Julkaistu: 04.10.2017 06:00
-
Päivitetty: 09.10.2017 13:45

Kaksi nuorta koneistajaa tavoittelee MM-mitalia "pomminkerääjällä"

  • Koneistaja Eemi Saloranta on voittanut muun muassa EM-kultaa CNC-jyrsintälajeissa. Nyt tähtäimessä on MM-mitali. Kuva: Esko Tuovinen
    Koneistaja Eemi Saloranta on voittanut muun muassa EM-kultaa CNC-jyrsintälajeissa. Nyt tähtäimessä on MM-mitali. Kuva: Esko Tuovinen
  • Metallinjyrsintä ei enää useinkaan ole käsityötä, vaan koneistajat ohjelmoivat 3D-mallinnuksia. Kuva: Esko Tuovinen
    Metallinjyrsintä ei enää useinkaan ole käsityötä, vaan koneistajat ohjelmoivat 3D-mallinnuksia. Kuva: Esko Tuovinen

Konepajatekniikka kuulostaa maallikon korvissa raskaalta ja rasvakouraiselta työltä.

Nykyään metallin jyrsintä tarkoittaa kuitenkin useimmiten lähinnä ohjelmointia, suunnittelua. Metalliset komponentit ja koneiden osat työstetään automaation avulla 3D-mallista suoraan tuotteiksi.

Koneistamisen nuoret taitajat Eemi Saloranta Riihimäeltä ja Eetu Runne Hausjärveltä ovat niin kiinnostuneita metallin työstöstä, että valmistautuvat parhaillaan ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin Abu Dhabissa lokakuun puolivälissä.

Konepajatekniikan kilpailussa kolmen hengen joukkueet valmistavat "sähkökäyttöisen laitteen".

– Siitä tulee jonkinlainen pyörillä kulkeva, kauko-ohjattava "pomminkerääjä". Etukäteen on määritelty, minkälaisia vaatimuksia sen pitää täyttä ja minkälaisista tehtävistä sen pitää suoriutua, he kertovat.

Hyrian ammattioppilaitoksesta valmistuneet Saloranta ja Runne keskittyvät laitteen koneistukseen. Joukkueen kolmas jäsen, Tapio Immonen Oulusta, vastaa laitteen sähköistyksestä.

Miten ammattitaitokilpailuissa oikein valitaan voittaja? Ja miten maajoukkue on harjoitellut kilpailua varten?

Saloranta ja Runne selvittävät, että kilpailutehtävä sisältää sekä laitteen suunnittelua että laitevalmistusta. Lisäksi luvassa on yllätystehtävä, johon ei ole voinut valmistautua etukäteen.

– Kilpailussa on pisteytetty eri osa-alueita. Se voittaa, jonka laite täyttää parhaiten annetut ehdot ja mittatarkkuudet ja joka valmistaa sen nopeimmin, Eemi Saloranta sanoo.

– Laitteen pitää lisäksi olla kustannustehokas. Se riippuu siitä, mitä raaka-aineita ja komponentteja työhön on valittu, Eetu Runne täydentää.

Hän kehaisee joukkueen oppineen paljon uutta, kun kilpailua varten on jouduttu tilaamaan komponentteja Kiinasta ja on laskettu materiaalien hintaa. Iltaisin ja viikonloppuisin kilpailijat ovat valmistaneet koekappaleita, ja nyt lopullinen malli alkaa olla valmis.

– Lopullisesti tulos selviää vasta paikan päällä. Työssä tulee yleensä aina yllätyksiä, joihin pitää sopeutua paineenalaisessa kilpailutilanteessa, Saloranta sanoo.

Eemi Saloranta voitti viime vuonna nuorten EM-kultaa CNC-jyrsintälajissa Euro Skills -tapahtumassa Göteborgissa. Hän sanoo, että siitä ja aiemmista kilpailukokemuksista jäi sen verran kipinää, ettei MM-kilpailuita oikein voinut jättää väliin.

Ammattitaidon MM-kilpailuissa yläikäraja on useimmissa lajeissa 22 vuotta, konepajatekniikassa vähän korkeampi. Eemi Saloranta ja Eetu Runne ovat kumpikin 23-vuotiaita. He käyvät töissä kantahämäläisissä alan yrityksissä CNC-koneistajina.

