Julkaistu: 14.12.2017 07:23

Fleecekangas on valittu vuoden turhakkeeksi

  • Kuva: Tomi Setälä
    Kuva: Tomi Setälä

Vuoden 2017 turhakkeeksi on valittu fleecekangas.

Suomen Luonto -aikakauslehti valitsi turhakkeen lehden lukijoiden lähettämien yli 400 ehdokkaan joukosta. Valinnalla toimitus haluaa kiinnittää huomiota polyesterikankaista irtoavaan mikromuoviin.

Suomen ympäristökeskuksen tekemissä pesututkimuksissa fleecetakista irtosi yhdellä pesukerralla jopa 200 000 alle viiden millimetrin mikromuovipalaa.

- Vielä enemmän hiukkasia irtoaa softshell-kankaasta ja teknisistä urheiluasuista, joten fleece ei edes ole pahin polyesterikangas mikromuoveista puhuttaessa, sanoo ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää Suomen ympäristökeskuksesta. 

Tekokuituja on valmistettu ja käytetty noin 50 vuotta.

Vasta hiljattain on alettu tutkia tekokuitujen ympäristöhaittoja, kuten mikromuovien irtoamista.

Vuositasolla polyesteri­vaatteiden pesussa irtoaa Suomessa 154 000 kiloa mikromuovia. Se tarkoittaa noin 100 biljoonaa kuitua, joista suurin osa saadaan puhdistettua jätevedenpuhdistamoilla niin, etteivät ne päädy vesistöihin.

Vesistöihin muovista päätyy vain noin prosentti, mutta sekin tarkoittaa biljoonaa mik­romuovihiukkasta, joiden ympäristövaikutuksia ei tarkoin tunneta.

Valtaosa puhdistamoille jäävästä mik­romuovista kulkeutuu puhdistamolietteen mukana pelloille tai viherrakennuskohteisiin. Sen määrästä ei vielä ole kattavia tutkimustuloksia.

Fleecekangas on 18. Vuoden turhake.

Vuoden turhakkeet:

2017 fleecekangas, 2016 muovikassi, 2015 muovinen kananmunakotelo, 2014 hyönteisansa, 2013 hajustettu roskapussi, 2012 automaattinen saippua-annostelija, 2011 huuhtohylsy, 2010 turkis, 2009 ilotulite, 2008 pantiton pullo, 2007 mönkijä, 2006 tuplapuhelinluettelot, 2005 kaupunkimaasturi, 2004 juotava jogurtti – minipakkaukset, 2003 hampurilaisaterian kylkiäinen, 2002 ulkomainen pullovesi, 2001 vaipankätkijä, 2000 lehtipuhallin.

Vuoden turhake on jotakin turhaa, hyödytöntä, käsittämätöntä tai häiritsevää. Sillä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia.

Turhake ei voi olla henkilö, yhteisö tai yritys.

Valinnan tekee Suomen Luonto -aikakauslehti. Lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

 Suomenkasarmin porteille on tarkoitus pystyttää opaskartat. Turuntien puoleisella portilla sijaitseva ajokieltomerkki on saanut myös jotkut jalankulkijat luulemaan, ettei alueelle ole mitään asiaa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Suomenkasarmin alueelle johtava portti Turuntiellä herättää hämmennystä.Näyttävä ajokielto on saanut ainakin jotkut jalankulkijatkin luulemaan, ettei alueelle sovi mennä, vaikka se on nykyään avoinna kaikelle kansalle.Kasarmialueen reilut kaksi vuotta sitten ostanut Petri Yrjö-Koskinen kertoo, että

Sohvapöytä on Anni Nupposen kodissa varattu palapelien teolle. Palapelien kokoamista yrittää monesti estää Miisu-kissa, joka vaatii omistajansa huomiota itselleen. Kuva: Sini Laitinen

Kirjailija Anni Nupposen sohvapöydälle eivät juuri teekupposet tai hellyyttä kerjäävät kissat mahdu, sillä pöytä on varattu muuhun käyttöön.– Tein lapsena mielelläni palapelejä, ja viitisen vuotta sitten aloin tehdä niitä taas uudelleen. Suosikkipalapeleissäni on 1 000–2 000 palaa.

Amerikkalainen jalkapallo toi Lontoosta kotoisin olevan James Perrineaun Suomeen ensimmäisen kerran jo vuonna 2009. Hämeenlinnassa hän on asunut noin vuoden.

"Hämeenlinnassa on kaikki mitä tarvitsen, vaikka tätä ei voikaan verrata Lontooseen. Sukuni on kotoisin Karibialta, mutta kaikki asuvat Etelä-Lontoossa.Olen oppinut nauttimaan Hämeenlinnan rauhallisuudesta, ehkä olen kasvamassa aikuiseksi. Minusta tuntuu, että saattaisin asettua Hämeenlinnaan.