Julkaistu: 06.12.2017 18:29
-
Päivitetty: 06.12.2017 18:35

Juhlien juhla syntyi kaupungin omin voimin

  • Riku Koskinen käänsi tanssin kielelle Samae Koskisen ja Maantien ritarien laulaman viestin: En anna periksi...jos haluatte mut kukistaa, niin koittakaa kovemmin! Kuva: Tomi Vesaharju
    Riku Koskinen käänsi tanssin kielelle Samae Koskisen ja Maantien ritarien laulaman viestin: En anna periksi...jos haluatte mut kukistaa, niin koittakaa kovemmin! Kuva: Tomi Vesaharju
  • Uuden aamun Riihimäki, laulu ja tanssi, jonka tulkitsivat Tanssikoulu DanceArt ja Riihimäen musiikkiopiston lauluyhtye. Kuva: Tomi Vesaharju
    Uuden aamun Riihimäki, laulu ja tanssi, jonka tulkitsivat Tanssikoulu DanceArt ja Riihimäen musiikkiopiston lauluyhtye. Kuva: Tomi Vesaharju

Yhdessä. Me olemme vahvempia yhdessä. Meidän täytyy muistaa pysähtyä miettimään niitä sukupolvia, jotka taistelivat meille itsenäisen maan.

Me kiitämme heitä ja kannustamme nuoria rakentamaan yhdessä tulevaisuuden itsenäistä Suomea.

Sanat kaikuivat 1500-päiselle yleisölle Riihimäellä, kun ylioppilas Jessica Sonko piti juhlapuheen. Samat sanat, teemat ja kiitokset kertautuivat ympäri Suomea sinivalkoisten juhlavalojen lomassa.

Perinteet näkyivät ohjelmalehtisessä, joka lupasi puheita, tansseja, kuoroesityksiä, historiaa ja Maamme-laulun. Perinteisistä aineksista syntyi Riihimäellä jotain aivan muuta, huikea näytös yli 200 esiintyjän voimin.

 

Sinivalkoisten valonheittimien lomasta alkoi kaikua heleä tytön laulu. Annikki Hirviniemen hentoinen ääni vahvistui ja sai tuekseen puhtaasti soivan musiikkiopiston ja naislaulajien enkelikuoron.

Maa on niin kaunis. Pimeässä kädet nousivat vaivihkaa pyyhkäisemään kostuneita silmiä. Nenäliinoja oli turha taitella takaisin taskuun, sillä Taru Kiviniemen kokoama ohjelma yllätti ja liikutti yhä uudelleen.

 

Juhla kuljetti sadan vuoden läpi ja nosti esiin Riihimäen ja Suomen historiaa. Tarinat loivat eläviä kuvia menneestä silmien eteen jo ennen kuin kankaalle heijastettiin historiallisia valokuvia kotikaupungin vuosikymmenistä.

Riihimäen synty loihdittiin Irma Airiston runoballadilla, joka vei kivikautiselle suolle Suksimiehen ja Suon neidon luo. Teatterin näyttelijä Katja Peacok ja pianisti Katja Lappi siirsivät yleisön

Sibeliuksen Valse Triste keinutti ja kuohutti tunteita, musiikkiopiston kamariorkesterin jouset värittivät Suomen itsenäistymistä seuranneen sisällissodan kauhua herättäneitä lukuja.

Itsenäisen Suomen ensimmäisen vuoden aikana sisällissodassa suomalaiset tappoivat 38 000 suomalaista. Nuorin uhri oli kahdeksankuinen vauva, joka kuristettiin. 20 000 haavoittui ja vankileireillä menehtyi 13 500 kansalaista. Orvoiksi jäi 20 000 lasta.

Lohduttomien lukujen ja Valse Tristen rikkoi lohduton vauvan vaikerrus, kuin surmattua vauvaa surren.

 

Tämä päivä ja tulevaisuus kumarsi historialle ja marssi reippain kanta-askelin parketille. Puolisensataa tanssikoululaista väänsi yleisön suupielet hymyyn jo asullaan. Valkeita teepaitoja koristi iloinen tekstipallo, joka julisti: MINÄ riihimäkeläinen!

