Julkaistu: 05.12.2017 06:00

Palkitun kuoronjohtajan ura alkoi mahalaskusta – laulajat häipyivät yksi toisensa jälkeen

  • Ulkoilmaihminen Ismo Savimäki liikkuu kesät talvet polkupyörällä. Ajokortin hän hankki vasta pari vuotta sitten.  Kuva: Pekka Rautiainen
    Ulkoilmaihminen Ismo Savimäki liikkuu kesät talvet polkupyörällä. Ajokortin hän hankki vasta pari vuotta sitten. Kuva: Pekka Rautiainen

Ismo Savimäki tunnetaan Hämeenlinnassa ennen kaikkea kuoromiehenä ja lasten laulattajana. Hän ei kuitenkaan itse ollut nuoruudessaan mikään kuoropoika, vaan heräsi musiikkiharrastukseen myöhään.

– Musiikkimaailmani oli varmaan samankaltainen kuin muillakin nuorilla siihen aikaan, suomirokkia ja sellaista. Taiteenlajeista minua kiinnostivat enemmän kirjallisuus ja valokuvaus kuin musiikki, hän kertoo.

Savimäen lapsuudenharrastuksia kuvaa hyvin se, että hän kirjoitti ensimmäisen romaanikäsikirjoituksensa jo 7-vuotiaana.

Lukioiässä hän ahmi Pentti Haanpään kirjoja, koska niissä kuvattiin osuvasti metsiä ja soita. Ne olivat haapajärveläisen Savimäen lempimaisemia. Sitten löytyivät Herman Hessen teokset.

– Yhdessä oli kuvaus keskiaikaisesta vaeltajasta, joka eksyi kirkkoon. Hesse kirjoitti vakuuttavasti kirkon äänimaailmasta. Ajattelin, että tuonne minäkin haluan, soittamaan noita urkuja.

Kirjallisuuden kautta Savimäki löysi klassisen musiikin. Lukion toisella luokalla hän aloitti uudestaan soittoharjoitukset, jotka oli hylännyt pikkulapsivaiheen jälkeen. Hän saattoi harjoitella pianonsoittoa jopa viidestä kymmeneen tuntia päivässä.

– Kiitän vanhempiani kärsivällisyydestä, Savimäki naurahtaa nyt.

Urkuteoksia hän ei aluksi tuntenut enempää kuin Olipa kerran elämä -tv-sarjan tunnusmusiikin, Bachin d-mollitoccatan. Sen hän myös soitti pääsykokeissa, ja pääsi opiskelemaan kirkkomusiikkia Sibelius-Akatemiaan.

Savimäelle kirkollinen maailma on tärkeä, koska sen kautta voi luodata ihmistä ja elämää hyvin syvälle.

– Etenkin keskiaikainen hengellisyys vetoaa. Se on syy, miksi aikanaan hakeuduin juuri Vanajan kanttoriksi, hän kertoo. Vanajan kirkko on yksi Kanta-Hämeen keskiaikaisista kivikirkoista.

Tie kanttori-urkurista kuoronjohtajaksi näyttää jälkeenpäin hyvinkin määrätietoiselta, mutta Savimäki itse pitää sitä enneminkin ajautumisena.

Alku ei ollut lupaava. Hän sai Hämeenlinnaan tultuaan johdettavakseen 13-henkisen lapsikuoron. Viikon kuluttua jäljellä oli vain kolme. Kaikki muut halusivat entisen kuoronjohtajansa takaisin.

– Mahalasku oli hyvä, koska se pakotti miettimään, miten lapsia voi innostaa laulamaan, hän sanoo. Tänä keväänä Sulasol julkaisi palkitun kuoronjohtajan kokemuksista opaskirjankin. (Lapsi- ja nuorisokuoron johtajan ABC-kirja).

Kun kuoroja on syntynyt lisää ja lisää, Savimäki on joutunut miettimään, mihin aika riittää.

Hän toivoo, että voisi jakaa vastuuta ja että Hämeenlinnan rikas kuoroelämä jatkuisi joskus vuosien päästä myös ilman häntä. Jo nyt hänen omia kasvattejaan toimii kuoron varajohtajina ja harjoittajina mm. Vanajan mieskuorossa ja Vox Vanajaessa.

