Julkaistu: 07.01.2018 12:08
-
Päivitetty: 07.01.2018 12:35

Mielipide: Hämeenlinna on mieluummin pölkkyjen kuin ihmisten kaupunki

  • Juna ja SSAB:n teräskela pilkottavat puutavaran lastausalueen koivupinojen takaa Hämeenlinnan ratapihalla viime heinäkuussa. Kuva: Rauno Lahti
    Juna ja SSAB:n teräskela pilkottavat puutavaran lastausalueen koivupinojen takaa Hämeenlinnan ratapihalla viime heinäkuussa. Kuva: Rauno Lahti

Uusi sairaala päätettiin sijoittaa Ahvenistolle, ei radan varteen.

Sääliksi käy Juha Isosuota ja muita päättäjiämme, jotka hyvin ymmärtävät radanvarren edut, mutta joutuivat taipumaan toisenlaiseen ratkaisuun. Ratkaisuun, joka osaltaan tuomitsee kaupunkimme maalaiskaupungiksi, eikä helpota muuttoliikkeen kääntämisessä.

Ahvenistoa on puolustettu mm. kauniilla näköalalla. Se onkin kaunis, etenkin hautausmaan suuntaan. Onhan se tietenkin kätevää, kun on loppusijoituspaikka vieressä.

Olen joutunut olemaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa eripituisia hoitojaksoja. En minä sinne koskaan ole näköalan vuoksi mennyt, enkä ole ainoatakaan potilasta sairaalan näköalaparvekkeella nähnyt. Sairaalaan mennään saamaan parasta mahdollista terveyspalvelua, ei katsomaan näköaloja.

 

Potilaan kannalta on ihan sama, missä sairaala on. Sinne mennään, saadaan hoitoa, palataan kotiin. Yksi matka suuntaansa, toivottavasti mahdollisimman harvoin. Henkilökunnalla tilanne on toinen, he matkustavat työpaikallensa joka ikinen työpäivä.

Ahvenisto on valitettavan kaukana bussi- ja juna-asemasta. Tampereelta tai Helsingistä pääsee tunnissa Hämeenlinnan rautatieasemalle, mutta bussimatkaan sieltä sairaalaan pitää odotuksineen varata puoli tuntia. Tunti päivässä, 240 tuntia vuodessa. Siis reilut kuusi työviikkoa.

Aika monelle tuo on kynnyskysymys ja se tekee huippuosaajien houkuttelun HUS:sta tai Taysista vaikeaksi. Uusi, moderni radanvarsisairaala olisi ollut aivan eri juttu.

Sokerina pohjalla on syy tähän tilanteeseen: ei saatu sovittua puunkuormausalueen siirrosta VR:n kanssa.

Kuinka symbolista: Hämeenlinna on mieluummin pölkkyjen kuin ihmisten kaupunki.

Radanpito rahoitetaan valtion talousarviosta, samoin ratapihojen kunnostukset yms., siis meidän veronmaksajien kukkarosta, samoin sairaalat.

Toivoisin, että verorahojemme käyttö olisi järkevää. Tappelussa puunkuormausalueessa ei ole edes yhtä paljon järkeä kuin hölmöläisten peiton jatkamisessa.

Markku Rajala

DI

Hämeenlinna

Kommentit

Rauno, tiedätkö, että Puolustusvoimien kriisisuunnitelmissa on käyttää lisäraiteita ja paikkaa panssarivaunujen siirtoon mahdolliselle kriisialueelle ? Jos paikka menetettäisiin, puolustusvoimat vaatisivat uuden lastausalueen. Kannattaisi varmaan tutustua Puolustusvoimien strategioihin.

Mielipide-osaston kirjoituksessa kirjoittajana oli virheellisesti Rauno Lahti. Kyse on kuitenkin Markku Rajalan kirjoituksesta. Syy virheeseen on toimitusjärjestelmän ja minun. ystävällisin terveisin, Mikko Soini / Hämeen Sanomat

Oli sitten Rauno tai Markku kirjoittajana niin voisin kysyä montako sairaalan työntekijää tänään asuu keskussairaalan läheisyydessä siellä Ahveniston (juuri korjatun maauimalan) ympäristössä lääkärien toivomassa lenkkipolkuympäristössä? Eikä se lääkäri junalla Hämeenlinnaan tule, kun pitää sillä pullajunalla (pysähtyy joka asemalla ja selkänoja pystysuora, ei pöytää vaan tiukkaa jöpöttämistä penkillä) kulkea jotka pysähtyykin hämeenlinnan asemalla. Potilaat tai vieraat ympäri maakuntaa eivät yleensä kulje bussilla tai junalla. KS käyntien yhteydessä näkyy miten hämeenlinnan ympäristökuntien taksit täyttävät pääsisäänkäynnin ja osittain alapihan parkkipaikat ja kymmenet sairaalaan tulevat potilaat käyttävät joko omaa autoaan tai kulkevat sukulaisen tai ystävän autolla, tuolla maaseudulla kun ei ole näitä yleisiä kulkuneuvoja liikkeellä. Olenpa istunut kymmeniä kertoja labran penkillä ja kuunnellut miten vaikeaa on maaseudulta (entisistä ympäristökunnista) kulkea labrassa tai poliklinikalla.

