Julkaistu: 03.11.2017 07:15
-
Päivitetty: 03.11.2017 15:30

Vanajanlinnan haamu istui penkillä ja tuijotti Katumajärveen – monissa muissakin hotelleissa kummittelee

  • Hotellien henget -kirja nimeää Vanajanlinnan kellarikerroksen viinituvan yhdeksi hotellin erikoisimmista paikoista. Viinituvan tunnelma saa jopa henkilökunnan välttelemään paikkaa yksinään. Kuva: Nea Ilmevalta
    Hotellien henget -kirja nimeää Vanajanlinnan kellarikerroksen viinituvan yhdeksi hotellin erikoisimmista paikoista. Viinituvan tunnelma saa jopa henkilökunnan välttelemään paikkaa yksinään. Kuva: Nea Ilmevalta

Miltä tuntuisi herätä yöllä siihen, että vieras nainen istahtaa sänkysi laidalle?

Hotellien kummituksia esittelevän Hotellien henget -kirjan mukaan näin voi käydä ainakin Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Tampereen Hotelli Tammerissa sen sijaan voi tavata jo edesmenneen hovimestarin tarkistamassa, että hotellivieraalla on kaikki kunnossa. Mukkulan kartanossa Lahdessa puolestaan hotellia ja sen tiluksia valvoo muutamakin eri aave.

 

– Kummitustarinat ovat kuin saippuaoopperaa. Niissä on murhia, draamaa, surua ja kiintymystä, Hotellien henkien kirjailija Tiina Hautala sanoo.

Hautala kertoo aaveiden ja aavetarinoiden olevan hänelle intohimo. Kiinnostus tuonpuoleiseen on alkanut jo lapsena.

– Minulla on sama palo edelleen.

Innostuksensa ajamana hän perusti viisi vuotta sitten Haamu-kustannuksen, jonka arvelee olevan ainoa aaveisiin erikoistunut kirjakustantamo Suomessa. Hotellien henget puolestaan vei hänet tutkimusmatkalle hotelleihin ympäri Suomen.

Kummitusjutut liittyvät usein kiinteästi paikallishistoriaan. Rakennusten sisällä kummitusten vakiopaikat ovat myös aikoinaan olleet tavalla tai toisella merkittäviä – ainakin oletetulle aaveelle itselleen.

Kirjan kuvittaja Suvi Kari kertookin halunneensa tuoda kuvituksissaan esille rakennusten arkkitehtuuria.

– En halunnut kuitenkaan keskittyä aaveiden pelottavuuteen, vaan enemmänkin niiden mystisyyteen ja näkyjen unenomaisuuteen.

 

Harva uskonee kummituksiin, aaveisiin, henkiin tai haamuihin ainakaan julkisesti. Toisaalta kummitusjutut kiinnostavat monia.

– Tarinoista voi nauttia, vaikka olisikin aaveiden suhteen skeptikko. Aaveet ovat myös mainioita matkaoppaita.

Suurin osa hotellien kummitustarinoista on taltioitu kirjaan hotellien henkilökunnan suusta. Esimerkiksi Vanajanlinnassa, jossa havainnot painottuvat ilta- ja yöaikaan, on henkilökunnan jäsen ollut usein ainoa paikalla ollut havainnoitsija.

Hautala kertoo, ettei halua kyseenalaistaa ihmisten tarinoita. Toisinaan, he ovat kuitenkin yhdessä tarinan kertojan kanssa yrittäneet miettiä tapahtumalle luonnollista selitystä.

– Jos sellaista ei löydy, olen tuntenut pientä riemua. Nykyään kaikki on niin järjestelmällistä ja valvottua, että on mukavaa, kun jokin jää selittämättömäksi.

Itse hän suhtautuu aaveisiin kiinnostuneesti, kunnioittavasti ja yllättäen myös pelolla. Yksinäiset yöt aavehotelleissa eivät houkuta, vaan tutkimusmatkoilla on aina ollut mukana aviomies ja itse asiassa joskus myös Hautalan koira.

– Olen aika pelkuri tutkimaan tätä aihetta. Olen yrittänyt viestittää, ettei aaveilla ole mitään tarvetta tavata minua, hän nauraa.

 

Jos tutkijaakin pelottaa, miten vieraat suhtautuvat hotellien edesmenneisiin asukkeihin?

Vastaus on vaihtelevasti. Osa asiakkaista kyselee aaveiden perään heti hotelliin kirjautuessaan ja haluaa yöpyä nimenomaan tietyssä huoneessa tai hotellin osassa.

Tampereen Hotelli Tammerin palvelupäällikkö Mia Hjulgren kertoo hotellin vakioasiakkaasta, joka haluaa yöpyä aina Marski-huoneessa. Asiakkaalla on omakohtaisia kokemuksia Mannerheimin hengestä, jonka saappaat narisevat tämän kuljeskellessa muinaisessa yöpymispaikassaan.

