Julkaistu: 12.10.2017 11:03
-
Päivitetty: 13.10.2017 08:13

Omaishoitajat kaipaavat vapaa-aikaa – paikallisyhdistykselle OP:n palkinto

  • Hämeenlinnalainen Sisko Ylönen on hoitanut puolisoaan Paulia kotona kolme vuotta. Hän kertoo olevansa rättiväsynyt ja kaipaa lisää vapaapäiviä. Kantona kaskessa on tilapäisten hoitovaihtoehtojen puute. Kuva: Esko Tuovinen
    Hämeenlinnalainen Sisko Ylönen on hoitanut puolisoaan Paulia kotona kolme vuotta. Hän kertoo olevansa rättiväsynyt ja kaipaa lisää vapaapäiviä. Kantona kaskessa on tilapäisten hoitovaihtoehtojen puute. Kuva: Esko Tuovinen

– Olen aivan poikki sekä henkisesti että fyysisesti. Keväällä olin täysin piipussa, ennen kuin pidin ensimmäiset vapaapäiväni kolmeen vuoteen, kertoo miehensä Paulin omaishoitaja Sisko Ylönen.

Poikki on moni muukin – sijaishoitajia ei löydy riittävästi.

– Juhlapuheissa omaishoitajia arvostetaan, mutta käytännössä se näkyy heikosti. Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuisi, jos omaishoitajat menisivät lakkoon, sanoo Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n varapuheenjohtaja Airi Suuronen.

 

Yhdistys vastaanotti torstaina Etelä-Hämeen Osuuspankin 10 000 euron Toimeliaisuuspalkinnon työstään seudun henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Palkintorahat käytetään virkistystoimintaan, kuten kauempana asuvien jäsenten kyyditsemiseen yhdistyksen tapahtumiin.

– Omaishoitojärjestöt pelkäävät tulevaisuutta, koska niille ei vaikuta jäävän jatkossa oikein elinmahdollisuuksia. Meillä se ilmenee konkreettisesti esimerkiksi kunnallisten avustusten jatkuvana vähenemisenä, Suuronen kertoo.

 

Hämeenlinnan seudulla omaishoidon tukea saa reilut 700 hoitajaa ja koko Suomessa 44 000.

Tuen ulkopuolella uurastaa moninkertainen määrä omaishoitajia. Tuki on harkinnanvarainen ja vaihtelee kunnittain.

Lakisääteisiä vapaapäiviä on muutama kuukaudessa. Tavallista kuitenkin on, että niitä pidetään vain satunnaisesti – jos koskaan. Eniten omaishoitajat ja -hoidettavat kaipaavat kotiin tulevaa sijaishoitoa, parhaimmillaan tuttua ja asiat hallitsevaa tuuraajaa.

– Olisi tärkeää, että ikäihmisten perhehoito saataisiin vihdoin pyörimään Hämeenlinnassa kunnolla. Tällä hetkellä täällä on vain muutamia perhehoitajia, ja heillä on hyvin erilaiset työskentelytavat, Suuronen sanoo.

 

Hämeenlinnalainen Sisko Ylönen ei ole löytänyt miehelleen sopivaa intervalli- eli tilapäispaikkaa saati hoitajaa, joka tuuraisi häntä kotona vähänkään pidempiä aikoja.

Loppukesästä mies tosin pärjäsi hetken Lammin vanhainkodissa Ylösen laatiman oppaan avulla. Hoitotapaus ei ole helpoin mahdollinen.

– Aivoinfarktin seurauksena ruoka annetaan suoraan vatsalaukkuun kahden ja puolen tunnin välein. Viime marraskuussa Pauli alkoi sairastella keuhkokuumeita, ja sen jälkeen meni liikuntakykykin, Ylönen kertoo.

Kotipalvelu käy antamassa ruoan kerran päivässä. Se on Ylösen ainoa lepotauko.

 

Puolison aivokasvain teki Iittalassa asuvasta Pirjo Laineesta omaishoitajan 18 vuotta sitten. Hän työskenteli tuolloin yläasteen opettajana.

– Minun oli päätettävä, jäänkö pois töistä hoitamaan Eskoa vai pistetäänkö mies laitokseen. Päätös oli helppo, mutta en oikeastaan muista viidestä ensimmäisestä vuodesta mitään. Se oli sellaista sumua, Laine kertoo.

