Julkaistu: 06.12.2017 12:52
-
Päivitetty: 06.12.2017 14:12

Sankarit saivat seppeleet Hauholla – "Parranajo oli pieni uhraus"

  • Hauholainen Sami Myllö osallistui Hauhon sankarivainajien kunniavartioon. Kuva: Pekka Rautiainen
    Hauholainen Sami Myllö osallistui Hauhon sankarivainajien kunniavartioon. Kuva: Pekka Rautiainen

Täällä lepää Sami Myllön isoisän veli. Myös Myllön isoisä oli sotaveteraani. Oli selvää, että Myllö olisi itsenäisyyspäivänä Hauhon sankarihautojen kunniavartiossa.

– Sota ja itsenäisyys ovat minulle läheisiä asioita. Koen, että täytyy ilman muuta kunnioittaa näiden miesten työtä ja uhrausta, Myllö sanoo.

Lumipukuihin pukeutuneet vartijat laskivat keskiviikkoaamuna Hauhon jokaiselle sankarihaudalle havuseppeleen. Tavoitteena oli, että kullekin haudalle laski seppeleen suunnilleen samanikäinen mies, kuin vainaja oli kuollessaan.

Sukupuolen ja iän lisäksi vartijoiden kriteerinä oli siistit hiukset ja se, ettei kasvoissa ole partaa tai tatuointeja.

 

Myllö valmistautui kunniavartioon ajamalla parran ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

– Kyllähän siinä pärstä jonkin verran hetkellisesti muuttui. Mutta kun toiselta on elämä loppunut alle 30-vuotiaana, niin ei parranajo sen rinnalla minulle kovin iso uhraus ole.

Myllö on 30-vuotias. Suurin osa Hauhon sankarihautausmaalle haudatuista on 20–35-vuotiaita.

– Onhan se tietysti aika pysäyttävää. Aika raakaa, että elämä olisi nyt ohi tähän ikään.

Sankarihautojen kunniavartio oli Hauhon yhteinen juhla. Vartiossa oli paljon Myllön tuttuja, ja sankarihaudoissa monta tuttua nimeä.

– Pienessä kylässä kaikki tuntevat kaikki.

Kunniavartion lisäksi Myllöllä ei ollut kummempia itsenäisyyspäivän suunnitelmia.

– Varmaan peurajahtiin lähdetään, jos on kelit.

 

Ennen itsenäisyyspäivää eri puolilla Suomea sidottiin havuseppeleitä yli 40 000 sankarihaudalle. Hämeenlinnalaisen Esa Jaatisen ideasta lähteneet seppeletalkoot paisuivat koko Suomen tapahtumaksi. Kunniavartiot laskivat seppeleitä sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä tai jo itsenäisyyspäivän aattona ainakin 160 paikkakunnalla.HÄSA

Graniittilinnan jäkälä- ja sammallajistoa ei ole aikaisemmin tutkittu. Jo ensimmäisen tutkimuspäivän aikana selviää, että linnan pinnat tarjoavat kodin lajeille, joiden aikaisemmat kasvupaikat ovat vähentyneet. Kuvassa biologi ja sammaltutkija Turkka Korvenpää Envibio oy:stä. Kuva: Pekka Rautiainen

Aulangon Graniittilinnassa tutkitaan tällä hetkellä jäkäliä ja sammalia. Tavoitteena on selvittää, mitä lajeja siellä esiintyy, ja kuinka niitä voisi suojella linnan tulevan suurkorjauksen aikana.– Linnassa on aikaisemmin havaittu uhanalainen sammallaji, mutta asiaa ei tutkittu lisää.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin neurologinen kuntoutusosasto sijaitsee tällä hetkellä Riihimäen sairaalassa, mutta se siirtyy Hämeenlinnaan Ahvenistolle rakennettavaan uuteen Kantasairaalaan. Kuntoutukselle rakennetaan sinne nykyaikaiset ja monipuoliset tilat. Kuvassa fysioterapeutti Kati Nurmi auttaa neurologisen kuntoutusosaston potilasta pystyasennon hallinnan harjoittelussa. Kuva: Pekka Rautiainen

Vaikka sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmat uudistaa valtakunnallista kuntoutusjärjestelmää ovat herättäneet pelkoja kuntoutuspalvelujen huononemisesta potilaissa, heidän omaisissaan ja potilasjärjestöissä, tilanne vaikuttaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin osalta lohdulliselta.Näin vakuuttaa

Heinäkuussa 2017 järjestetty AC/DC:n konsertti yllätti monien odotukset. Tapahtuma jätti Hämeenlinnaan yli 7 miljoonaa euroa. Kuva: Pekka Rautiainen

Näyttää siltä, että tapahtumapuistolla on tulevaisuutta, vaikkei siellä tänä vuonna olekaan megatapahtumaa.Tapahtumajärjestäjä Live Nation on vahvistanut, että vuodelle 2019 Kantolaan on jo vahvistunut jättikonsertti. Esiintyjää ei kuitenkaan vielä paljasteta.

Kauppakeskus Linna tyhjeni lähes täysin kauppakeskus Goodmanin valmistuttua. Kuva: Markku Tanni / HäSa / arkisto

Hämeenlinnan keskusta-alueen elinvoima laski hieman viime vuodesta, kertoo tuore laskelma.Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuotuinen elinvoimaselvitys perustuu tyhjien liiketilojen ja lauantaisin auki olevien yritysten määriin sekä asukaslukuun.Vertailuun ensimmäistä kertaa osallistunut Riihimäen kesku