Julkaistu: 04.10.2017 06:00
-
Päivitetty: 09.10.2017 13:45

Kaksi nuorta koneistajaa tavoittelee MM-mitalia "pomminkerääjällä"

  • Koneistaja Eemi Saloranta on voittanut muun muassa EM-kultaa CNC-jyrsintälajeissa. Nyt tähtäimessä on MM-mitali. Kuva: Esko Tuovinen
    Koneistaja Eemi Saloranta on voittanut muun muassa EM-kultaa CNC-jyrsintälajeissa. Nyt tähtäimessä on MM-mitali. Kuva: Esko Tuovinen
  • Metallinjyrsintä ei enää useinkaan ole käsityötä, vaan koneistajat ohjelmoivat 3D-mallinnuksia. Kuva: Esko Tuovinen
    Metallinjyrsintä ei enää useinkaan ole käsityötä, vaan koneistajat ohjelmoivat 3D-mallinnuksia. Kuva: Esko Tuovinen

Konepajatekniikka kuulostaa maallikon korvissa raskaalta ja rasvakouraiselta työltä.

Nykyään metallin jyrsintä tarkoittaa kuitenkin useimmiten lähinnä ohjelmointia, suunnittelua. Metalliset komponentit ja koneiden osat työstetään automaation avulla 3D-mallista suoraan tuotteiksi.

Koneistamisen nuoret taitajat Eemi Saloranta Riihimäeltä ja Eetu Runne Hausjärveltä ovat niin kiinnostuneita metallin työstöstä, että valmistautuvat parhaillaan ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin Abu Dhabissa lokakuun puolivälissä.

Konepajatekniikan kilpailussa kolmen hengen joukkueet valmistavat "sähkökäyttöisen laitteen".

– Siitä tulee jonkinlainen pyörillä kulkeva, kauko-ohjattava "pomminkerääjä". Etukäteen on määritelty, minkälaisia vaatimuksia sen pitää täyttä ja minkälaisista tehtävistä sen pitää suoriutua, he kertovat.

Hyrian ammattioppilaitoksesta valmistuneet Saloranta ja Runne keskittyvät laitteen koneistukseen. Joukkueen kolmas jäsen, Tapio Immonen Oulusta, vastaa laitteen sähköistyksestä.

Miten ammattitaitokilpailuissa oikein valitaan voittaja? Ja miten maajoukkue on harjoitellut kilpailua varten?

Saloranta ja Runne selvittävät, että kilpailutehtävä sisältää sekä laitteen suunnittelua että laitevalmistusta. Lisäksi luvassa on yllätystehtävä, johon ei ole voinut valmistautua etukäteen.

– Kilpailussa on pisteytetty eri osa-alueita. Se voittaa, jonka laite täyttää parhaiten annetut ehdot ja mittatarkkuudet ja joka valmistaa sen nopeimmin, Eemi Saloranta sanoo.

– Laitteen pitää lisäksi olla kustannustehokas. Se riippuu siitä, mitä raaka-aineita ja komponentteja työhön on valittu, Eetu Runne täydentää.

Hän kehaisee joukkueen oppineen paljon uutta, kun kilpailua varten on jouduttu tilaamaan komponentteja Kiinasta ja on laskettu materiaalien hintaa. Iltaisin ja viikonloppuisin kilpailijat ovat valmistaneet koekappaleita, ja nyt lopullinen malli alkaa olla valmis.

– Lopullisesti tulos selviää vasta paikan päällä. Työssä tulee yleensä aina yllätyksiä, joihin pitää sopeutua paineenalaisessa kilpailutilanteessa, Saloranta sanoo.

Eemi Saloranta voitti viime vuonna nuorten EM-kultaa CNC-jyrsintälajissa Euro Skills -tapahtumassa Göteborgissa. Hän sanoo, että siitä ja aiemmista kilpailukokemuksista jäi sen verran kipinää, ettei MM-kilpailuita oikein voinut jättää väliin.

Ammattitaidon MM-kilpailuissa yläikäraja on useimmissa lajeissa 22 vuotta, konepajatekniikassa vähän korkeampi. Eemi Saloranta ja Eetu Runne ovat kumpikin 23-vuotiaita. He käyvät töissä kantahämäläisissä alan yrityksissä CNC-koneistajina.

Saloranta suunnittelee ja valmistaa muun muassa erilaisia teollisuuskoneiden ja kilpa-autojen osia. Runne tekee työkaluja ja koneen osia, joita tarvitaan arkisten muoviesineiden valmistuksessa.

