis.

– Lopullisesti tulos selviää vasta paikan päällä. Työssä tulee yleensä aina yllätyksiä, joihin pitää sopeutua paineenalaisessa kilpailutilanteessa, Saloranta sanoo.

Eemi Saloranta voitti viime vuonna nuorten EM-kultaa CNC-jyrsintälajissa Euro Skills -tapahtumassa Göteborgissa. Hän sanoo, että siitä ja aiemmista kilpailukokemuksista jäi sen verran kipinää, ettei MM-kilpailuita oikein voinut jättää väliin.

Ammattitaidon MM-kilpailuissa yläikäraja on useimmissa lajeissa 22 vuotta, konepajatekniikassa vähän korkeampi. Eemi Saloranta ja Eetu Runne ovat kumpikin 23-vuotiaita. He käyvät töissä kantahämäläisissä alan yrityksissä CNC-koneistajina.

Saloranta suunnittelee ja valmistaa muun muassa erilaisia teollisuuskoneiden ja kilpa-autojen osia. Runne tekee työkaluja ja koneen osia, joita tarvitaan arkisten muoviesineiden valmistuksessa.

Ammatilliset unelmat liittyvät nykyisenlaisiin tehtäviin.

– Eihän sitä ikinä tiedä, mitä tulee tehtyä isona, mutta jotain alaan liittyvää kumminkin, Saloranta pyörittelee.

Eetu Runne toivoo jatkavansa koneistajan uralla. Ulkomailla työskenteleminenkään ei olisi pois laskuista.

– Monet luulevat, että koneistaminen on likaisissa halleissa olemista. Enemmän se on ohjelmointia ja kehitystyötä, hän sanoo. HäSa

Mikä on parasta
Metallitöissä?

Eemi Saloranta: Vaihtelevat, monimutkaiset, haasteelliset ja mielenkiintoiset työt.

Eetu Runne: Oman kädenjäljen näkeminen, ja se, kun suoriutuu haastavista tehtävistä.

Kilpailemisessa?

Eemi: Saa näyttää osaamisensa ja haastaa itseänsä. Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti.

Eetu: Voittaminen!

Kenelle suosittelisit koneistajan ammattia?

Eemi: Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta, paineensietokykyä ja valmiutta reagoida äkillisiin yllätyksiin. Jos tykkää sellaisesta, niin sopii kenelle vain.

Eetu: Sellaisille, jotka tykkäävät haastavista töistä. Erityisesti naisia voisi hakeutua enemmän alalle.

Ammattitaidon MM-kisat

Abu Dhabissa Arabiemiraateissa 14.–19.10.2017

Suomen maajoukkueessa on 27 nuorta 24 eri lajissa.

Yläikäraja on useimmissa lajeissa 22 vuotta.

Konepajatekniikassa kilpailijat saavat olla 24-vuotiaita.

40 metrin pituinen liukumäki tuntui kiinnostavan perheen pienimpiä Pauninmaan luontokohteen talvitapahtumassa sunnuntai-iltana. Kuva: Riku Hasari

Napakelkka kirskui, liukurit kiisivät liukumäissä ja tuli räiskyi monissa muodoissaan Pauninmaan luontokohteen tämän talven viimeisessä ulkoilutapahtumassa sunnuntaina.Talvesta ja sen riemuista oli Janakkalan Tervakoskelle tullut nauttimaan reilut sata kävijää, useimmat heistä lapsiperheitä.

Esko Anttolan mielestä hyppyrimäen alastulorinne olisi oivallinen treenauspaikka. - Täällä voisi järjestää vaikka minkälaisia ulkoilutapahtumia muutenkin, Anttola suunnittelee. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan tulee lähitulevaisuudessa ainakin kahdet uudet kuntoportaat.Portaita havitellaan niin Hämeenlinnan Lammille kuin Ahvenistollekin, mutta myös Janakkalan kuntoporrashankkeet ovat kovaa vauhtia viriämässä niin Turengissa kuin Tervakoskellakin.Tähän asti Kanta-Hämeessä on ollut kuntoportai

Erä-, retkeily- ja ulkoilutarvikkeita myyvä Vaeltajankauppa.fi muuttaa Hämeenlinnassa Turuntie 7:stä Kaurialankatu 21:een. Muutto alkoi keskiviikkona.– Saamme yhdistettyä myymälän, Kantolassa nyt toimivan verkkokaupan varaston ja muut toiminnot saman katon alle.

Poliisilla oli kiireinen viikonloppuyö ja vuorokausi Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä tehtäviä kertyi vuorokaudessa 170 ja yövuorossa iltaseitsemän ja aamuseitsemän välillä 122. Kanta-Hämeessä tehtäviä kertyi vastaavina aikoina 112 ja 61.

                                  Asianajaja Peter Boucht ja maalauksessa komeileva isoisä Harald Boucht ehtivät joitakin vuosia työskennellä samaan aikaan perheen asianajotoimistossa Vaasassa. Asianajotoimisto Boucht & Nikula jatkaa toimintaansa vielä tänä päivänäkin.                               Kuva: Jarno Pellinen

Harald Boucht lähetti jääkärikokelaat kodistaan hiihtämään jäisen Merenkurkun yli Ruotsiin, josta matka jatkui Saksaan.Tärkeä jääkärivärväri oli järjestämässä Mannerheimille aseita, joilla venäläiset saatiin vaarattomiksi Pohjanmaalla. Vaasalainen hovioikeudenneuvos Harald Boucht (1872–1963) oli suo

Kaduilta pelastetuilla koirilla voi tautien lisäksi olla pelkoaggressiota, mikä tekee sen käytöksestä arvaamattoman. Kuva: TA terho aalto

Etelä-Suomen aluehallintovirasto varoittelee ulkomailta Suomeen pelastettavien koirien mukana tulevista terveysriskeistä.– Antibioottiresistenssi sekä koirista ihmisiin tarttuvat taudit on syytä huomioida, kun harkitaan katukoiran pelastamista Suomeen.