Julkaistu: 12.10.2017 04:00
-
Päivitetty: 12.10.2017 09:47

Joka päivä on jokin teemapäivä

  • Lokakuussa vietetään sekä tuo teddykarhusi töihin -päivää että kansainvälistä nallepäivää. Kuva: Pekka Rautiainen/ HäSa
    Lokakuussa vietetään sekä tuo teddykarhusi töihin -päivää että kansainvälistä nallepäivää. Kuva: Pekka Rautiainen/ HäSa

Teemapäiviä on nykyään pilvin pimein. Muutaman viime viikon aikana on vietetty esimerkiksi vauvan päivää, kansainvälistä eläinten päivää, maailman mustekalapäivää ja tietenkin supisuomalaista Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.

Näistä ainoastaan Aleksis Kivi ja suomalainen kirjallisuus ovat yltäneet Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämään kalenteriin ja liputuspäiväksi.

Netistä löytyy useita teemapäivälistauksia, sekä virallisia että vähemmän virallisia. Yhden epävirallista listoista on koonnut kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) Lopelta.

 

Heinonen kertoo havahtuneensa teemapäivien runsauteen, kun niitä tulee kansanedustajan työssä usein vastaan ja samoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Aloin kerran miettiä, onko yhtään päivää, jolloin ei tarvitsisi juhlia jotain. Ei sellaista päivää löytynyt, vaan pikemminkin päinvastoin, monelle päivälle oli tarjolla useampi teema, Heinonen kertoo.

– Joku vääräleuka jo kyseli, että eikö minulla ole ollut parempaa tekemistä. Ei tähän työpäiviä ole kulunut, vaan aina aamun avaukseksi katsoin, mitä päivää vietetään.

Hän on ottanut listalleen myös virallisia suomalaisen kalenterin juhlapäiviä tai tunnettuja kansainvälisiä teemapäiviä. Niiden lisäksi on päiviä laidasta laitaan, kuten vaikkapa ulvo kuuta -päivä, irtokarkin päivä tai suuntanumeroiden päivä.

Nallen ystävillä esimerkiksi on usein syytä juhlaan, sillä lokakuussa vietetään sekä tuo teddykarhusi töihin -päivää että kansainvälistä nallepäivää.

– Kansainvälistyminen näkyy siinäkin, että maailmalta saapuu tänne koko ajan uusia teema- ja juhlapäiviä. Äitienpäivän ja isänpäivän vakiintuminen kesti kauan, mutta nykyään kaikki vaikutteet näkyvät nopeasti, Heinonen huomauttaa.

Toiseenkin suuntaan liikettä tapahtuu. Esimerkiksi Suomessa kehitetty ravintolapäivä on jo saanut seuraa maailmalla.

Yksi Heinosen omista suosikeista on opettajien päivä hänen siviiliammattinsa vuoksi, mutta tärkein on kuitenkin isänpäivä.

 

Suomalaisen almanakan uusista juhlapäivistä ja liputuspäivistä tekee päätökset Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus.

Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo, että äkkinäisiä uudistuksia ei kannata odottaa.

– Uusin tulokas almanakassa on Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä, joka tuli kalenteriin ja saman tien liputuspäiväksi vuonna 2011.

Saarelma-Paukkala kertoo, että vuosittain almanakkatoimiston hallitukselle tulee viidestä kymmeneen ehdotusta uudeksi juhlapäiväksi. Joskus useampi taho saattaa ehdottaa samaa päivää.

Seuraavan kerran hallitus päättää mahdollisista uusista juhlapäivistä syksyllä 2018, ja silloin käsitellään vuoden 2020 almanakkaa.

– Päätöstä tehdessä arvioidaan päivän laaja-alaisuutta eli sitä, kuinka suurta osaa kansasta se koskee, sekä päivän merkitystä suomalaisen kulttuurin kannalta, Saarelma-Paukkala kertoo.

Hän sanoo, että esimerkiksi kissan päivän lisääminen viralliseen kalenteriin olisi hankalaa.

– Seuraavaksi joku vaatisi tietenkin koiran päivää ja niin edespäin.

Liputuspäivistä antaa suosituksia sisäasiainministeriö joko useana vuonna peräkkäin tai jotakin juhlavuotta varten erikseen.

– Tänä vuonna on itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suositeltu liputusta esimerkiksi Suomen luonnon päivänä ja Miina Sillanpään päivänä, Saarelma-Paukkala kertoo.

 

Saarelma-Paukkala kuitenkin muistuttaa, että jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina, kun hän näkee liputuksen aiheelliseksi.

– Jos jonkun mielestä vaikkapa nallepäivä on niin tärkeä, että haluaa nostaa lipun salkoon, ei sitä missään kielletä. Mutta aika harva näin toimii. Pyöreiden vuosien tai vaikkapa jonkun yhdistyksen juhlan kunniaksi välillä liputetaan, mutta harvoin tehdään edes niin.

