Julkaistu: 03.01.2018 13:00
-
Päivitetty: 04.01.2018 15:58

Taiteilija rakensi paloasemalle tikkaat valosta

  • Janakkalan uusin taideteos näkyy uuden paloaseman pihalta Turengintielle, kun  tullaan moottoritieltä kohti Turenkia.
    Janakkalan uusin taideteos näkyy uuden paloaseman pihalta Turengintielle, kun tullaan moottoritieltä kohti Turenkia.
  • Valotaiteilija Juha Rouhikoski teki Janakkalan paloaseman harjoitustornin peltikuoreen erikokoisia reikiä, joista muodostuu valojen ansiosta kuvio. Rei'itettynä teos erottuu myös päivänvalossa. Kuva: Pekka Rautiainen
    Valotaiteilija Juha Rouhikoski teki Janakkalan paloaseman harjoitustornin peltikuoreen erikokoisia reikiä, joista muodostuu valojen ansiosta kuvio. Rei'itettynä teos erottuu myös päivänvalossa. Kuva: Pekka Rautiainen

Julkinen taideteos voi olla paljon muutakin kuin patsas puiston reunassa. Janakkalassa kunnan uusin julkinen taideteos on tehty valosta, ja se pilkahtaa ohi ajavien autoilijoiden silmiin matkalla moottoritieltä kohti Turenkia.

– Tämä on vähän kuin portti Janakkalaan. Ohi ajaa paljon kuntalaisia, joten teos parantaa taiteen saatavuutta, kulttuurisihteeri Anna-Milla Vainio perustelee.

Kyseinen valotaideteos on taiteilija Juha Rouhikosken Hehku. Se on tehty Janakkalan uuden paloaseman pihalle lähes 20-metrisen harjoitustornin kylkeen.

 

Rouhikoskelle tilaus oli hyppy tuntemattomaan. Hän on aiemmin tehnyt teoksia vain ja ainoastaan valon avulla. Paloasemalle toivottiin kuitenkin työtä, joka näkyisi myös päivänvalossa.

– Jouduin itsekin uusien haasteiden eteen ja vähän kuin kuvanveistäjän töihin, hän sanoo.

Sen sijaan, että olisi tehnyt valotaideteokseen erillisen veistosmaisen osan, hän päätyi poistamaan teoksesta osia. Erikokoisista rei'istä hän synnytti rasterin, jonka läpi valo loistaa pimeässä. Päivällä reikien läpi voi nähdä sinistä taivasta.

Graafinen kuvio, joka rei'itetystä pellistä syntyy, sopii tilaajankin mielestä paloasemalle. Kuviosta piirtyvät tornin kylkeen tikkaat, joita pitkin palomies kiipeää ylös.

 

Juha Rouhikoski kuuluu valotaiteen uranuurtajiin Suomessa. Hän on muun muassa vuosi sitten perustetun Suomen valotaiteen seuran, FLASH:n puheenjohtaja.

Seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi tätä vielä melko tuntematonta taidemuotoa. Alan ammattilaiset tulevat esimerkiksi mediataiteen, näyttämövalosuunnittelun, arkkitehtuurin, kuvataiteen ja peliohjelmoinnin parista.

Rouhikosken mukaan yleinen harhaluulo on, että valotaideteos olisi jonkinlainen "valaistu patsas". Näin ei ole, vaan teoksia voi tehdä pelkillä valoilla.

– Janakkalalle pitää antaa täydet pisteet rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta, että se oli ensimmäisten joukossa tuomassa uutta taidemuotoa esiin, hän sanoo.

Kovin monissa paikoissa valotaidetta ei vielä ole osattu hankkia julkisiin tiloihin. Rouhikosken mielestä ala on kuitenkin kasvamaan päin.

Viimeksi joulukuussa Mikkelissä julkistettiin Rouhikosken valoteos Phekda. Valtion taideteostoimikunnan tilaama teos on arkistolaitoksen uuden keskusarkiston ulkoseinässä kaupungin laitamilla.

 

Valotaideteoksesta tulevat helposti mieleen sähköiset mainostaulut, jotka välkkyvät kaupunkien keskustoissa. Rouhikoski korostaa, ettei pysyväksi tarkoitettu valotaideteos voi olla riemunkirjavaa valonräiskettä. Hän suosii hillittyjä ja hienovaraisia keinoja.

– Pysyvän teoksen pitää kestää aikaa ja sen pitää sulautua maisemaan, hän sanoo.

Koska valoteoksessa on paljon tekniikkaa, tekijän on syytä huomioida myös sääolot, huoltosuunnitelmat sekä ohjauslogiikkaa. Esimerkiksi Mikkelin valoteoksen lamppujen on arvioitu kestävän kymmenisen vuotta. Sitten on uusimisen aika.

Janakkalan kulttuurisihteeri Vainio ajattelee ympäristötaidetta satsauksena yleiseen viihtyisyyteen.

– Valotaideteos näkyy myös pimeänä aikana. Ja sitähän Suomessa riittää, hän sanoo. HÄSA

Juha Rouhikoski

Valotaiteilija, syntynyt 1971.

Tehnyt vuodesta 1990 lähtien valoteoksia ja -installaatioita moniin näyttelyihin ja tapahtumiin.

Valaissut mm. Hämeenlinnan Sibelius-fantasiat useina vuosina.

Suomen valotaiteen seuran (FLASH:n) puheenjohtaja.

Hehku

Juha Rouhikosken valotaideteos Janakkalan uuden paloaseman harjoitustornissa.

Toteutettu osana rakennushanketta.

Paloasema valmistuu tammikuussa 2018 ja otetaan käyttöön myöhemmin tänä keväänä.

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.