Julkaistu: 03.11.2017 07:15
-
Päivitetty: 03.11.2017 15:30

Vanajanlinnan haamu istui penkillä ja tuijotti Katumajärveen – monissa muissakin hotelleissa kummittelee

  • Hotellien henget -kirja nimeää Vanajanlinnan kellarikerroksen viinituvan yhdeksi hotellin erikoisimmista paikoista. Viinituvan tunnelma saa jopa henkilökunnan välttelemään paikkaa yksinään. Kuva: Nea Ilmevalta
    Hotellien henget -kirja nimeää Vanajanlinnan kellarikerroksen viinituvan yhdeksi hotellin erikoisimmista paikoista. Viinituvan tunnelma saa jopa henkilökunnan välttelemään paikkaa yksinään. Kuva: Nea Ilmevalta

Miltä tuntuisi herätä yöllä siihen, että vieras nainen istahtaa sänkysi laidalle?

Hotellien kummituksia esittelevän Hotellien henget -kirjan mukaan näin voi käydä ainakin Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Tampereen Hotelli Tammerissa sen sijaan voi tavata jo edesmenneen hovimestarin tarkistamassa, että hotellivieraalla on kaikki kunnossa. Mukkulan kartanossa Lahdessa puolestaan hotellia ja sen tiluksia valvoo muutamakin eri aave.

 

– Kummitustarinat ovat kuin saippuaoopperaa. Niissä on murhia, draamaa, surua ja kiintymystä, Hotellien henkien kirjailija Tiina Hautala sanoo.

Hautala kertoo aaveiden ja aavetarinoiden olevan hänelle intohimo. Kiinnostus tuonpuoleiseen on alkanut jo lapsena.

– Minulla on sama palo edelleen.

Innostuksensa ajamana hän perusti viisi vuotta sitten Haamu-kustannuksen, jonka arvelee olevan ainoa aaveisiin erikoistunut kirjakustantamo Suomessa. Hotellien henget puolestaan vei hänet tutkimusmatkalle hotelleihin ympäri Suomen.

Kummitusjutut liittyvät usein kiinteästi paikallishistoriaan. Rakennusten sisällä kummitusten vakiopaikat ovat myös aikoinaan olleet tavalla tai toisella merkittäviä – ainakin oletetulle aaveelle itselleen.

Kirjan kuvittaja Suvi Kari kertookin halunneensa tuoda kuvituksissaan esille rakennusten arkkitehtuuria.

– En halunnut kuitenkaan keskittyä aaveiden pelottavuuteen, vaan enemmänkin niiden mystisyyteen ja näkyjen unenomaisuuteen.

 

Harva uskonee kummituksiin, aaveisiin, henkiin tai haamuihin ainakaan julkisesti. Toisaalta kummitusjutut kiinnostavat monia.

– Tarinoista voi nauttia, vaikka olisikin aaveiden suhteen skeptikko. Aaveet ovat myös mainioita matkaoppaita.

Suurin osa hotellien kummitustarinoista on taltioitu kirjaan hotellien henkilökunnan suusta. Esimerkiksi Vanajanlinnassa, jossa havainnot painottuvat ilta- ja yöaikaan, on henkilökunnan jäsen ollut usein ainoa paikalla ollut havainnoitsija.

Hautala kertoo, ettei halua kyseenalaistaa ihmisten tarinoita. Toisinaan, he ovat kuitenkin yhdessä tarinan kertojan kanssa yrittäneet miettiä tapahtumalle luonnollista selitystä.

– Jos sellaista ei löydy, olen tuntenut pientä riemua. Nykyään kaikki on niin järjestelmällistä ja valvottua, että on mukavaa, kun jokin jää selittämättömäksi.

Itse hän suhtautuu aaveisiin kiinnostuneesti, kunnioittavasti ja yllättäen myös pelolla. Yksinäiset yöt aavehotelleissa eivät houkuta, vaan tutkimusmatkoilla on aina ollut mukana aviomies ja itse asiassa joskus myös Hautalan koira.

– Olen aika pelkuri tutkimaan tätä aihetta. Olen yrittänyt viestittää, ettei aaveilla ole mitään tarvetta tavata minua, hän nauraa.

 

Jos tutkijaakin pelottaa, miten vieraat suhtautuvat hotellien edesmenneisiin asukkeihin?