Tätä päivää ja suomalaisen sisua tihkui myös Samae Koskisen ja Maantien ritarien kuoro, joka vannoi En anna periksi. Tanssija Riku Koskinen puki tanssin kielelle laulun viestin: jos tahdotte mut kukistaa, niin koittakaa kovemmin!

Tansseissa, lauluissa, puheissa ja jopa musiikissa eli Riihimäki. Rautatie, tehtaat, lasi, varuskunta ja jopa kiertotalousteema vilahtelivat ohjelman lomassa.

Juhla päättyi, kuten satavuotiaan Suomen juhlan kuuluu päättyä. Yleisö seisoi ja lauloi sydämensä pohjasta Maamme-laulun. HÄSA

40 metrin pituinen liukumäki tuntui kiinnostavan perheen pienimpiä Pauninmaan luontokohteen talvitapahtumassa sunnuntai-iltana. Kuva: Riku Hasari

Napakelkka kirskui, liukurit kiisivät liukumäissä ja tuli räiskyi monissa muodoissaan Pauninmaan luontokohteen tämän talven viimeisessä ulkoilutapahtumassa sunnuntaina.Talvesta ja sen riemuista oli Janakkalan Tervakoskelle tullut nauttimaan reilut sata kävijää, useimmat heistä lapsiperheitä.

Esko Anttolan mielestä hyppyrimäen alastulorinne olisi oivallinen treenauspaikka. - Täällä voisi järjestää vaikka minkälaisia ulkoilutapahtumia muutenkin, Anttola suunnittelee. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan tulee lähitulevaisuudessa ainakin kahdet uudet kuntoportaat.Portaita havitellaan niin Hämeenlinnan Lammille kuin Ahvenistollekin, mutta myös Janakkalan kuntoporrashankkeet ovat kovaa vauhtia viriämässä niin Turengissa kuin Tervakoskellakin.Tähän asti Kanta-Hämeessä on ollut kuntoportai

Erä-, retkeily- ja ulkoilutarvikkeita myyvä Vaeltajankauppa.fi muuttaa Hämeenlinnassa Turuntie 7:stä Kaurialankatu 21:een. Muutto alkoi keskiviikkona.– Saamme yhdistettyä myymälän, Kantolassa nyt toimivan verkkokaupan varaston ja muut toiminnot saman katon alle.

Poliisilla oli kiireinen viikonloppuyö ja vuorokausi Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä tehtäviä kertyi vuorokaudessa 170 ja yövuorossa iltaseitsemän ja aamuseitsemän välillä 122. Kanta-Hämeessä tehtäviä kertyi vastaavina aikoina 112 ja 61.

                                  Asianajaja Peter Boucht ja maalauksessa komeileva isoisä Harald Boucht ehtivät joitakin vuosia työskennellä samaan aikaan perheen asianajotoimistossa Vaasassa. Asianajotoimisto Boucht & Nikula jatkaa toimintaansa vielä tänä päivänäkin.                               Kuva: Jarno Pellinen

Harald Boucht lähetti jääkärikokelaat kodistaan hiihtämään jäisen Merenkurkun yli Ruotsiin, josta matka jatkui Saksaan.Tärkeä jääkärivärväri oli järjestämässä Mannerheimille aseita, joilla venäläiset saatiin vaarattomiksi Pohjanmaalla. Vaasalainen hovioikeudenneuvos Harald Boucht (1872–1963) oli suo

Kaduilta pelastetuilla koirilla voi tautien lisäksi olla pelkoaggressiota, mikä tekee sen käytöksestä arvaamattoman. Kuva: TA terho aalto

Etelä-Suomen aluehallintovirasto varoittelee ulkomailta Suomeen pelastettavien koirien mukana tulevista terveysriskeistä.– Antibioottiresistenssi sekä koirista ihmisiin tarttuvat taudit on syytä huomioida, kun harkitaan katukoiran pelastamista Suomeen.