Julkaistu: 12.10.2017 04:00
-
Päivitetty: 12.10.2017 09:47

Joka päivä on jokin teemapäivä

  • Lokakuussa vietetään sekä tuo teddykarhusi töihin -päivää että kansainvälistä nallepäivää. Kuva: Pekka Rautiainen/ HäSa
    Lokakuussa vietetään sekä tuo teddykarhusi töihin -päivää että kansainvälistä nallepäivää. Kuva: Pekka Rautiainen/ HäSa

Teemapäiviä on nykyään pilvin pimein. Muutaman viime viikon aikana on vietetty esimerkiksi vauvan päivää, kansainvälistä eläinten päivää, maailman mustekalapäivää ja tietenkin supisuomalaista Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.

Näistä ainoastaan Aleksis Kivi ja suomalainen kirjallisuus ovat yltäneet Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämään kalenteriin ja liputuspäiväksi.

Netistä löytyy useita teemapäivälistauksia, sekä virallisia että vähemmän virallisia. Yhden epävirallista listoista on koonnut kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) Lopelta.

 

Heinonen kertoo havahtuneensa teemapäivien runsauteen, kun niitä tulee kansanedustajan työssä usein vastaan ja samoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Aloin kerran miettiä, onko yhtään päivää, jolloin ei tarvitsisi juhlia jotain. Ei sellaista päivää löytynyt, vaan pikemminkin päinvastoin, monelle päivälle oli tarjolla useampi teema, Heinonen kertoo.

– Joku vääräleuka jo kyseli, että eikö minulla ole ollut parempaa tekemistä. Ei tähän työpäiviä ole kulunut, vaan aina aamun avaukseksi katsoin, mitä päivää vietetään.

Hän on ottanut listalleen myös virallisia suomalaisen kalenterin juhlapäiviä tai tunnettuja kansainvälisiä teemapäiviä. Niiden lisäksi on päiviä laidasta laitaan, kuten vaikkapa ulvo kuuta -päivä, irtokarkin päivä tai suuntanumeroiden päivä.

Nallen ystävillä esimerkiksi on usein syytä juhlaan, sillä lokakuussa vietetään sekä tuo teddykarhusi töihin -päivää että kansainvälistä nallepäivää.

– Kansainvälistyminen näkyy siinäkin, että maailmalta saapuu tänne koko ajan uusia teema- ja juhlapäiviä. Äitienpäivän ja isänpäivän vakiintuminen kesti kauan, mutta nykyään kaikki vaikutteet näkyvät nopeasti, Heinonen huomauttaa.

Toiseenkin suuntaan liikettä tapahtuu. Esimerkiksi Suomessa kehitetty ravintolapäivä on jo saanut seuraa maailmalla.

Yksi Heinosen omista suosikeista on opettajien päivä hänen siviiliammattinsa vuoksi, mutta tärkein on kuitenkin isänpäivä.

 

Suomalaisen almanakan uusista juhlapäivistä ja liputuspäivistä tekee päätökset Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus.

Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo, että äkkinäisiä uudistuksia ei kannata odottaa.

– Uusin tulokas almanakassa on Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä, joka tuli kalenteriin ja saman tien liputuspäiväksi vuonna 2011.

Saarelma-Paukkala kertoo, että vuosittain almanakkatoimiston hallitukselle tulee viidestä kymmeneen ehdotusta uudeksi juhlapäiväksi. Joskus useampi taho saattaa ehdottaa samaa päivää.

Seuraavan kerran hallitus päättää mahdollisista uusista juhlapäivistä syksyllä 2018, ja silloin käsitellään vuoden 2020 almanakkaa.

– Päätöstä tehdessä arvioidaan päivän laaja-alaisuutta eli sitä, kuinka suurta osaa kansasta se koskee, sekä päivän merkitystä suomalaisen kulttuurin kannalta, Saarelma-Paukkala kertoo.

Hän sanoo, että esimerkiksi kissan päivän lisääminen viralliseen kalenteriin olisi hankalaa.

– Seuraavaksi joku vaatisi tietenkin koiran päivää ja niin edespäin.

Liputuspäivistä antaa suosituksia sisäasiainministeriö joko useana vuonna peräkkäin tai jotakin juhlavuotta varten erikseen.