Joinakin kuukausina, kuten esimerkiksi toukokuussa, liputuspäiviä on jo nyt paljon. Saarelma-Paukkala kertoo, että aina välillä on mietitty, voisiko joitakin liputuspäiviä poistaa tai vaikkapa yhdistää.

– Mutta suurin osa on hyvin perinteistä, ja niiden jättäminen pois olisi iso kysymys. HÄSA

Kuvituksen kalenteri on muokattu Timo Heinosen teemapäiväkalenterin pohjalta. Hämeen Sanomien toimitus keksi uusia teemapäiviä niiden merkkipäivien tilalle, jotka osuvat eri päivämäärille eri vuosina, kuten isänpäivälle.
40 juhlapäivää

Suomenkielisessä kalenterissa on tällä hetkellä 40 juhlapäivää.

Niistä osa on kirkollisia juhlapäiviä (uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, tapaninpäivä) ja osa muita juhlapäiviä (ystävänpäivä, kansainvälinen naistenpäivä, lapsen oikeuksien päivä).

Lisäksi erikseen on merkitty liputuspäivät, joista osa on lakisääteisiä ja osa muita liputuspäiviä. Liputuspäivät ja juhlapäivät menevät osittain päällekkäin.

Lakisääteiset liputuspäivät

28.2. Kalevalan päivä, 1.5. vappu, äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai), 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivä, juhannus (kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, samalla Suomen lipun päivä) ja 6.12. itsenäisyyspäivä.

Liputusasetuksessa määriteltyjä liputuspäiviä ovat lisäksi vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.

Lakisääteisten liputuspäivien lisäksi tällä hetkellä on 13 ns. vakiintunutta liputuspäivää, jotka on merkitty almanakkaan. Sisäministeriö antaa suosituksia päivistä, jolloin liputetaan.

Ministeriö on suositellut liputusta muun muassa lasten oikeuksien päivänä (20.11.).

Kantolan tapahtumapuistoon ei vielä ole tiedossa ensi kesäksi megaesiintyjää, joka vetäisi edelliskesien tapaan noin 50 000 kuulijaa. Talviajalle ei varattuna tapahtumia, kerrotaan Linnan Kehitys oy:stä. Hämeenlinnan kaupungilla, Linnan Kehityksellä ja Live Nation Finlandilla on puitesopimus toiminnan järjestämisestä kevääseen 2019 asti. Hämeenlinnan kaupunki omistaa alueen maapohjan ja Linnan Kehitys puistorakenteet. Kuva: Esko Tuovinen

Osana Hämeenlinnan kaupungin konsernirakenteen uudistamista on noussut esiin Kantolan tapahtumapuiston kohtalo.– Konsultin ehdotuksessa todetaan, että kaupungissa on erilaisia kulttuuritoimijoita ja kulttuuripaikkoja, joita voisi mahdollisesti yhdistää, kertoo tapahtumapuiston operoinnista tällä het

Topparoikkapatsaan risteykseen rakennetaan vihdoin kiertoliittymä ensi vuonna. Samalla peruskorjataan myös Pohjoisen rautatiekadun ja Pohjoisen asemakadun kiertoliittymän naapurissa Keskuspuisto, jossa Topparoikkapatsas seisoo.

Lepaan tomaatteja poimitaan kolmesti viikossa, ja ne toimitetaan pääosin Hämeenlinnan seudun kauppoihin samana päivänä poimintalämpöisenä. Keskiviikkona poimintapuuhissa oli Ilmari Aulio. Tomaatteja viljellään HAMK JA HAMI Lepaan oppimisympäristössä.  Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ilmastonmuutos muuttaa puutarha-alaa jo lähitulevaisuudessa. Vuosikymmenen kuluessa uudenlaiset kasvilajit kasvavat yhä pohjoisempana. – Ei Suomessa kymmenessä vuodessa banaani kasva, mutta uusia lajeja arveltiin tulevan varsinkin hedelmäpuolelle.

Oppilaaksi oton periaatteet muuttuvat jonkin verran Hämeenlinnan peruskouluissa. Taustalla on mm. uusi opetussuunnitelma.Kokonaan uutta on valmistavan opetuksen määrittely. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, aloittavat koulunsa valmistavassa opetuksessa.

Kiista maahanmuuttajien vastaanottokeskuksena käytetyn lammilaisen Mainiemen tilan vahingoista on kärjistynyt pisteeseen, jossa kiinteistönomistaja kertoo tehneensä rikosilmoituksen Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiristä sekä kantelun Maahanmuuttovirastosta.Mainiemen omistavan Juho Nummenmaan mukaan

Energiayhtiö Elenia on myyty uudelle kansainväliselle konsortille. Ostajina ovat saksalainen Allianz Capital Partners ACP, Macquarie Infrastructure and Real Assets Mira ja Valtion Eläkerahasto VER.Kauppaa kuuluvat sähköverkkoyhtiö Elenia, Elenia Lämpö ja niiden asiakaspalveluliiketoiminta.