Julkaistu: 12.10.2017 11:03
-
Päivitetty: 13.10.2017 08:13

Omaishoitajat kaipaavat vapaa-aikaa – paikallisyhdistykselle OP:n palkinto

  • Hämeenlinnalainen Sisko Ylönen on hoitanut puolisoaan Paulia kotona kolme vuotta. Hän kertoo olevansa rättiväsynyt ja kaipaa lisää vapaapäiviä. Kantona kaskessa on tilapäisten hoitovaihtoehtojen puute. Kuva: Esko Tuovinen
    Hämeenlinnalainen Sisko Ylönen on hoitanut puolisoaan Paulia kotona kolme vuotta. Hän kertoo olevansa rättiväsynyt ja kaipaa lisää vapaapäiviä. Kantona kaskessa on tilapäisten hoitovaihtoehtojen puute. Kuva: Esko Tuovinen

– Olen aivan poikki sekä henkisesti että fyysisesti. Keväällä olin täysin piipussa, ennen kuin pidin ensimmäiset vapaapäiväni kolmeen vuoteen, kertoo miehensä Paulin omaishoitaja Sisko Ylönen.

Poikki on moni muukin – sijaishoitajia ei löydy riittävästi.

– Juhlapuheissa omaishoitajia arvostetaan, mutta käytännössä se näkyy heikosti. Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuisi, jos omaishoitajat menisivät lakkoon, sanoo Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n varapuheenjohtaja Airi Suuronen.

 

Yhdistys vastaanotti torstaina Etelä-Hämeen Osuuspankin 10 000 euron Toimeliaisuuspalkinnon työstään seudun henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Palkintorahat käytetään virkistystoimintaan, kuten kauempana asuvien jäsenten kyyditsemiseen yhdistyksen tapahtumiin.

– Omaishoitojärjestöt pelkäävät tulevaisuutta, koska niille ei vaikuta jäävän jatkossa oikein elinmahdollisuuksia. Meillä se ilmenee konkreettisesti esimerkiksi kunnallisten avustusten jatkuvana vähenemisenä, Suuronen kertoo.

 

Hämeenlinnan seudulla omaishoidon tukea saa reilut 700 hoitajaa ja koko Suomessa 44 000.

Tuen ulkopuolella uurastaa moninkertainen määrä omaishoitajia. Tuki on harkinnanvarainen ja vaihtelee kunnittain.

Lakisääteisiä vapaapäiviä on muutama kuukaudessa. Tavallista kuitenkin on, että niitä pidetään vain satunnaisesti – jos koskaan. Eniten omaishoitajat ja -hoidettavat kaipaavat kotiin tulevaa sijaishoitoa, parhaimmillaan tuttua ja asiat hallitsevaa tuuraajaa.

– Olisi tärkeää, että ikäihmisten perhehoito saataisiin vihdoin pyörimään Hämeenlinnassa kunnolla. Tällä hetkellä täällä on vain muutamia perhehoitajia, ja heillä on hyvin erilaiset työskentelytavat, Suuronen sanoo.

 

Hämeenlinnalainen Sisko Ylönen ei ole löytänyt miehelleen sopivaa intervalli- eli tilapäispaikkaa saati hoitajaa, joka tuuraisi häntä kotona vähänkään pidempiä aikoja.

Loppukesästä mies tosin pärjäsi hetken Lammin vanhainkodissa Ylösen laatiman oppaan avulla. Hoitotapaus ei ole helpoin mahdollinen.

– Aivoinfarktin seurauksena ruoka annetaan suoraan vatsalaukkuun kahden ja puolen tunnin välein. Viime marraskuussa Pauli alkoi sairastella keuhkokuumeita, ja sen jälkeen meni liikuntakykykin, Ylönen kertoo.

Kotipalvelu käy antamassa ruoan kerran päivässä. Se on Ylösen ainoa lepotauko.

 

Puolison aivokasvain teki Iittalassa asuvasta Pirjo Laineesta omaishoitajan 18 vuotta sitten. Hän työskenteli tuolloin yläasteen opettajana.