– Jos vastuu jakaantuisi useammille, asiat tulisivat hoidettua paremmin, Savimäki perustelee.

Onneksi työ jättää jo nyt aikaa muullekin elämälle. Valokuvaharrastus on poikinut mm. kirjan Vanajan kirkon alttarikaapista. Sen Savimäki teki Terho Asikaisen kanssa.

Jos aikaa olisi, hän haluaisi esimerkiksi opiskella kieliä, rakennella sekä liikuskella metsissä, pelloilla ja soilla ilman kummempaa päämäärää – eli tehdä samaa, mikä kauan siiten sytytti innostuksen taiteeseen ja musiikkiin. HÄSA

Ismo Savimäki

Kanttori ja kuoronjohtaja.

Syntynyt 6.12.1967 Ylivieskassa, kävi koulut Haapajärvellä.

Musiikin maisteri Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta 1993.

Vanajan kanttoriksi 1994.

Perustanut ja johtanut mm. seuraavat kuorot: Vanajan kamarikuoro, Vox Vanajae, Aurora, Aurorina, Hml poikakuoro, vuosittainen kolmasluokkalaisten suurkuoro.

Perhe: vaimo Taina Maria Savimäki, kaksi aikuista lasta.

Juhlat 9.12. Hämeenlinnan kirkossa nuorisokuorojen konsertin jälkeen n. klo 17.15. Tarjolla puuroa soppatykistä ja musiikkia.

Graniittilinnan jäkälä- ja sammallajistoa ei ole aikaisemmin tutkittu. Jo ensimmäisen tutkimuspäivän aikana selviää, että linnan pinnat tarjoavat kodin lajeille, joiden aikaisemmat kasvupaikat ovat vähentyneet. Kuvassa biologi ja sammaltutkija Turkka Korvenpää Envibio oy:stä. Kuva: Pekka Rautiainen

Aulangon Graniittilinnassa tutkitaan tällä hetkellä jäkäliä ja sammalia. Tavoitteena on selvittää, mitä lajeja siellä esiintyy, ja kuinka niitä voisi suojella linnan tulevan suurkorjauksen aikana.– Linnassa on aikaisemmin havaittu uhanalainen sammallaji, mutta asiaa ei tutkittu lisää.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin neurologinen kuntoutusosasto sijaitsee tällä hetkellä Riihimäen sairaalassa, mutta se siirtyy Hämeenlinnaan Ahvenistolle rakennettavaan uuteen Kantasairaalaan. Kuntoutukselle rakennetaan sinne nykyaikaiset ja monipuoliset tilat. Kuvassa fysioterapeutti Kati Nurmi auttaa neurologisen kuntoutusosaston potilasta pystyasennon hallinnan harjoittelussa. Kuva: Pekka Rautiainen

Vaikka sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmat uudistaa valtakunnallista kuntoutusjärjestelmää ovat herättäneet pelkoja kuntoutuspalvelujen huononemisesta potilaissa, heidän omaisissaan ja potilasjärjestöissä, tilanne vaikuttaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin osalta lohdulliselta.Näin vakuuttaa

Heinäkuussa 2017 järjestetty AC/DC:n konsertti yllätti monien odotukset. Tapahtuma jätti Hämeenlinnaan yli 7 miljoonaa euroa. Kuva: Pekka Rautiainen

Näyttää siltä, että tapahtumapuistolla on tulevaisuutta, vaikkei siellä tänä vuonna olekaan megatapahtumaa.Tapahtumajärjestäjä Live Nation on vahvistanut, että vuodelle 2019 Kantolaan on jo vahvistunut jättikonsertti. Esiintyjää ei kuitenkaan vielä paljasteta.

Kauppakeskus Linna tyhjeni lähes täysin kauppakeskus Goodmanin valmistuttua. Kuva: Markku Tanni / HäSa / arkisto

Hämeenlinnan keskusta-alueen elinvoima laski hieman viime vuodesta, kertoo tuore laskelma.Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuotuinen elinvoimaselvitys perustuu tyhjien liiketilojen ja lauantaisin auki olevien yritysten määriin sekä asukaslukuun.Vertailuun ensimmäistä kertaa osallistunut Riihimäen kesku