Mutta kyllä osaa asiakkaista pelottaakin. Vanajanlinnassa kummitus on joskus ajanut hotellivieraita keskellä yötä huoneistaan pakosalle istumalla sängyn reunalle.

– Valtaosa asiakkaista ja hotellin oma väki on kuitenkin yleensä ihastuneita aaveisiin. Niitä ei pidetä pahantahtoisina, vaan paikan suojelushenkinä ja maskotteina, jotka ovat osa henkilökuntaa, Hautala kertoo. Häsa

Tiina Hautala, Suvi Kari: Hotellien henget. Haamu Kustannus 2017.
Vanajanlinnan Märta

Vanajanlinnassa kerrotaan kummittelevan ainakin Märta Standertskjöldin, joka oli sen rakennuttajan Carl Wilhelm Rosenlewin toinen puoliso. Rosenlew rakennutti Vanajanlinnan vuonna 1924 metsästysmajakseen ja huomenlahjaksi vaimolleen Märtalle.
Märta ei kuitenkaan viihtynyt hulppeassa kartanossa.
Hän oli eronnut entisestä puolisostaan mennäkseen naimisiin Rosenlewin kanssa. Avioerot olivat tuohon aikaan poikkeuksellisia, ja eron myötä Märta ei enää voinut tavata lapsiaan.
Hänen kerrotaankin viettäneen paljon aikaa Vanajanlinnan puutarhassa yksinäisyyttään lievittäen ja lapsiaan ikävöiden. Lapsiaan hän oli tavannut salaa kartanon lähellä sijainneessa metsässä.
Vanajanlinnan kummituskokemuksissa on poikkeuksellista niiden kesto. Vieraiden on kerrottu seuranneen Märtan oletettua kummitusta kartanon puutarhassa jopa 20 minuutin ajan. Tuona aikana Märta ei tosin ole tehnyt muuta kuin istunut olemattomalla penkillä Katumajärvelle tuijottaen.

Näkyyhän kello? Liikemies Markku Ritaluoma on 7 päivää -lehden mukaan joutunut ongelmiin kello- ja timanttikaupoistaan Floridassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

Suomessa varattomana esiintyvä liikemies Markku Ritaluoma on 7 Päivää -lehden mukaan jekuttanut myös Floridassa.Lehti kertoo, että vuoden 2016 loppupuolella hän asui naisystävänsä kanssa pitkään luksushotelleissa paikallisen koruliikkeen laskuun.

Ihmiskehossa on noin 5 miljoonaa karvatuppea, joista kasvavista karvoista on yritetty päästä eroon kautta historian.Jo muinaiset roomalaiset sheivasivat ihokarvojaan.

Keskoslasten äitiys on opettanut Veera Laineelle ja Linda Suuroselle paljon. Se on tuonut pitkäjänteisyyttä, luottamusta tulevaan ja uskoa itseensä äitinä. Kuva: Tapio Tuomela

Keskosuus voi olla kriisi jo ennen lapsen syntymää, kun uuden elämän yllä leijuvat onnen kummitädin sijaan kuoleman pelot ja uhka.Ystävykset Linda Suuronen ja Veera Laine ovat kumpikin viettäneet lyhyeksi jääneen raskauden viimeiset viikot sairaalassa raskauttaan suojellen.– Siinä tilanteessa tulee

Mellakan lauantain esiintyjäkattaus oli Tuukka Oikkosen, Sante Mannisen, Tero Viljasen ja Henri Nygrenin makuun parempi kuin perjantainen. Kuva: Tomi Vesaharju

Suomen kesäsään ääri-ilmiöt koettelivat viikonloppuna Linnanpuistossa järjestettyä Mellakka-festivaalia, mutta yleisöä perjantain ukkosmyräkkä ja lauantain kostea kuumuus eivät saaneet kaikkoamaan.Lauantai-iltapäivällä kuulijakunta oli kuitenkin vielä vähän uneliaalla päällä, kun tapahtuman päätöspä

Palomestari Sami HIltunen (vas.) ja valmiuskoordinaattori Juha Alander Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kokoavat droonin toimintakuntoon parissa minuutissa. Lennon aikana uusia akkuja on koko ajan latautumassa. Kuva: Pekka Rautiainen

Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit eivät ole pelkästään harrastajakuvaajien hupia. Niitä hyödyntävät myös viranomaiset, joille drooneista on apua hyvin monenlaisissa tilanteissa.Kanta-Hämeen pelastuslaitos käyttää droonia esimerkiksi maasto- ja rakennuspalojen tiedustelussa.

Katja Kärkelä oli reilut kaksi vuotta sitten nelikymppinen rakennusalan ammattilainen, joka työskenteli perheyrityksessä yhdessä miehensä kanssa.Alkuvuodesta 2016 outo patti toisen jalan nilkassa paljastui pehmyskudoskasvaimeksi, ja puoli vuotta Kärkelällä meni ensin leikkauksessa ja sen jälkeen syt