Julkaistu: 13.10.2017 08:29
-
Päivitetty: 13.10.2017 12:03

Mielipide: Juniorijääkiekon vallankäyttö

  • Arkistokuva Markku Tanni
    Arkistokuva Markku Tanni

Hämeen Sanomien jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen kirjoittaa varsin ansiokkaasti HPK-juniorijääkiekon vallankäytöstä.

Tuon rekisteröidyn yhdistyksen toimivaltaahan pitäisi käyttää hallituksen, jonka yhdistyksen jäsenet valitsevat kokouksessa.

 

Yhdistyksellä pitäisi olla jäsenluettelo henkilöistä, jotka ovat oikeutettuja osallistumaan kokouksiin. Siis jäseniä ovat ainakin kaikki junioripelaajien vanhemmat, mikäli oikein käsitän.

Tuo kokous myös erottaa hallituksen tai hallituksen jäsenen, mikäli he eivät nauti jäsenistön luottamusta. Hallitus valitsee yhdistyksen työntekijät ja päättää heidän tehtävistään.

 

Käytännössä juniorijääkiekossa tuo toimivalta ei ole ollut hallituksella, vaan palkatuilla työntekijöillä ja valmentajilla, hallitus on toiminut vain takapiruna. Jäsenet ovat olleet kykenemättömiä ja osaamattomia tekemään juniorijääkiekkoa hyödyttäviä päätöksiä.

Osin päätäntävalta on ollut liiga-HPK:lla, vaikka se on eri firmaa.

Ei ole ihme, että myös juniorijääkiekossa on kriisi, tällä hetkellä ei ole edes valoa näkyvissä tunnelin päässä.

Jäsen
Hämeenlinna

 

Kommentit

Samanaikaisesti sekä pelottavaa, että huolestuttavaa. Hiljaista on seuran sisällä. Missä on se paljon puhuttu avoimuus ja yhteinen perhe.
Kantolan tapahtumapuistoon ei vielä ole tiedossa ensi kesäksi megaesiintyjää, joka vetäisi edelliskesien tapaan noin 50 000 kuulijaa. Talviajalle ei varattuna tapahtumia, kerrotaan Linnan Kehitys oy:stä. Hämeenlinnan kaupungilla, Linnan Kehityksellä ja Live Nation Finlandilla on puitesopimus toiminnan järjestämisestä kevääseen 2019 asti. Hämeenlinnan kaupunki omistaa alueen maapohjan ja Linnan Kehitys puistorakenteet. Kuva: Esko Tuovinen

Osana Hämeenlinnan kaupungin konsernirakenteen uudistamista on noussut esiin Kantolan tapahtumapuiston kohtalo.– Konsultin ehdotuksessa todetaan, että kaupungissa on erilaisia kulttuuritoimijoita ja kulttuuripaikkoja, joita voisi mahdollisesti yhdistää, kertoo tapahtumapuiston operoinnista tällä het

Topparoikkapatsaan risteykseen rakennetaan vihdoin kiertoliittymä ensi vuonna. Samalla peruskorjataan myös Pohjoisen rautatiekadun ja Pohjoisen asemakadun kiertoliittymän naapurissa Keskuspuisto, jossa Topparoikkapatsas seisoo.

Lepaan tomaatteja poimitaan kolmesti viikossa, ja ne toimitetaan pääosin Hämeenlinnan seudun kauppoihin samana päivänä poimintalämpöisenä. Keskiviikkona poimintapuuhissa oli Ilmari Aulio. Tomaatteja viljellään HAMK JA HAMI Lepaan oppimisympäristössä.  Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ilmastonmuutos muuttaa puutarha-alaa jo lähitulevaisuudessa. Vuosikymmenen kuluessa uudenlaiset kasvilajit kasvavat yhä pohjoisempana. – Ei Suomessa kymmenessä vuodessa banaani kasva, mutta uusia lajeja arveltiin tulevan varsinkin hedelmäpuolelle.

Oppilaaksi oton periaatteet muuttuvat jonkin verran Hämeenlinnan peruskouluissa. Taustalla on mm. uusi opetussuunnitelma.Kokonaan uutta on valmistavan opetuksen määrittely. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, aloittavat koulunsa valmistavassa opetuksessa.

Kiista maahanmuuttajien vastaanottokeskuksena käytetyn lammilaisen Mainiemen tilan vahingoista on kärjistynyt pisteeseen, jossa kiinteistönomistaja kertoo tehneensä rikosilmoituksen Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiristä sekä kantelun Maahanmuuttovirastosta.Mainiemen omistavan Juho Nummenmaan mukaan