Julkaistu: 11.10.2017 20:00
-
Päivitetty: 12.10.2017 13:15

Janne Katajan Riihimäki ei murehdi menneen perään - katso kohtaus näytelmästä

  • Rooleissa nähdään Katja Peacock (vas.), Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen. Kuva: Juho Peltoniemi
    Rooleissa nähdään Katja Peacock (vas.), Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen. Kuva: Juho Peltoniemi

– Ajatus siitä, että olisi pitänyt lähteä imitoimaan Janne Katajaa... Näen hänessä hyvän ystävän ja ihmisen, jonka olen tuntenut jo, kun hän oli pikkupoika, näyttelijä Katja Peacock huokaa esitettyään kohtauksen Riihimäen teatterin uutuusnäytelmästä Janne Katajan Riihimäki.

Peacock esittää lauantaina ensi-iltaan tulevassa näytelmässä Janne Katajaa – yhtä kolmesta Janne Katajasta. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole se televisiosta tuttu, sympaattinen ja hieman ärsyttävä koko kansan julkkis-Janne.

– Yksi Jannen piirteistä on vilpittömyys, ja näytelmän Jannet on rakennettu sen pohjalle, näyttelijä Tatu Mönttinen kertoo.

 

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

 

Näytelmän käsikirjoitusta varten kerättiin materiaalia monin tavoin: järjestettiin kirjoituskilpailu, tehtiin katugallup, luettiin historiikkeja ja haastateltiin kaupunkilaisia. Eniten haastateltiin kuitenkin Janne Katajaa, yhteensä noin 20 tunnin ajan.

– Pyrimme kuorimaan esiin kaupunkilainen Katajan julkkisroolinsa takaa, kertoo näytelmän kirjoittanut dramaturgi Taija Helminen.

Alun perin myös itse Katajan esiintyminen teatterin lavalla nähtiin mahdollisena.

– Koko ajatus lähti Janne Kataja -showsta, jossa tulisi esiin hänen näkökulmansa Riihimäkeen. Jannea ei lavalla nähdä, mutta kokonaisuutena ajatus kuulosti niin perverssiltä, että se oli tehtävä, ohjaaja Janne Saarakkala sanoo.

 

Näytelmä kertoo paitsi kuuluisasta kaupunkilaisesta, myös sympaattisesta, nykyaikaista identiteettiään etsivästä pikkukaupungista.

Riihimäkeä perataan 1980-luvulta aina tähän päivään.

– Materiaalin runsaus oli valtaisaa. Se, mikä toistui ihmisten puheissa, oli, että riihimäkeläisten mielissä aika tuntui jollain tapaa katkeavan, kun lasitehdas loppui. Aina 1990-luvulle asti kaupunkilaisissa oli optimismia kaupungin kasvaessa ja työpaikkojen lisääntyessä. Lasitehtaan lakkauttaminen oli iso isku, joka loi Riihimäelle saman lamakokemuksen, mikä on monissa muissakin teollisuuskaupungeissa, Taija Helminen sanoo.

 

Janne Katajan Riihimäellä ei kuitenkaan jäädä murehtimaan menneen perään.

– Janne puhuu paljon, mutta kiinnostavasti. Hän tuntee kaupunkinsa historian ja sosiaalisena ihmisenä mielenkiintoiset henkilöt mahdollisimman hyvin. Hän on ehkä paras mainosmies, mitä Riihimäellä voi olla, Janne Saarakkala sanoo.

Kuuluisia kaupunkilaisia nähdään lavalla patruuna Arvi Paloheimosta viihdetaiteilija Anita Hirvoseen.

Näytelmä on Saarakkalan mukaan tarinoista, kohtauksista, lauluista ja tanssista koostuva näyttävä estradishow.

– Otamme kaiken irti näyttämötekniikasta, hän lupaa.

 

Tarttumapintaa näytelmästä löytyy ohjaajan ja käsikirjoittajan mukaan myös niille, jotka eivät tunne Riihimäkeä tai eivät voi sietää Janne Katajaa.

– Riihimäessä on yhtymäkohtia kaikkien pienien kaupunkien kohtaloon. Lavastajamme tunnisti tästä Seinäjoen, Saarakkala kertoo.

Dramaturgi Helminen kertoo pysyneensä etäällä Katajasta koko kirjoitusprosessin ajan.

– En katsonut televisiosta mitään, missä hän on mukana. Irtauduin täysin siitä mediapersoonasta.

 

Saarakkala on kirjoittanut aiemmin useita kaupunkinäytelmiä. Hän kertoo kohdanneensa aina projektin alussa saman paikkakunnan asukkaiden epäuskoisuuden.

– Kaikkialla asukkaat väittävät, ettei heidän kotikaupungissaan koskaan tapahdu mitään. Ei kuitenkaan tarvitse kuin raaputtaa pintaan, niin kiinnostavia tarinoita ja henkilöitä alkaa löytyä. Samoin kävi Riihimäelle. Nyt se tuntuu rikkaalta ja ihastuttavalta. Tämä on kotoisa kaupunki. HÄSA

Katso kohtaus näytelmästäwww.hameensanomat.fi
Mikä?

Janne Katajan Riihimäki Riihimäen teatterissa

Esityskausi 13.10–16.12.

Ensi-ilta 14.10. ja 28.10. loppuunmyyty.

Käsikirjoitus Taija Helminen.

Ohjaus Janne Saarakkala.

Rooleissa: Katja Peacock, Riku Korhonen, Maija Siljander ja Tatu Mönttinen.

Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van