Ammatilliset unelmat liittyvät nykyisenlaisiin tehtäviin.

– Eihän sitä ikinä tiedä, mitä tulee tehtyä isona, mutta jotain alaan liittyvää kumminkin, Saloranta pyörittelee.

Eetu Runne toivoo jatkavansa koneistajan uralla. Ulkomailla työskenteleminenkään ei olisi pois laskuista.

– Monet luulevat, että koneistaminen on likaisissa halleissa olemista. Enemmän se on ohjelmointia ja kehitystyötä, hän sanoo. HäSa

Mikä on parasta
Metallitöissä?

Eemi Saloranta: Vaihtelevat, monimutkaiset, haasteelliset ja mielenkiintoiset työt.

Eetu Runne: Oman kädenjäljen näkeminen, ja se, kun suoriutuu haastavista tehtävistä.

Kilpailemisessa?

Eemi: Saa näyttää osaamisensa ja haastaa itseänsä. Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti.

Eetu: Voittaminen!

Kenelle suosittelisit koneistajan ammattia?

Eemi: Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta, paineensietokykyä ja valmiutta reagoida äkillisiin yllätyksiin. Jos tykkää sellaisesta, niin sopii kenelle vain.

Eetu: Sellaisille, jotka tykkäävät haastavista töistä. Erityisesti naisia voisi hakeutua enemmän alalle.

Ammattitaidon MM-kisat

Abu Dhabissa Arabiemiraateissa 14.–19.10.2017

Suomen maajoukkueessa on 27 nuorta 24 eri lajissa.

Yläikäraja on useimmissa lajeissa 22 vuotta.

Konepajatekniikassa kilpailijat saavat olla 24-vuotiaita.

Kantolan tapahtumapuistoon ei vielä ole tiedossa ensi kesäksi megaesiintyjää, joka vetäisi edelliskesien tapaan noin 50 000 kuulijaa. Talviajalle ei varattuna tapahtumia, kerrotaan Linnan Kehitys oy:stä. Hämeenlinnan kaupungilla, Linnan Kehityksellä ja Live Nation Finlandilla on puitesopimus toiminnan järjestämisestä kevääseen 2019 asti. Hämeenlinnan kaupunki omistaa alueen maapohjan ja Linnan Kehitys puistorakenteet. Kuva: Esko Tuovinen

Osana Hämeenlinnan kaupungin konsernirakenteen uudistamista on noussut esiin Kantolan tapahtumapuiston kohtalo.– Konsultin ehdotuksessa todetaan, että kaupungissa on erilaisia kulttuuritoimijoita ja kulttuuripaikkoja, joita voisi mahdollisesti yhdistää, kertoo tapahtumapuiston operoinnista tällä het

Topparoikkapatsaan risteykseen rakennetaan vihdoin kiertoliittymä ensi vuonna. Samalla peruskorjataan myös Pohjoisen rautatiekadun ja Pohjoisen asemakadun kiertoliittymän naapurissa Keskuspuisto, jossa Topparoikkapatsas seisoo.

Lepaan tomaatteja poimitaan kolmesti viikossa, ja ne toimitetaan pääosin Hämeenlinnan seudun kauppoihin samana päivänä poimintalämpöisenä. Keskiviikkona poimintapuuhissa oli Ilmari Aulio. Tomaatteja viljellään HAMK JA HAMI Lepaan oppimisympäristössä.  Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ilmastonmuutos muuttaa puutarha-alaa jo lähitulevaisuudessa. Vuosikymmenen kuluessa uudenlaiset kasvilajit kasvavat yhä pohjoisempana. – Ei Suomessa kymmenessä vuodessa banaani kasva, mutta uusia lajeja arveltiin tulevan varsinkin hedelmäpuolelle.

Oppilaaksi oton periaatteet muuttuvat jonkin verran Hämeenlinnan peruskouluissa. Taustalla on mm. uusi opetussuunnitelma.Kokonaan uutta on valmistavan opetuksen määrittely. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, aloittavat koulunsa valmistavassa opetuksessa.

Kiista maahanmuuttajien vastaanottokeskuksena käytetyn lammilaisen Mainiemen tilan vahingoista on kärjistynyt pisteeseen, jossa kiinteistönomistaja kertoo tehneensä rikosilmoituksen Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiristä sekä kantelun Maahanmuuttovirastosta.Mainiemen omistavan Juho Nummenmaan mukaan