Julkaistu: 07.10.2017 06:00
-
Päivitetty: 09.10.2017 13:38

Parolassa ei ole "pakkoruotsia" – opettaja Heini Syyrilä innostaa oppilaita toiminnalla ja digillä

  • Opettaja Heini Syyrilä ottaa kielten opetuksessa kaikki keinot käyttöön. Ruotsin kielen päätteitä voi opiskella vaikka muovisten pullonkorkkien avulla. Kuva: Riku Hasari
    Opettaja Heini Syyrilä ottaa kielten opetuksessa kaikki keinot käyttöön. Ruotsin kielen päätteitä voi opiskella vaikka muovisten pullonkorkkien avulla. Kuva: Riku Hasari

Hattula

Ruotsin ja saksan lehtorin Heini Syyrilän tunnilla aika ei käy pitkäksi. Luokassa on kasapäin pullonkorkkeja, munakennoja, jäätelötikkuja, legopalikoita ja vessapaperirullia.

Kaiken tarkoituksena on helpottaa kielten opiskelua. Esimerkiksi korkeissa lukee "en" ja "ett", jotta oppilaat voivat ruuvata oikean artikkelin ruotsin sanojen eteen. Erivärisissä legopalikoissa on sanoja, joista kootaan lauseita tai harjoitellaan artikkelin käyttöä.

– Ystävät ja kuntalaiset keräävät minulle kierrätysmateriaaleja, ja joskus saan lähetyksiä postitse ympäri Suomea, Syyrilä nauraa.

Kekseliäiden askartelujen lisäksi hän käyttää opetuksessaan uusinta tekniikkaa. Parolan yhteiskoulun ja lukion opettajana työskentelevä Syyrilä on vuosikausia kehitellyt menetelmiä, joilla tietotekniikka tulee kieltenopetuksen luontevaksi osaksi.

– Olen huomannut, että digitaalisuus ja toiminnallisuus innostavat oppilaita, hän sanoo.

Kun muualla puhutaan "pakkoruotsista", Parolassa koululaiset kyselevät innoissaan, voidaanko taas ensi tunnillakin tehdä näitä toiminnallisia ruotsin juttuja.

 

Tietokoneita ja erilaisia tietoteknisiä sovelluksia Heini Syyrilä alkoi käyttää opetuksessa aktiivisesti kuutisen vuotta sitten, kun Hattulan kunta hankki lukiolaisille tietokoneet. Toissa vuonna laitteet saatiin myös peruskoululaisille.

Syyrilä teettää oppilailla sähköisesti esimerkiksi erilaisia suullisia harjoituksia tai vaikkapa sarjakuvia ja videoita, jotka tallennetaan oppilaan portfolioon. Näin he voivat seurata omaa kehittymistään vuosien mittaan.

Lisäksi opettaja tekee itse erilaisia opetusvideoita tai digitaalisia tehtäviä oppilaille. Muutama vuosi sitten Syyrilä veti saksan kielen kurssin, jonka Parolan lukio tarjosi videoyhteyden kautta myös Lammin saksan lukijoille. Se kurssi jäi kuitenkin yksittäiskokeiluksi.

– Digitaalinen opetus ei ole itseisarvo. Joka tunnilla on sekä perinteistä (opettajajohtoista) opetusta, toiminnallisia menetelmiä että digiä, Syyrilä korostaa.

 

Heini Syyrilän menetelmät on huomattu myös valtakunnallisesti. Jopa ylioppilastutkintolautakunnan edustajat ovat käyneet tutustumassa Syyrilän kehittämiin tarinallisiin digikokeisiin, joissa kuuntelu, suullinen ja kirjallinen osio vuorottelevat.

Suomen kieltenopettajien liitto on valinnut Heini Syyrilän Vuoden kieltenopettajaksi. Palkinnon arvo on 1 000 euroa, ja se luovutettiin palkitulle äskettäin liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa Hanasaaressa.

Miten kieliä opetetaan vuonna 2020?Vuoden kieltenopettaja uskoo, että opettajan ohjausta tarvitaan edelleen.

– Kielihän on kommunikointia ihmisten kesken. Menetelmiä tulee ja menee, ja välineet voivat vaihtua. Silti sanasto ja kielen perusrakenteet on tavalla tai toisella opeteltava. Ilman niitä ei voi kommunikoida, hän sanoo. HÄSA

Pälkäneen seurakunnan entisen talouspäällikön Simo Klasilan ehdollinen vankeustuomio virka-aseman väärinkäytöstä ei muuttunut hovioikeudessa.Turun hovioikeus hylkäsi Klasilan valituksen ja syyttäjän vastavalituksen Kanta-Hämeen käräjäoikeuden päätöksestä.

 Kuva: Esko Tuovinen

Aulangon Graniittilinna on saamassa remonttirahaa valtion ensi vuoden lisäbudjetista.Graniittilinnan korjauksen on valtion lisätalousarvioon sisällyttämässä eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto.

Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi, kertoo Veronmaksajien uusi kansainvälinen palkkaverovertailu.Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeam