Julkaistu: 03.01.2018 13:00
-
Päivitetty: 04.01.2018 15:58

Taiteilija rakensi paloasemalle tikkaat valosta

  • Janakkalan uusin taideteos näkyy uuden paloaseman pihalta Turengintielle, kun  tullaan moottoritieltä kohti Turenkia.
    Janakkalan uusin taideteos näkyy uuden paloaseman pihalta Turengintielle, kun tullaan moottoritieltä kohti Turenkia.
  • Valotaiteilija Juha Rouhikoski teki Janakkalan paloaseman harjoitustornin peltikuoreen erikokoisia reikiä, joista muodostuu valojen ansiosta kuvio. Rei'itettynä teos erottuu myös päivänvalossa. Kuva: Pekka Rautiainen
    Valotaiteilija Juha Rouhikoski teki Janakkalan paloaseman harjoitustornin peltikuoreen erikokoisia reikiä, joista muodostuu valojen ansiosta kuvio. Rei'itettynä teos erottuu myös päivänvalossa. Kuva: Pekka Rautiainen

Julkinen taideteos voi olla paljon muutakin kuin patsas puiston reunassa. Janakkalassa kunnan uusin julkinen taideteos on tehty valosta, ja se pilkahtaa ohi ajavien autoilijoiden silmiin matkalla moottoritieltä kohti Turenkia.

– Tämä on vähän kuin portti Janakkalaan. Ohi ajaa paljon kuntalaisia, joten teos parantaa taiteen saatavuutta, kulttuurisihteeri Anna-Milla Vainio perustelee.

Kyseinen valotaideteos on taiteilija Juha Rouhikosken Hehku. Se on tehty Janakkalan uuden paloaseman pihalle lähes 20-metrisen harjoitustornin kylkeen.

 

Rouhikoskelle tilaus oli hyppy tuntemattomaan. Hän on aiemmin tehnyt teoksia vain ja ainoastaan valon avulla. Paloasemalle toivottiin kuitenkin työtä, joka näkyisi myös päivänvalossa.

– Jouduin itsekin uusien haasteiden eteen ja vähän kuin kuvanveistäjän töihin, hän sanoo.

Sen sijaan, että olisi tehnyt valotaideteokseen erillisen veistosmaisen osan, hän päätyi poistamaan teoksesta osia. Erikokoisista rei'istä hän synnytti rasterin, jonka läpi valo loistaa pimeässä. Päivällä reikien läpi voi nähdä sinistä taivasta.

Graafinen kuvio, joka rei'itetystä pellistä syntyy, sopii tilaajankin mielestä paloasemalle. Kuviosta piirtyvät tornin kylkeen tikkaat, joita pitkin palomies kiipeää ylös.

 

Juha Rouhikoski kuuluu valotaiteen uranuurtajiin Suomessa. Hän on muun muassa vuosi sitten perustetun Suomen valotaiteen seuran, FLASH:n puheenjohtaja.

Seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi tätä vielä melko tuntematonta taidemuotoa. Alan ammattilaiset tulevat esimerkiksi mediataiteen, näyttämövalosuunnittelun, arkkitehtuurin, kuvataiteen ja peliohjelmoinnin parista.

Rouhikosken mukaan yleinen harhaluulo on, että valotaideteos olisi jonkinlainen "valaistu patsas". Näin ei ole, vaan teoksia voi tehdä pelkillä valoilla.

– Janakkalalle pitää antaa täydet pisteet rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta, että se oli ensimmäisten joukossa tuomassa uutta taidemuotoa esiin, hän sanoo.

Kovin monissa paikoissa valotaidetta ei vielä ole osattu hankkia julkisiin tiloihin. Rouhikosken mielestä ala on kuitenkin kasvamaan päin.

Viimeksi joulukuussa Mikkelissä julkistettiin Rouhikosken valoteos Phekda. Valtion taideteostoimikunnan tilaama teos on arkistolaitoksen uuden keskusarkiston ulkoseinässä kaupungin laitamilla.

 

Valotaideteoksesta tulevat helposti mieleen sähköiset mainostaulut, jotka välkkyvät kaupunkien keskustoissa. Rouhikoski korostaa, ettei pysyväksi tarkoitettu valotaideteos voi olla riemunkirjavaa valonräiskettä. Hän suosii hillittyjä ja hienovaraisia keinoja.

– Pysyvän teoksen pitää kestää aikaa ja sen pitää sulautua maisemaan, hän sanoo.

Koska valoteoksessa on paljon tekniikkaa, tekijän on syytä huomioida myös sääolot, huoltosuunnitelmat sekä ohjauslogiikkaa. Esimerkiksi Mikkelin valoteoksen lamppujen on arvioitu kestävän kymmenisen vuotta. Sitten on uusimisen aika.

Janakkalan kulttuurisihteeri Vainio ajattelee ympäristötaidetta satsauksena yleiseen viihtyisyyteen.

– Valotaideteos näkyy myös pimeänä aikana. Ja sitähän Suomessa riittää, hän sanoo. HÄSA

Juha Rouhikoski

Valotaiteilija, syntynyt 1971.

Tehnyt vuodesta 1990 lähtien valoteoksia ja -installaatioita moniin näyttelyihin ja tapahtumiin.

Valaissut mm. Hämeenlinnan Sibelius-fantasiat useina vuosina.

Suomen valotaiteen seuran (FLASH:n) puheenjohtaja.

Hehku

Juha Rouhikosken valotaideteos Janakkalan uuden paloaseman harjoitustornissa.

Toteutettu osana rakennushanketta.

Paloasema valmistuu tammikuussa 2018 ja otetaan käyttöön myöhemmin tänä keväänä.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä päättäjille ei ole täysin kirkastunut, että omaa valmistusta ja huoltoa tarvitaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä Suomessa ei tarpeeksi ymmärretä, miten tärkeä merkitys Patrian kaltaisella yhtiöllä on huoltovarmuudelle ja puolustusvoimille.– Aina ei tunnisteta riittävästi kotimaisen valmistuksen merkitystä, Kari sanoo.Mika Kari on ollut eduskunnan puolustusvaliokunnan jä

Natalie Portmanin tähdittämä scifi-elokuva Annihilation ei päässyt teatterilevitykseen kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa, koska sen ei arveltu liian monimutkaisena ja älyllisenä miellyttävän yleisöä. Muualla maailmassa se julkaistiin Netflixissä, missä se sai erittäin hyvän vastaanoton. Kuva: Peter Mountain

Mikä on kappalemäärillä mitattuna Yhdysvaltojen suurin elokuvayhtiö?Harva alan ulkopuolelta arvaa vastauksen. Se on Suomessakin toimiva elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistopalvelu Netflix.Viime vuonna se tuotti 50 elokuvaa, tämän vuoden tavoite on 80.

 Pekka Monto muutti vaimonsa Maijan kanssa muutama vuosi sitten Lepaalta Sairioon. Myös 9-vuotias Touko-kissa muutti mukana. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulan Parolan koulun pitkäaikainen rehtori Pekka Monto asettelee sanansa varovaisesti, kun häneltä kysyy näkemystä nykyajan kouluista ja varsinkin avoimista oppimisympäristöistä.– En erityisesti haluaisi ottaa kantaa suuntaan enkä toiseen, mutta sen verran vanhan liiton miehiä olen, että jotkut u

Cristiano Ronaldon kaltaiset vapaapotkuspesialistit ovat nousseet entistä suurempaan arvoon maajoukkuejalkapallossa. Kuva: FACUNDO ARRIZABALAGA

Tiistaihin mennessä Venäjän MM-kisoissa oli tehty yhteensä 38 maalia. Kokonaismäärästä peräti 21 maalia on tehty erikoistilanteista, eli hieman yli 55 prosenttia.Se on hämmentävän suuri määrä, koska yleensä erikoistilanteiden osuus kokonaismäärästä jää noin kolmanneksen paikkeille.