Saloranta suunnittelee ja valmistaa muun muassa erilaisia teollisuuskoneiden ja kilpa-autojen osia. Runne tekee työkaluja ja koneen osia, joita tarvitaan arkisten muoviesineiden valmistuksessa.

Ammatilliset unelmat liittyvät nykyisenlaisiin tehtäviin.

– Eihän sitä ikinä tiedä, mitä tulee tehtyä isona, mutta jotain alaan liittyvää kumminkin, Saloranta pyörittelee.

Eetu Runne toivoo jatkavansa koneistajan uralla. Ulkomailla työskenteleminenkään ei olisi pois laskuista.

– Monet luulevat, että koneistaminen on likaisissa halleissa olemista. Enemmän se on ohjelmointia ja kehitystyötä, hän sanoo. HäSa

Mikä on parasta
Metallitöissä?

Eemi Saloranta: Vaihtelevat, monimutkaiset, haasteelliset ja mielenkiintoiset työt.

Eetu Runne: Oman kädenjäljen näkeminen, ja se, kun suoriutuu haastavista tehtävistä.

Kilpailemisessa?

Eemi: Saa näyttää osaamisensa ja haastaa itseänsä. Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti.

Eetu: Voittaminen!

Kenelle suosittelisit koneistajan ammattia?

Eemi: Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta, paineensietokykyä ja valmiutta reagoida äkillisiin yllätyksiin. Jos tykkää sellaisesta, niin sopii kenelle vain.

Eetu: Sellaisille, jotka tykkäävät haastavista töistä. Erityisesti naisia voisi hakeutua enemmän alalle.

Ammattitaidon MM-kisat

Abu Dhabissa Arabiemiraateissa 14.–19.10.2017

Suomen maajoukkueessa on 27 nuorta 24 eri lajissa.

Yläikäraja on useimmissa lajeissa 22 vuotta.

Konepajatekniikassa kilpailijat saavat olla 24-vuotiaita.

Tammela. Päihtyneenä pakettiautoa kuljettanut mies jäi kiinni Tammelassa lauantai-iltana kello kymmenen jälkeen.Forssantiellä kuljettaja ei poliisin käskystä huolimatta pysähtynyt, vaan kiihdytti pakoon Portaan suuntaan.Mies menetti auton hallinnan ja suistui ulos tieltä Tammelantiellä.

                                  Oululaisen Kastellin lukion oppilaan Velmeri Ojalan mielestä hänen lukiossaan parasta on hyvät opettajat ja toimivat tilat.                                Kuva: Matti Räty

Ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyt lukiolistaukset eivät aina onnistu kertomaan totuudenmukaisesti lukion kirjoittajien tasosta.Lukiot pannaan paremmuusjärjestykseen aina keväisin.Tampereen teknillisen lukion sijoitus on rehtori Helena Tuusan mukaan vääristynyt, koska lukion tuloksiin on lask

Santeri Korvakangas kävi sunnuntaina tankkaamassa Hämeensaaren Shellillä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Hän arveli polttoaineen hinnan olevan laskussa mutta piti sunnuntaista hintaa korkeana. Kuva: Tomi Vesaharju

Polttoainehintojen nousu jatkuu. Euroopan komission mukaan tuhat litraa 95-oktaanista bensiiniä maksoi Suomessa keskimäärin 1 583 euroa eli litra bensiiniä maksoi 1,58 euroa kesäkuun alkupuolella.Kuukautta aikaisemmin litra samaa bensiiniä maksoi 1,53 euroa.

Ahvenistonjärvellä uimassa käyneet sisarukset Jarno Oksanen, 31, ja Janita Oksanen, 20, nauttivat kesän tuomasta valoisuudesta. Kuva: Tomi Vesaharju

Kesän yltäkylläinen valoisuus saa suomalaiset unettomiksi mutta myös sosiaalisemmiksi ja jopa hedelmällisemmiksi, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Timo Partonen ja Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Leppäluoto.Vaikka valoisuuden huippu saavutetaan kesäpäivänseisauksen aik