– Minun oli päätettävä, jäänkö pois töistä hoitamaan Eskoa vai pistetäänkö mies laitokseen. Päätös oli helppo, mutta en oikeastaan muista viidestä ensimmäisestä vuodesta mitään. Se oli sellaista sumua, Laine kertoo.

Esko Laine itse sanoo arvostavansa suuresti vaimonsa ratkaisua, jonka ansiosta hän saattoi jäädä kotiin.

 

Omaishoidon tukea saa arviolta vain hieman yli kymmenen prosenttia kaikista omaishoitajista.

Moni ei syystä tai toisesta halua hakea sitä, moni taas ajautuu omaishoitajaksi kuin huomaamatta, kun perheenjäsenen sairaus pikkuhiljaa etenee ja arki muuttuu.

Hämeenlinnan omaishoitajayhdistys tarjoaa vertaistukea, valmennusta ja virkistystä kaikille, myös epävirallisille omaishoitajille.

Lainsäätäjät ovat kiinnittäneet huomiota omaishoitajien vapaa- ja sijaishoitojärjestelmän ongelmiin. Omais- ja kotihoidon kehittäminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. HÄSA

Vain murto-osa omaishoitajista saa tukea

Omaishoitosopimuksia on Suomessa n. 44 000 (v. 2015).

Vain reilut

10 % kaikista omaishoitotilanteista on omaishoidon tuen piirissä.

Hämeenlinnan seudulla on tällä hetkellä

717 omaishoidon tukea saavaa, joista lasten omaishoitajia 132.

Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan n. 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.

Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kehittäminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.

Kantolan tapahtumapuistoon ei vielä ole tiedossa ensi kesäksi megaesiintyjää, joka vetäisi edelliskesien tapaan noin 50 000 kuulijaa. Talviajalle ei varattuna tapahtumia, kerrotaan Linnan Kehitys oy:stä. Hämeenlinnan kaupungilla, Linnan Kehityksellä ja Live Nation Finlandilla on puitesopimus toiminnan järjestämisestä kevääseen 2019 asti. Hämeenlinnan kaupunki omistaa alueen maapohjan ja Linnan Kehitys puistorakenteet. Kuva: Esko Tuovinen

Osana Hämeenlinnan kaupungin konsernirakenteen uudistamista on noussut esiin Kantolan tapahtumapuiston kohtalo.– Konsultin ehdotuksessa todetaan, että kaupungissa on erilaisia kulttuuritoimijoita ja kulttuuripaikkoja, joita voisi mahdollisesti yhdistää, kertoo tapahtumapuiston operoinnista tällä het

Topparoikkapatsaan risteykseen rakennetaan vihdoin kiertoliittymä ensi vuonna. Samalla peruskorjataan myös Pohjoisen rautatiekadun ja Pohjoisen asemakadun kiertoliittymän naapurissa Keskuspuisto, jossa Topparoikkapatsas seisoo.

Lepaan tomaatteja poimitaan kolmesti viikossa, ja ne toimitetaan pääosin Hämeenlinnan seudun kauppoihin samana päivänä poimintalämpöisenä. Keskiviikkona poimintapuuhissa oli Ilmari Aulio. Tomaatteja viljellään HAMK JA HAMI Lepaan oppimisympäristössä.  Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ilmastonmuutos muuttaa puutarha-alaa jo lähitulevaisuudessa. Vuosikymmenen kuluessa uudenlaiset kasvilajit kasvavat yhä pohjoisempana.– Ei Suomessa kymmenessä vuodessa banaani kasva, mutta uusia lajeja arveltiin tulevan varsinkin hedelmäpuolelle.

Oppilaaksi oton periaatteet muuttuvat jonkin verran Hämeenlinnan peruskouluissa. Taustalla on mm. uusi opetussuunnitelma.Kokonaan uutta on valmistavan opetuksen määrittely. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, aloittavat koulunsa valmistavassa opetuksessa.

Kiista maahanmuuttajien vastaanottokeskuksena käytetyn lammilaisen Mainiemen tilan vahingoista on kärjistynyt pisteeseen, jossa kiinteistönomistaja kertoo tehneensä rikosilmoituksen Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiristä sekä kantelun Maahanmuuttovirastosta.Mainiemen omistavan Juho Nummenmaan mukaan