Julkaistu: 06.12.2017 18:29
-
Päivitetty: 06.12.2017 18:35

Juhlien juhla syntyi kaupungin omin voimin

  • Riku Koskinen käänsi tanssin kielelle Samae Koskisen ja Maantien ritarien laulaman viestin: En anna periksi...jos haluatte mut kukistaa, niin koittakaa kovemmin! Kuva: Tomi Vesaharju
    Riku Koskinen käänsi tanssin kielelle Samae Koskisen ja Maantien ritarien laulaman viestin: En anna periksi...jos haluatte mut kukistaa, niin koittakaa kovemmin! Kuva: Tomi Vesaharju
  • Uuden aamun Riihimäki, laulu ja tanssi, jonka tulkitsivat Tanssikoulu DanceArt ja Riihimäen musiikkiopiston lauluyhtye. Kuva: Tomi Vesaharju
    Uuden aamun Riihimäki, laulu ja tanssi, jonka tulkitsivat Tanssikoulu DanceArt ja Riihimäen musiikkiopiston lauluyhtye. Kuva: Tomi Vesaharju

Yhdessä. Me olemme vahvempia yhdessä. Meidän täytyy muistaa pysähtyä miettimään niitä sukupolvia, jotka taistelivat meille itsenäisen maan.

Me kiitämme heitä ja kannustamme nuoria rakentamaan yhdessä tulevaisuuden itsenäistä Suomea.

Sanat kaikuivat 1500-päiselle yleisölle Riihimäellä, kun ylioppilas Jessica Sonko piti juhlapuheen. Samat sanat, teemat ja kiitokset kertautuivat ympäri Suomea sinivalkoisten juhlavalojen lomassa.

Perinteet näkyivät ohjelmalehtisessä, joka lupasi puheita, tansseja, kuoroesityksiä, historiaa ja Maamme-laulun. Perinteisistä aineksista syntyi Riihimäellä jotain aivan muuta, huikea näytös yli 200 esiintyjän voimin.

 

Sinivalkoisten valonheittimien lomasta alkoi kaikua heleä tytön laulu. Annikki Hirviniemen hentoinen ääni vahvistui ja sai tuekseen puhtaasti soivan musiikkiopiston ja naislaulajien enkelikuoron.

Maa on niin kaunis. Pimeässä kädet nousivat vaivihkaa pyyhkäisemään kostuneita silmiä. Nenäliinoja oli turha taitella takaisin taskuun, sillä Taru Kiviniemen kokoama ohjelma yllätti ja liikutti yhä uudelleen.

 

Juhla kuljetti sadan vuoden läpi ja nosti esiin Riihimäen ja Suomen historiaa. Tarinat loivat eläviä kuvia menneestä silmien eteen jo ennen kuin kankaalle heijastettiin historiallisia valokuvia kotikaupungin vuosikymmenistä.

Riihimäen synty loihdittiin Irma Airiston runoballadilla, joka vei kivikautiselle suolle Suksimiehen ja Suon neidon luo. Teatterin näyttelijä Katja Peacok ja pianisti Katja Lappi siirsivät yleisön

Sibeliuksen Valse Triste keinutti ja kuohutti tunteita, musiikkiopiston kamariorkesterin jouset värittivät Suomen itsenäistymistä seuranneen sisällissodan kauhua herättäneitä lukuja.

Itsenäisen Suomen ensimmäisen vuoden aikana sisällissodassa suomalaiset tappoivat 38 000 suomalaista. Nuorin uhri oli kahdeksankuinen vauva, joka kuristettiin. 20 000 haavoittui ja vankileireillä menehtyi 13 500 kansalaista. Orvoiksi jäi 20 000 lasta.

Lohduttomien lukujen ja Valse Tristen rikkoi lohduton vauvan vaikerrus, kuin surmattua vauvaa surren.

 

Tämä päivä ja tulevaisuus kumarsi historialle ja marssi reippain kanta-askelin parketille. Puolisensataa tanssikoululaista väänsi yleisön suupielet hymyyn jo asullaan. Valkeita teepaitoja koristi iloinen tekstipallo, joka julisti: MINÄ riihimäkeläinen!

Tätä päivää ja suomalaisen sisua tihkui myös Samae Koskisen ja Maantien ritarien kuoro, joka vannoi En anna periksi. Tanssija Riku Koskinen puki tanssin kielelle laulun viestin: jos tahdotte mut kukistaa, niin koittakaa kovemmin!

Tansseissa, lauluissa, puheissa ja jopa musiikissa eli Riihimäki. Rautatie, tehtaat, lasi, varuskunta ja jopa kiertotalousteema vilahtelivat ohjelman lomassa.

Juhla päättyi, kuten satavuotiaan Suomen juhlan kuuluu päättyä. Yleisö seisoi ja lauloi sydämensä pohjasta Maamme-laulun. HÄSA

Hikiältä löydetyt ruumiit saivat kaikki omat kauniinvalkoiset arkkunsa. Heidät haudattiin kuitenkin samaan hautaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Hikiältä metsähaudasta vuosi sitten löydetyt ruumiit haudattiin sunnuntaina Hausjärven vanhalle hautausmaalle.Tutkimuksen mukaan ruumiit kuuluivat neljälle nuorelle miehelle, jotka saksalaiset teloittivat sisällissodan aikaan vuonna 1918. Kuolleista tunnistettiin kaksi, 15-vuotias Niilo Johannes Lin

Autohuolto K. Tissarin autokorjaamon ja Kaarlo Tissarin kotitalon välissä aloitti vuonna 1929 jenkkityyliin rakennettu hieno bensiininjakelukioski. 1960-luvulla Kauppakadun tontti muuttui viereen rakennetun Sokoksen parkkipaikaksi. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Nenään nousevat bensan ja kermakahveen tuoksut samalla, kun korvissa soivat pajatson ja kassakoneen kilinä.Riihimäen kaupunginmuseossa vaellellaan loppuvuoden ajan nostalgisin tuntein kaupungin huoltoasemilla.– Keräsimme kaupunkilaisilta muistoja vanhoista huoltsikoista ja niitä tuli paljon.

Kimmo Miettinen aikoo täyttää 60 vuotta vähin äänin.

60 vuotta täyttävän sairiolaisen monitoimimiehen ura rönsyilee kuin sukupuu.Yhtä paljon rönsyilee myös syntymäpäivähaastattelu, jossa välillä paikalla on kirjailija Kimmo Miettinen, välillä musiikkitoimittaja, joka tunnetaan lyhyesti nimellä Miettinen.Vihainen nuori mies Miettinen muistetaan musaleh