Julkaistu: 11.10.2017 20:00
-
Päivitetty: 12.10.2017 13:15

Janne Katajan Riihimäki ei murehdi menneen perään - katso kohtaus näytelmästä

  • Rooleissa nähdään Katja Peacock (vas.), Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen. Kuva: Juho Peltoniemi
    Rooleissa nähdään Katja Peacock (vas.), Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen. Kuva: Juho Peltoniemi

– Ajatus siitä, että olisi pitänyt lähteä imitoimaan Janne Katajaa... Näen hänessä hyvän ystävän ja ihmisen, jonka olen tuntenut jo, kun hän oli pikkupoika, näyttelijä Katja Peacock huokaa esitettyään kohtauksen Riihimäen teatterin uutuusnäytelmästä Janne Katajan Riihimäki.

Peacock esittää lauantaina ensi-iltaan tulevassa näytelmässä Janne Katajaa – yhtä kolmesta Janne Katajasta. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole se televisiosta tuttu, sympaattinen ja hieman ärsyttävä koko kansan julkkis-Janne.

– Yksi Jannen piirteistä on vilpittömyys, ja näytelmän Jannet on rakennettu sen pohjalle, näyttelijä Tatu Mönttinen kertoo.

 

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

 

Näytelmän käsikirjoitusta varten kerättiin materiaalia monin tavoin: järjestettiin kirjoituskilpailu, tehtiin katugallup, luettiin historiikkeja ja haastateltiin kaupunkilaisia. Eniten haastateltiin kuitenkin Janne Katajaa, yhteensä noin 20 tunnin ajan.

– Pyrimme kuorimaan esiin kaupunkilainen Katajan julkkisroolinsa takaa, kertoo näytelmän kirjoittanut dramaturgi Taija Helminen.

Alun perin myös itse Katajan esiintyminen teatterin lavalla nähtiin mahdollisena.

– Koko ajatus lähti Janne Kataja -showsta, jossa tulisi esiin hänen näkökulmansa Riihimäkeen. Jannea ei lavalla nähdä, mutta kokonaisuutena ajatus kuulosti niin perverssiltä, että se oli tehtävä, ohjaaja Janne Saarakkala sanoo.

 

Näytelmä kertoo paitsi kuuluisasta kaupunkilaisesta, myös sympaattisesta, nykyaikaista identiteettiään etsivästä pikkukaupungista.

Riihimäkeä perataan 1980-luvulta aina tähän päivään.

– Materiaalin runsaus oli valtaisaa. Se, mikä toistui ihmisten puheissa, oli, että riihimäkeläisten mielissä aika tuntui jollain tapaa katkeavan, kun lasitehdas loppui. Aina 1990-luvulle asti kaupunkilaisissa oli optimismia kaupungin kasvaessa ja työpaikkojen lisääntyessä. Lasitehtaan lakkauttaminen oli iso isku, joka loi Riihimäelle saman lamakokemuksen, mikä on monissa muissakin teollisuuskaupungeissa, Taija Helminen sanoo.

 

Janne Katajan Riihimäellä ei kuitenkaan jäädä murehtimaan menneen perään.

– Janne puhuu paljon, mutta kiinnostavasti. Hän tuntee kaupunkinsa historian ja sosiaalisena ihmisenä mielenkiintoiset henkilöt mahdollisimman hyvin. Hän on ehkä paras mainosmies, mitä Riihimäellä voi olla, Janne Saarakkala sanoo.

Kuuluisia kaupunkilaisia nähdään lavalla patruuna Arvi Paloheimosta viihdetaiteilija Anita Hirvoseen.

Näytelmä on Saarakkalan mukaan tarinoista, kohtauksista, lauluista ja tanssista koostuva näyttävä estradishow.

– Otamme kaiken irti näyttämötekniikasta, hän lupaa.

 

Tarttumapintaa näytelmästä löytyy ohjaajan ja käsikirjoittajan mukaan myös niille, jotka eivät tunne Riihimäkeä tai eivät voi sietää Janne Katajaa.

– Riihimäessä on yhtymäkohtia kaikkien pienien kaupunkien kohtaloon. Lavastajamme tunnisti tästä Seinäjoen, Saarakkala kertoo.

Dramaturgi Helminen kertoo pysyneensä etäällä Katajasta koko kirjoitusprosessin ajan.

– En katsonut televisiosta mitään, missä hän on mukana. Irtauduin täysin siitä mediapersoonasta.

 

Saarakkala on kirjoittanut aiemmin useita kaupunkinäytelmiä. Hän kertoo kohdanneensa aina projektin alussa saman paikkakunnan asukkaiden epäuskoisuuden.

– Kaikkialla asukkaat väittävät, ettei heidän kotikaupungissaan koskaan tapahdu mitään. Ei kuitenkaan tarvitse kuin raaputtaa pintaan, niin kiinnostavia tarinoita ja henkilöitä alkaa löytyä. Samoin kävi Riihimäelle. Nyt se tuntuu rikkaalta ja ihastuttavalta. Tämä on kotoisa kaupunki. HÄSA

Katso kohtaus näytelmästäwww.hameensanomat.fi
Mikä?

Janne Katajan Riihimäki Riihimäen teatterissa

Esityskausi 13.10–16.12.

Ensi-ilta 14.10. ja 28.10. loppuunmyyty.

Käsikirjoitus Taija Helminen.

Ohjaus Janne Saarakkala.

Rooleissa: Katja Peacock, Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen.

Lammin biologisen aseman kala-altaissa ui 12 000 lohenpoikasta. Noin kolmen vuoden kuluttua niistä tulee sukukypsiä. Professori Craig Primmer esitteli tiloja keskiviikkona. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Lohien aikaistunut sukukypsyys aiheuttaa ongelmia kalankasvatuksessa. Lohet saavuttavat hyvissä olosuhteissa sukukypsyyden jopa vuodessa, jolloin ne lopettavat kasvamisen.

Uusi liikennepalvelulaki, ja osana sitä paljon puhuttu taksimarkkinoiden vapauttaminen, astuu voimaan ensi viikon sunnuntaina.Janakkalan Taksit ry:n puheenjohtajan ja Kanta-Hämeen Aluetaksi oy:n eli Taksi Hämeen osakkaan Pentti Vesasen mielestä uudistus on huono.– Se on rehellisesti sanottuna hanuri

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt Rengon Vehmaisten eräiden kyläläisten tekemän valituksen maa-ainesluvasta.Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi vuoden 2016 lokakuussa maanviljelijälle kymmeneksi vuodeksi luvan soranottoon Viitamäen alueelta.

Kukkahavaintojen perusteella mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen koko maassa.  Arkistokuva

Kukkahavaintojen perusteella mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen koko maassa.Puolukkasadosta on tulossa runsas eteläisessä Suomessa, mutta korkeintaan keskinkertainen Keski- ja Pohjois-Suomessa.Marjakasvien kukinta alkoi tänä vuonna lähes neljä viikkoa aiemmin kuin vuonna 2016 ja yhdestä kaht

Karoliina Frankilla on puolisonsa Tapio Vekan kanssa myös majatalo. Hän maalasi sen eteen Eteläkadulle räsymaton ihan ilman virallisia lupia. Kuva: Esko Tuovinen

Puolisen vuotta sitten Lopen kunnanjohtajan pestistä bussifirman johtoon loikannut Karoliina Frank sanoo nyt käyneensä aikuisikänsä kovimman korkeakoulun.– Jos siirtyisin takaisin jonkun kunnan johtoon, tekisin monta asiaa toisella tavalla.Tavoitteena olisi saada elinkeinopolitiikkaan lisää ketteryy