Esko Laine itse sanoo arvostavansa suuresti vaimonsa ratkaisua, jonka ansiosta hän saattoi jäädä kotiin.

 

Omaishoidon tukea saa arviolta vain hieman yli kymmenen prosenttia kaikista omaishoitajista.

Moni ei syystä tai toisesta halua hakea sitä, moni taas ajautuu omaishoitajaksi kuin huomaamatta, kun perheenjäsenen sairaus pikkuhiljaa etenee ja arki muuttuu.

Hämeenlinnan omaishoitajayhdistys tarjoaa vertaistukea, valmennusta ja virkistystä kaikille, myös epävirallisille omaishoitajille.

Lainsäätäjät ovat kiinnittäneet huomiota omaishoitajien vapaa- ja sijaishoitojärjestelmän ongelmiin. Omais- ja kotihoidon kehittäminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. HÄSA

Vain murto-osa omaishoitajista saa tukea

Omaishoitosopimuksia on Suomessa n. 44 000 (v. 2015).

Vain reilut

10 % kaikista omaishoitotilanteista on omaishoidon tuen piirissä.

Hämeenlinnan seudulla on tällä hetkellä

717 omaishoidon tukea saavaa, joista lasten omaishoitajia 132.

Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan n. 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.

Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kehittäminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.

40 metrin pituinen liukumäki tuntui kiinnostavan perheen pienimpiä Pauninmaan luontokohteen talvitapahtumassa sunnuntai-iltana. Kuva: Riku Hasari

Napakelkka kirskui, liukurit kiisivät liukumäissä ja tuli räiskyi monissa muodoissaan Pauninmaan luontokohteen tämän talven viimeisessä ulkoilutapahtumassa sunnuntaina.Talvesta ja sen riemuista oli Janakkalan Tervakoskelle tullut nauttimaan reilut sata kävijää, useimmat heistä lapsiperheitä.

Esko Anttolan mielestä hyppyrimäen alastulorinne olisi oivallinen treenauspaikka. - Täällä voisi järjestää vaikka minkälaisia ulkoilutapahtumia muutenkin, Anttola suunnittelee. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan tulee lähitulevaisuudessa ainakin kahdet uudet kuntoportaat.Portaita havitellaan niin Hämeenlinnan Lammille kuin Ahvenistollekin, mutta myös Janakkalan kuntoporrashankkeet ovat kovaa vauhtia viriämässä niin Turengissa kuin Tervakoskellakin.Tähän asti Kanta-Hämeessä on ollut kuntoportai

Erä-, retkeily- ja ulkoilutarvikkeita myyvä Vaeltajankauppa.fi muuttaa Hämeenlinnassa Turuntie 7:stä Kaurialankatu 21:een. Muutto alkoi keskiviikkona.– Saamme yhdistettyä myymälän, Kantolassa nyt toimivan verkkokaupan varaston ja muut toiminnot saman katon alle.

Poliisilla oli kiireinen viikonloppuyö ja vuorokausi Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä tehtäviä kertyi vuorokaudessa 170 ja yövuorossa iltaseitsemän ja aamuseitsemän välillä 122. Kanta-Hämeessä tehtäviä kertyi vastaavina aikoina 112 ja 61.

                                  Asianajaja Peter Boucht ja maalauksessa komeileva isoisä Harald Boucht ehtivät joitakin vuosia työskennellä samaan aikaan perheen asianajotoimistossa Vaasassa. Asianajotoimisto Boucht & Nikula jatkaa toimintaansa vielä tänä päivänäkin.                               Kuva: Jarno Pellinen

Harald Boucht lähetti jääkärikokelaat kodistaan hiihtämään jäisen Merenkurkun yli Ruotsiin, josta matka jatkui Saksaan.Tärkeä jääkärivärväri oli järjestämässä Mannerheimille aseita, joilla venäläiset saatiin vaarattomiksi Pohjanmaalla. Vaasalainen hovioikeudenneuvos Harald Boucht (1872–1963) oli suo

Kaduilta pelastetuilla koirilla voi tautien lisäksi olla pelkoaggressiota, mikä tekee sen käytöksestä arvaamattoman. Kuva: TA terho aalto

Etelä-Suomen aluehallintovirasto varoittelee ulkomailta Suomeen pelastettavien koirien mukana tulevista terveysriskeistä.– Antibioottiresistenssi sekä koirista ihmisiin tarttuvat taudit on syytä huomioida, kun harkitaan katukoiran pelastamista Suomeen.