Julkaistu: 31.10.2017 13:56
-
Päivitetty: 31.10.2017 15:35

Riihimäki uhkaa lakkauttaa teatterinsa

  • Janne Katajan Riihimäki on Riihimäen teatterin tuorein oma ensi-ilta. Kuva: Aki Loponen
    Janne Katajan Riihimäki on Riihimäen teatterin tuorein oma ensi-ilta. Kuva: Aki Loponen

Valtakunnallista vuoden teatterin palkintoa juhliva Riihimäen teatteri lakkautetaan. Kaupunginjohtaja Sami Sulkon talousarvioesityksessä kaupungin avustusta leikataan 300 000 eurolla. Jäljelle jäävä 200 000 euroa on tarkoitettu toimintojen alasajoon.

Teatterinjohtaja Matti Arnkilille vuotanut tieto lakkautuksesta tuli yllätyksenä. Vielä lokakuun alussa hän neuvotteli hyvässä hengessä kaupunginjohtajan ja talousjohtajan kanssa teatterin tulevaisuudesta.

Kaupunginjohtaja Sulkko perustelee esitystään pitkäaikaisella ja rakenteellisella säästöllä. Vuotuisen avustuksen lisäksi säästöä syntyy, kun kaupunki myy teatterihotelli-kiinteistön.

Kaupunginteatterista luopumisen ohella kaupunginjohtaja tulee perjantaina julkistamaan yhteensä noin kolmen miljoonan euron säästöpaketin. HÄSA

Kommentit

Surkeaa luettavaa. Pääsiäinen lässähti, kun Noitametsä karkasi Hyvinkäälle ja vei lapsiperheet mennessään. Kulttuurin alasajo on aika lyhytnäköistä, vilkas kulttuurielämä vahvistaa kaupunkikuvaa ja luo sille positiivista ilmettä. Kaikkea ei voi vapaaehtoistoiminnalla korvata. Puvusto karkasi jo aiemmin Hämeenlinnaan (jos oikein muistan).
Henri Halonen aloitti baarimestarina Hämeenlinnassa. Nyt hän kilpailee maailman suurimmissa coctailkilpailuissa. Kuva: Antero Semi

Pullot ja juomalasit lentelivät ilmassa kuin jonglöörauskeilat, kun baarimestari Henri Halonen aloitteli uraansa cocktailkilpailuissa muutama vuosi sitten.Tuohon aikaan hän työskenteli hämeenlinnalaisessa yökerhossa.

Keuhkotautiparantolat rakennettiin yleensä mäntyisille harjuille, sillä raikkaan ilman uskottiin parantavan. Kuva Suomen ensimmäisestä keuhkotautiparantolasta, Takaharjun parantolasta Punkaharjulta.

Keuhkotuberkuloosi oli pelätty kansantauti, joka tappoi maailmansotien välisenä aikana jopa 10 000 suomalaista vuodessa. Se oli yleisin yksittäinen kuolinsyy maailmansotien välisessä Suomessa.– Suomi oli vielä sata vuotta sitten kehitysmaa.

Nykyisessä Sairion päiväkodin talossa oli ennen Sairion keuhkotautiparantola, joka tehtiin vuonna 1915 varta vasten parantolaksi. Hämeenlinnassa kuoli keuhkotautiin 1924–1930 välisenä aikana 116 ihmistä.  Kuva: x

Kukaan ei ole sairastunut Hämeenlinnassa Lyseon lukiossa viime keväänä sattuneessa tuberkuloosialtistuksessa.Tällä viikolla oppilaiden koteihin lähetetyssä tiedotteessa korostetaan, että kaikki altistuneet on tutkittu kansallisen suosituksen mukaan ja piilevä tartunta todettiin vain kahdella prosent

 Vangittuja punaisia Tampereen Hämeenkadulla 6.4.1918. Valkoiset valtasivat punaisen Suomen keskuksena toimineen Tampereen samana päivänä. Valkoiset ottivat Tampereella vangiksi noin 11 000 punaista ja koko maassa jopa 80 000. Vankileireillä kuoli vuosina 1918–22 yli 13 000 ihmistä, pääasiassa nälkään ja tauteihin.        Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Nykyisen historiantutkimuksen valossa verinen sisällissota olisi voitu välttää. Vuoden 1918 traagisten tapahtumien alusta tulee ensi viikolla kuluneeksi sata vuotta.Vuonna 1918 suomalaiset tulivat hulluiksi ja rupesivat tappamaan toisiaan.

                                  Terveystalo on yksi terveysbisneksen suurista yksityisistä. Kolme muuta ovat Attendo, Mehiläinen ja Pihlajalinna.                               Kuva: Heikki Westergård

Kun valinnanvapauden aika koittaa vuonna 2020, moni suomalainen haluaa kenties ruksata perusterveydenhuoltonsa palveluntuottajaksi mahdollisimman suomalaisen yrityksen.Mutta mikä tarjolle tulevista vaihtoehdoista on suomalaisin?

Kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamisesta on parissa viikossa kerännyt jo lähes 70 000 allekirjoitusta ja etenee siis eduskunnan käsittelyyn.Aloitteen panivat alulle loppilainen kunnanhallituksen jäsen Heli Lehtilä (kesk.) ja tamperelainen mielipidevaikuttaja Joel Rouvinen (v

Venäläiset Vera Egorova (vas.) ja Alevtina Kulianu ihmettelevät, kuinka heppoisella kielitaidolla opettajat saavat opettaa Hamkin englanninkielisissä koulutusohjelmissa. He kaipaisivat myös enemmän käytännön harjoittelua. Kaksikko valmistuu Hamkista ensi vuonna rakennusinsinööreiksi. Kiitosta Hamk saa erityisesti opettajien ja opiskelijoiden mutkattoman tasa-arvoisesta suhteesta. Egorova on kotoisin Pietarista ja Kulianu Kostamuksesta. Kuva: Esko Tuovinen

Opettajien kielitaito on tökkinyt pahemman kerran Hämeen ammattikorkeakoulun englanninkielisessä opetuksessa, kritisoivat kolmannen vuoden rakennusinsinööriopiskelijat Vera Egorova ja Alevtina Kulianu.– Eräs opettaja osasi englantia niin huonosti, että kun häneltä kysyi jotain, hän ei ymmärtänyt tai