Julkaistu: 24.12.2017 08:15
-
Päivitetty: 24.12.2017 10:15

Helmiä eilisen Hämeenlinnasta - katso kuvia

  • Raatihuoneenkadun oikealla reunalla olevan talon rakennutti vuonna 1900 Anniskeluosakeyhtiö.
    Raatihuoneenkadun oikealla reunalla olevan talon rakennutti vuonna 1900 Anniskeluosakeyhtiö.

Hämeenlinna muuttuu koko ajan. Jokaisella ajalla on omat ihanteensa.

Vanhoissa valokuvissa muistellaan aikaa, jonka moni muistaa vielä elävästi, mutta joka ei koskaan enää palaa.

 

 

 

 

Hämeenlinna ilmeisesti aivan 1930-luvun alussa, sillä ns EHOn taloa ei ole vielä rakennettu ja linja-autoasema oli pahainen tölli. Palokunnantalo on tietenkin ollut jo pitkään paikallaan, eikä silmä voi olla erottamatta suomalaisen säästöpankin komeaa pankkitaloa. Pankkitalon liiketilat ja yläkerran asunnot vuokrattiin jo ennen kuin koko talo oli valmistunut vuonna 1929. Vanhat puutalokorttelit hallitsivat vielä kaupunkikuvaa.
 

Viipurintiellä on ollut monta siltaa. Kuvassa näkyy vielä vuonna 1909 rakennettu kaksikaarinen silta joka oli pikkuhiljaa kasvavalle liikenteelle aivan liian kapea. Kirkon katolta 20-luvulla otetussa kuvassa näkyy hienosti myös Skogsterin vanha tiilinen pikkutalo, joka oli alunperin rakennettu varastoksi. Armas Lindgrenin suunnittelema talo purettiin myöhemmin parkkipaikan tieltä.
 

Turuntiellä oli pitkään käytännöllisyys huipussaan. 1910-luvulla otetussa kuvassa oikealla on ylikonstaapeli Nukanderin talo, sen jälkeen näkyy Anniskeluyhtiön ravintolan, Tillikan, pääty ja lopulta kuvassa häämöttää poliisiputka.

 

Matkustajakoti Ranta Arvi Kariston kadun ja Raatihuoneenkadun kulmauksessa oli Hämeenlinnan taloista ensimmäinen, jonka yksityiset ihmiset pelastivat. Talo purettiin ja siirrettiin Kustaa III kadulle, jossa se edelleenkin komeilee.

 

Aivan sisällissodan lopussa surmatuista Thomén veljeksistä Walter ehti työskennellä myös Hämeenlinnassa. Hän piirsi Raatihuoneenkatu 9:ään komean talon Pohjoismaiden osakepankkia varten. Kun pankki ei tarvinnut enää taloa, myytiin se 20-luvun alussa liikehuoneistoksi. Rakennus purettiin vuonna 1972 ja tontin silloinen omistaja Kanta-Hämeen Säästöpankki rakensi sille kuusikerroksisen liikerakennuksen.
 

Raatihuoneenkadun oikealla reunalla olevan talon rakennutti vuonna 1900 Anniskeluosakeyhtiö. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa auki kaupungissa. Juuri asunnoiksi remontoitua taloa vastapäätä olleet puutalot on purettu ja niiden tilalle on rakennettu liiketaloja. Rauhankadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa olleen puutalon yläkerrassa oli aikojen alussa tiettävästi juutalaisten synagoga.
 

Hämeenlinnan vakinainen palokunta poseeraa polleana ensimmäisen hevosajopelinsä edessä vuonna 1922. Paloasema oli tuolloin Tähti- eli Sibeliuksenpuistossa. Paloasema purettiin vuonna 1925.

 

Pikkutorin empirerakennuksista edustavin on vuonna 1832 rakennettu Puntilan talo, jonka tulevaisuus aiheutti kovan kohun rakennusten purkamisessa ansioituneessa Hämeenlinnassa. Saaristenkadun varrella sijaitseva pienempi puinen asuinrakennus on vuodelta 1838. Vuonna 1911 päärakennukseen liitettiin vielä tiilirakenteinen uudisosa. 

 

Vielä 60- ja 70-luvuilla Hämeenlinnan keskusta oli vielä aikamoinen sekamelska.

 

Matkustajakoti Rannan siirtäminen oli kulttuuriteko. Tässä talon luuranko on jo pystyssä.

 

Kommentit

Kommenttina VPK:n talon purkamiseen totean, että hirsikehikko siirrettiin Lukiokadun ja Erottajakadun kulmaan Hämeen Akkua kulmittain vastapäätä. Tämän sinisen talon muoto on tunnistettavissa, vaikka palotornia siinä ei olekaan. Käsittääkseni hevosen edessä poseeraa palopäällikkö Kusti Laurila, joka muiden luottamustoimien ohella toimi mm. Hämeenlinnan ensimmäisenä kaupunginjohtajana. Jarmo Eskelinen

Kommentissani puhuin VPK:n talosta. Sailan kirjoitus oli oikein. Tähtipuistossa oli vakituinen palokunta. VPK:n talo oli Palokunnankadulla, jonne vakituinen palokunta siirtyi, kun siihen rakennettiin lisäsiiven osa. Eräänlaista historiaa sekin, että VPK oli enemmän voimissaan. Kaupungin silmäätekevät osallistuivat riemumielin sen toimintaan myös rahallisesti. Kokivat sen ainoaksi paikaksi, jossa saattoivat autonomian aikana järjestäytyneesti Venäjän virkavallalta vapaana keskustella isänmaan asioista ilman epäilyä kapinoinnista. Osasyynä muuttoon oli se, että palokunnan hevoset kuseskelivat ja paskoivat Tähtipuistoon, kun olivat ”vapaalla”. Puisto oli enemmän ihmisten yleisessä virkistyskäytössä, kun tämä päivänä on.
Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van