Vastaus on vaihtelevasti. Osa asiakkaista kyselee aaveiden perään heti hotelliin kirjautuessaan ja haluaa yöpyä nimenomaan tietyssä huoneessa tai hotellin osassa.

Tampereen Hotelli Tammerin palvelupäällikkö Mia Hjulgren kertoo hotellin vakioasiakkaasta, joka haluaa yöpyä aina Marski-huoneessa. Asiakkaalla on omakohtaisia kokemuksia Mannerheimin hengestä, jonka saappaat narisevat tämän kuljeskellessa muinaisessa yöpymispaikassaan.

Mutta kyllä osaa asiakkaista pelottaakin. Vanajanlinnassa kummitus on joskus ajanut hotellivieraita keskellä yötä huoneistaan pakosalle istumalla sängyn reunalle.

– Valtaosa asiakkaista ja hotellin oma väki on kuitenkin yleensä ihastuneita aaveisiin. Niitä ei pidetä pahantahtoisina, vaan paikan suojelushenkinä ja maskotteina, jotka ovat osa henkilökuntaa, Hautala kertoo. Häsa

Tiina Hautala, Suvi Kari: Hotellien henget. Haamu Kustannus 2017.
Vanajanlinnan Märta

Vanajanlinnassa kerrotaan kummittelevan ainakin Märta Standertskjöldin, joka oli sen rakennuttajan Carl Wilhelm Rosenlewin toinen puoliso. Rosenlew rakennutti Vanajanlinnan vuonna 1924 metsästysmajakseen ja huomenlahjaksi vaimolleen Märtalle.
Märta ei kuitenkaan viihtynyt hulppeassa kartanossa.
Hän oli eronnut entisestä puolisostaan mennäkseen naimisiin Rosenlewin kanssa. Avioerot olivat tuohon aikaan poikkeuksellisia, ja eron myötä Märta ei enää voinut tavata lapsiaan.
Hänen kerrotaankin viettäneen paljon aikaa Vanajanlinnan puutarhassa yksinäisyyttään lievittäen ja lapsiaan ikävöiden. Lapsiaan hän oli tavannut salaa kartanon lähellä sijainneessa metsässä.
Vanajanlinnan kummituskokemuksissa on poikkeuksellista niiden kesto. Vieraiden on kerrottu seuranneen Märtan oletettua kummitusta kartanon puutarhassa jopa 20 minuutin ajan. Tuona aikana Märta ei tosin ole tehnyt muuta kuin istunut olemattomalla penkillä Katumajärvelle tuijottaen.

Turengin S-marketin mahdollinen siirtäminen nykyiseltä paikaltaan kunnantalon viereiseen puistikkoon herättää edelleen kritiikkiä ja vastustusta.Kunnan edustajille luovutettiin maanantaina hanketta vastustava adressi, jonka oli allekirjoittanut 1 900 henkilöä.Adressissa vaaditaan, että viheralue säi

Kaavamerkinnän muuttaminen ei tuo muutosta Ruutikellarintiellä vallitsevaan käytäntöön. Kaavassa tiealueeksi muuttuvat kapeat suikaleet ovat edelleen tontinomistajien piha-aluetta. Kuva: Pekka Rautiainen

Hätilän I-alueen kaavoituksessa on syntynyt Ruutikellarintien varressa eriskummallinen tilanne, jota korjataan Hätilän II-alueen uuden kaavan yhteydessä.Ongelmana on katualue, joka 1970-luvun kaavassa levennettiin mahdollista joukkoliikennekatua varten, mutta jota ei koskaan toteutettu.

Hämeen poliisi etsii Riihimäellä kadonnutta Leena Pekkarista. Vuonna 1960 syntynyt Pekkarinen poistui Peuranpolulla sijaitsevasta asunnostaan ilmeisesti marraskuun 10. päivänä, eikä hänestä ole sen jälkeen tehty havaintoja.Pekkarinen on alle 160 cm pitkä ja painaa noin 45 kg.

Arkistokuva: Terho Aalto

Sairaanhoitopiiri suunnittelee asiakasmaksujen nostoa lain sallimaan maksimiin ensi vuonna.Taustalla tässä on jäsenkuntien haluttomuus pitää kiinni joitakin vuosia sitten sovitusta talouden tasapainottamisohjelmasta.Maksujen täysimääräinen nosto esimerkiksi poliklinikkamaksun nousua 32,70 eurosta 41