– Tänä vuonna on itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suositeltu liputusta esimerkiksi Suomen luonnon päivänä ja Miina Sillanpään päivänä, Saarelma-Paukkala kertoo.

 

Saarelma-Paukkala kuitenkin muistuttaa, että jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina, kun hän näkee liputuksen aiheelliseksi.

– Jos jonkun mielestä vaikkapa nallepäivä on niin tärkeä, että haluaa nostaa lipun salkoon, ei sitä missään kielletä. Mutta aika harva näin toimii. Pyöreiden vuosien tai vaikkapa jonkun yhdistyksen juhlan kunniaksi välillä liputetaan, mutta harvoin tehdään edes niin.

Joinakin kuukausina, kuten esimerkiksi toukokuussa, liputuspäiviä on jo nyt paljon. Saarelma-Paukkala kertoo, että aina välillä on mietitty, voisiko joitakin liputuspäiviä poistaa tai vaikkapa yhdistää.

– Mutta suurin osa on hyvin perinteistä, ja niiden jättäminen pois olisi iso kysymys. HÄSA

Kuvituksen kalenteri on muokattu Timo Heinosen teemapäiväkalenterin pohjalta. Hämeen Sanomien toimitus keksi uusia teemapäiviä niiden merkkipäivien tilalle, jotka osuvat eri päivämäärille eri vuosina, kuten isänpäivälle.
40 juhlapäivää

Suomenkielisessä kalenterissa on tällä hetkellä 40 juhlapäivää.

Niistä osa on kirkollisia juhlapäiviä (uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, tapaninpäivä) ja osa muita juhlapäiviä (ystävänpäivä, kansainvälinen naistenpäivä, lapsen oikeuksien päivä).

Lisäksi erikseen on merkitty liputuspäivät, joista osa on lakisääteisiä ja osa muita liputuspäiviä. Liputuspäivät ja juhlapäivät menevät osittain päällekkäin.

Lakisääteiset liputuspäivät

28.2. Kalevalan päivä, 1.5. vappu, äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai), 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivä, juhannus (kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, samalla Suomen lipun päivä) ja 6.12. itsenäisyyspäivä.

Liputusasetuksessa määriteltyjä liputuspäiviä ovat lisäksi vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.

Lakisääteisten liputuspäivien lisäksi tällä hetkellä on 13 ns. vakiintunutta liputuspäivää, jotka on merkitty almanakkaan. Sisäministeriö antaa suosituksia päivistä, jolloin liputetaan.

Ministeriö on suositellut liputusta muun muassa lasten oikeuksien päivänä (20.11.).

Sosiaalisessa mediassa operoiva Orjafirmat-sivusto on listannut yli 150 suomalaista yritystä ja muuta työntekijää hakevaa toimijaa julkiselle boikottilistalleen.Pian pari vuotta toimineen sivuston toimintaperiaate on yksinkertainen: sivuston ylläpitäjät julkaisevat löytämiään tai sivuston seuraajien

Moottoriradan uutta vuokrasopimusta käsitellään ensi tiistaina. Viime kesänä radalla ajettiin muun muassa historic-sarjan kilpailu. Kuva: Riku Hasari

Ahveniston moottoriradan vuokrasopimusta uusitaan parhaillaan. Radan nykyinen sopimus päättyy ensi vuonna, mutta uutta viisivuotista sopimusta on valmisteltu jo nyt.– Uusi sopimus on haluttu tehdä hyvissä ajoin, että toiminnanharjoittaja saa varmuuden jatkosta, kertoo sopimusta valmistellut vs.

Yksi suojelurakennuksista on Perttulan kansliarakennus eli päärakennus. Se edustaa Hämeenlinnan ympäristön varhaista huvila-arkkitehtuuria. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Miemalassa sijaitsevat Perttulan entisen keskuslaitoksen ja ammattikoulun vanhat rakennukset aiotaan pitää suojeltuina, vaikka niiden omistus onkin muuttunut.Kyseessä on seitsemän suojelurakennuksen kokonaisuus. Esimerkiksi entinen kansliarakennus rakennettiin alun perin huvilaksi vuonna 1860.