Julkaistu: 07.10.2017 06:00
-
Päivitetty: 09.10.2017 13:38

Parolassa ei ole "pakkoruotsia" – opettaja Heini Syyrilä innostaa oppilaita toiminnalla ja digillä

  • Opettaja Heini Syyrilä ottaa kielten opetuksessa kaikki keinot käyttöön. Ruotsin kielen päätteitä voi opiskella vaikka muovisten pullonkorkkien avulla. Kuva: Riku Hasari
    Opettaja Heini Syyrilä ottaa kielten opetuksessa kaikki keinot käyttöön. Ruotsin kielen päätteitä voi opiskella vaikka muovisten pullonkorkkien avulla. Kuva: Riku Hasari

Hattula

Ruotsin ja saksan lehtorin Heini Syyrilän tunnilla aika ei käy pitkäksi. Luokassa on kasapäin pullonkorkkeja, munakennoja, jäätelötikkuja, legopalikoita ja vessapaperirullia.

Kaiken tarkoituksena on helpottaa kielten opiskelua. Esimerkiksi korkeissa lukee "en" ja "ett", jotta oppilaat voivat ruuvata oikean artikkelin ruotsin sanojen eteen. Erivärisissä legopalikoissa on sanoja, joista kootaan lauseita tai harjoitellaan artikkelin käyttöä.

– Ystävät ja kuntalaiset keräävät minulle kierrätysmateriaaleja, ja joskus saan lähetyksiä postitse ympäri Suomea, Syyrilä nauraa.

Kekseliäiden askartelujen lisäksi hän käyttää opetuksessaan uusinta tekniikkaa. Parolan yhteiskoulun ja lukion opettajana työskentelevä Syyrilä on vuosikausia kehitellyt menetelmiä, joilla tietotekniikka tulee kieltenopetuksen luontevaksi osaksi.

– Olen huomannut, että digitaalisuus ja toiminnallisuus innostavat oppilaita, hän sanoo.

Kun muualla puhutaan "pakkoruotsista", Parolassa koululaiset kyselevät innoissaan, voidaanko taas ensi tunnillakin tehdä näitä toiminnallisia ruotsin juttuja.

 

Tietokoneita ja erilaisia tietoteknisiä sovelluksia Heini Syyrilä alkoi käyttää opetuksessa aktiivisesti kuutisen vuotta sitten, kun Hattulan kunta hankki lukiolaisille tietokoneet. Toissa vuonna laitteet saatiin myös peruskoululaisille.

Syyrilä teettää oppilailla sähköisesti esimerkiksi erilaisia suullisia harjoituksia tai vaikkapa sarjakuvia ja videoita, jotka tallennetaan oppilaan portfolioon. Näin he voivat seurata omaa kehittymistään vuosien mittaan.

Lisäksi opettaja tekee itse erilaisia opetusvideoita tai digitaalisia tehtäviä oppilaille. Muutama vuosi sitten Syyrilä veti saksan kielen kurssin, jonka Parolan lukio tarjosi videoyhteyden kautta myös Lammin saksan lukijoille. Se kurssi jäi kuitenkin yksittäiskokeiluksi.

– Digitaalinen opetus ei ole itseisarvo. Joka tunnilla on sekä perinteistä (opettajajohtoista) opetusta, toiminnallisia menetelmiä että digiä, Syyrilä korostaa.

 

Heini Syyrilän menetelmät on huomattu myös valtakunnallisesti. Jopa ylioppilastutkintolautakunnan edustajat ovat käyneet tutustumassa Syyrilän kehittämiin tarinallisiin digikokeisiin, joissa kuuntelu, suullinen ja kirjallinen osio vuorottelevat.

Suomen kieltenopettajien liitto on valinnut Heini Syyrilän Vuoden kieltenopettajaksi. Palkinnon arvo on 1 000 euroa, ja se luovutettiin palkitulle äskettäin liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa Hanasaaressa.

Miten kieliä opetetaan vuonna 2020?Vuoden kieltenopettaja uskoo, että opettajan ohjausta tarvitaan edelleen.

– Kielihän on kommunikointia ihmisten kesken. Menetelmiä tulee ja menee, ja välineet voivat vaihtua. Silti sanasto ja kielen perusrakenteet on tavalla tai toisella opeteltava. Ilman niitä ei voi kommunikoida, hän sanoo. HÄSA

Ravikadulla vuoden 2016 joulukuussa tapahtunut asuntopalo sai alkunsa tahallaan sytytetystä patjasta. Sytyttäjä ja asunnon asukas loukkaantuivat palossa. Kuva: Markku Tanni

Kerrostaloasunnossa Hämeenlinnan Pullerilla tulipalon vuoden 2016 joulukuussa sytyttäneen miehen tuomio ei muuttunut hovioikeuden käsittelyssä.Sytyttäjän tekemän valituksen mukaan käräjäoikeuden antama puolentoista vuoden ehdollinen vankeustuomio tuhotyöstä oli liian ankara vahinkojen suuruuteen näh

Tactiscan-huumeskannerin luvataan tunnistavan huumausaineet infrapunavalon avulla. Kuva: Spectral Engines

Suomalainen Spectral Engines oy sanoo kehittäneensä kannettavan huumeskannerin, joka pystyisi korvaamaan nykyisin viranomaisten käytössä ympäri maailmaa olevat testausmenetelmät.Tactiscan-huumeskanneri vastaanottaa ja analysoi huumeiksi epäillyt aineet infrapunavalolla.

Lauri Marjamäen kausi Leijonissa on jäänyt sekavaksi. Kuva: Bjoern Larsson Rosvall

”Vähän pitäisi tehdä enemmän. Tällä ei voita.”Urheilufilosofi Jyri Puhakainen sanoo, että urheilijan kokemus urheilusta ei ole käsitteellinen eikä sanallinen, se on kehollinen.

Tutkija Samuel Fabrin tutkailee ruotsalaista Hagelin C-36 -salauslaitetta (1936), jota käytettiin Suomessa esikunnissa jo ennen talvisotaa. Salattava kirjain valittiin laitteen kyljessä olevasta kirjainkiekosta. Kahvasta vääntämällä kone salasi kirjaimen ja painoi sen paperille. Kuva: Toni Rasinkangas

Ilman viestintää sodankäynti ontuisi pahasti. Uhkana kuitenkin on, että viesti siepattaisiin eli se päätyisi vääriin käsiin.Perusperiaatteena on salata viesti siten, että ulkopuolinen ei sitä pystyisi ymmärtämään.