Julkaistu: 11.10.2017 20:00
-
Päivitetty: 12.10.2017 13:15

Janne Katajan Riihimäki ei murehdi menneen perään - katso kohtaus näytelmästä

  • Rooleissa nähdään Katja Peacock (vas.), Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen. Kuva: Juho Peltoniemi
    Rooleissa nähdään Katja Peacock (vas.), Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen. Kuva: Juho Peltoniemi

– Ajatus siitä, että olisi pitänyt lähteä imitoimaan Janne Katajaa... Näen hänessä hyvän ystävän ja ihmisen, jonka olen tuntenut jo, kun hän oli pikkupoika, näyttelijä Katja Peacock huokaa esitettyään kohtauksen Riihimäen teatterin uutuusnäytelmästä Janne Katajan Riihimäki.

Peacock esittää lauantaina ensi-iltaan tulevassa näytelmässä Janne Katajaa – yhtä kolmesta Janne Katajasta. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole se televisiosta tuttu, sympaattinen ja hieman ärsyttävä koko kansan julkkis-Janne.

– Yksi Jannen piirteistä on vilpittömyys, ja näytelmän Jannet on rakennettu sen pohjalle, näyttelijä Tatu Mönttinen kertoo.

 

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

 

Näytelmän käsikirjoitusta varten kerättiin materiaalia monin tavoin: järjestettiin kirjoituskilpailu, tehtiin katugallup, luettiin historiikkeja ja haastateltiin kaupunkilaisia. Eniten haastateltiin kuitenkin Janne Katajaa, yhteensä noin 20 tunnin ajan.

– Pyrimme kuorimaan esiin kaupunkilainen Katajan julkkisroolinsa takaa, kertoo näytelmän kirjoittanut dramaturgi Taija Helminen.

Alun perin myös itse Katajan esiintyminen teatterin lavalla nähtiin mahdollisena.

– Koko ajatus lähti Janne Kataja -showsta, jossa tulisi esiin hänen näkökulmansa Riihimäkeen. Jannea ei lavalla nähdä, mutta kokonaisuutena ajatus kuulosti niin perverssiltä, että se oli tehtävä, ohjaaja Janne Saarakkala sanoo.

 

Näytelmä kertoo paitsi kuuluisasta kaupunkilaisesta, myös sympaattisesta, nykyaikaista identiteettiään etsivästä pikkukaupungista.

Riihimäkeä perataan 1980-luvulta aina tähän päivään.

– Materiaalin runsaus oli valtaisaa. Se, mikä toistui ihmisten puheissa, oli, että riihimäkeläisten mielissä aika tuntui jollain tapaa katkeavan, kun lasitehdas loppui. Aina 1990-luvulle asti kaupunkilaisissa oli optimismia kaupungin kasvaessa ja työpaikkojen lisääntyessä. Lasitehtaan lakkauttaminen oli iso isku, joka loi Riihimäelle saman lamakokemuksen, mikä on monissa muissakin teollisuuskaupungeissa, Taija Helminen sanoo.

 

Janne Katajan Riihimäellä ei kuitenkaan jäädä murehtimaan menneen perään.

– Janne puhuu paljon, mutta kiinnostavasti. Hän tuntee kaupunkinsa historian ja sosiaalisena ihmisenä mielenkiintoiset henkilöt mahdollisimman hyvin. Hän on ehkä paras mainosmies, mitä Riihimäellä voi olla, Janne Saarakkala sanoo.

Kuuluisia kaupunkilaisia nähdään lavalla patruuna Arvi Paloheimosta viihdetaiteilija Anita Hirvoseen.

Näytelmä on Saarakkalan mukaan tarinoista, kohtauksista, lauluista ja tanssista koostuva näyttävä estradishow.

– Otamme kaiken irti näyttämötekniikasta, hän lupaa.

 

Tarttumapintaa näytelmästä löytyy ohjaajan ja käsikirjoittajan mukaan myös niille, jotka eivät tunne Riihimäkeä tai eivät voi sietää Janne Katajaa.

– Riihimäessä on yhtymäkohtia kaikkien pienien kaupunkien kohtaloon. Lavastajamme tunnisti tästä Seinäjoen, Saarakkala kertoo.

Dramaturgi Helminen kertoo pysyneensä etäällä Katajasta koko kirjoitusprosessin ajan.

– En katsonut televisiosta mitään, missä hän on mukana. Irtauduin täysin siitä mediapersoonasta.

 

Saarakkala on kirjoittanut aiemmin useita kaupunkinäytelmiä. Hän kertoo kohdanneensa aina projektin alussa saman paikkakunnan asukkaiden epäuskoisuuden.

– Kaikkialla asukkaat väittävät, ettei heidän kotikaupungissaan koskaan tapahdu mitään. Ei kuitenkaan tarvitse kuin raaputtaa pintaan, niin kiinnostavia tarinoita ja henkilöitä alkaa löytyä. Samoin kävi Riihimäelle. Nyt se tuntuu rikkaalta ja ihastuttavalta. Tämä on kotoisa kaupunki. HÄSA

Katso kohtaus näytelmästäwww.hameensanomat.fi
Mikä?

Janne Katajan Riihimäki Riihimäen teatterissa

Esityskausi 13.10–16.12.

Ensi-ilta 14.10. ja 28.10. loppuunmyyty.

Käsikirjoitus Taija Helminen.

Ohjaus Janne Saarakkala.

Rooleissa: Katja Peacock, Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen.

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.