Kiitos Rauno ja Sini hyvistä kolumneista ja mielipiteistä. Helppo yhtyä mielipiteisiinne. Kun katsotaan kokonaisuuksia, niin ei epäilystäkään, että erityisesti Hämeenlinna koki ison tappion kuin myös Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri, kun uusi Keskussairaala joudutaan rakentamaan Ahvenistolle. Sairaaloita ja kaupunkisuunnittelua pitäisi tehdä 30 vuoden aikajänteellä. Nyt jouduttiin tyytymään hyvin lyhytnäköiseen päätökseen, joka ei ole optimaalisin Hämeenlinnan ja maakunnan kehityksen kannalta. Hämeenlinnalle tarjottiin lottovoittoa, mutta se jäi saamatta, kun maakunnalta ja Hämeenlinnalta puuttuivat ne valtioneuvoston lobbaajat. Kun valtion virastojen virkamiehet ovat keskustelukumppaneina, niin jokainen tietää, että heiltä puuttuu valta tehdä konkreettisia päätöksiä. Keskusteluista tulee usein pelkkiä kahvikuppikeskusteluja ja päätökset ovat lähinnä uuden kokousajan sopimista. Maakunnan päättäjät ja Hämeenlinnan päättäjät voivat katsoa siis peiliin, miksi Sairaanhoitopiirin johdon neuvottelut esim. liikenneviraston ja puolustusvoimien kanssa eivät edenneet halutulla aikataululla ja lopputuloksella. Alkuperäinen hankehan kaatui valtion virastojen hitaaseen asioiden käsittelyprosesseihin, kun niitä valtioneuvoston lobbaajia ei ollut nopeuttamaan niitä. Terveisin niitä uusia eduskuntavaaleja odottava.

Suosittelen K-HKS;n henkilökuntaaan kuuluville muuttoa Hämeenlinnaan,jos asuvat muualla, jolloin töihin meno on helpommin jäjestettävissä. Miten matkustaminen Hämeenlinnassa voisi olla vaikeampaa kuin esimjk Helsingissä, jossa kaupungin sisällä töihin meneo voi kestää moninkertaisesti kauemmin kuin Hämeenlinnassa. TaYs Tampereella sijaitsee osoitteessa Teiskontie 35. Sinnekin pääsee hyvin, vaikka alueella ovat mittavat rakennustyöt käynnissä. Rautatieasemalta pääsee bussilla tai taksilla vaikka sairaala ei olekaan radan varressa. Joistakin radanvarsisairaalaa Hämeenlinnaan kannattavien kirjoituksista voi saada käsityksen, että Hämeen maakuntaan on jo liitetty Helsinki ja Tampere. Outoa jos sairaalarakennusten iän pitäisi olla vain 30 v. Outoa on myös, jos Hämeen maakunnalla on niin suuret rahavarastot, että Ahveniston hyväkuntoiset rakennukset voi noin vaan hävittää ja rakentaa kokonaan uusi jonnekin muualle. Ahveniston rakennusten käyttöikää on vielä paljon jäljellä ja vapaata tonttimaata on ihan vieressä, jos lisärakentamista tarvitaan. Radanvarsitontin ostoon suunnitellulla rahamäärällä voitaisiin vaikkapa kunnostaa ja talvella hiekoittaa kevyenliikenteen ja jalankulkijoiden kulkuväyliä.

Kun argumentit eivät vakuuta, ruvetaan nimittelemään. Niin tässä sairaala-asiassakin. Minun kaltaiseni pölkkypäät emme innostu metropolihaaveista.Olemme ilmeisen tyytyväisiä,kun saamme asua maaseutukaupungissa. Olemme myös ilmeisen tyytyväisiä, jos huippukeikkalääkärien takia ei tuhlata kymmeniä miljoonia verorahoja riippumatta siitä ovatko verot kaupungin vai valtion.

"Sääliksi käy Juha Isosuota ja muita päättäjiämme, jotka hyvin ymmärtävät radanvarren edut, mutta joutuivat taipumaan toisenlaiseen ratkaisuun" Sääliksi käy tosiaan mutta ihan muista syistä, sillä tänään lehdessä lukee että Hämeenlinnan päättäjät kiirehtivät kolmatta raidetta. Kun ja jos tuo kolmas raide tuohon Hämeenlinnan kohdalle tulisi niin se olisi juuri samalla puolella mihin sairaalaa suunniteltiin. Niin sitä vaan että olisiko sairaalan ja uuden raiteen väliin mahtunut enää siis tuo kuuluisa sunnuntaihesari.
Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä päättäjille ei ole täysin kirkastunut, että omaa valmistusta ja huoltoa tarvitaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä Suomessa ei tarpeeksi ymmärretä, miten tärkeä merkitys Patrian kaltaisella yhtiöllä on huoltovarmuudelle ja puolustusvoimille.– Aina ei tunnisteta riittävästi kotimaisen valmistuksen merkitystä, Kari sanoo.Mika Kari on ollut eduskunnan puolustusvaliokunnan jä

Natalie Portmanin tähdittämä scifi-elokuva Annihilation ei päässyt teatterilevitykseen kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa, koska sen ei arveltu liian monimutkaisena ja älyllisenä miellyttävän yleisöä. Muualla maailmassa se julkaistiin Netflixissä, missä se sai erittäin hyvän vastaanoton. Kuva: Peter Mountain

Mikä on kappalemäärillä mitattuna Yhdysvaltojen suurin elokuvayhtiö?Harva alan ulkopuolelta arvaa vastauksen. Se on Suomessakin toimiva elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistopalvelu Netflix.Viime vuonna se tuotti 50 elokuvaa, tämän vuoden tavoite on 80.

 Pekka Monto muutti vaimonsa Maijan kanssa muutama vuosi sitten Lepaalta Sairioon. Myös 9-vuotias Touko-kissa muutti mukana. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulan Parolan koulun pitkäaikainen rehtori Pekka Monto asettelee sanansa varovaisesti, kun häneltä kysyy näkemystä nykyajan kouluista ja varsinkin avoimista oppimisympäristöistä.– En erityisesti haluaisi ottaa kantaa suuntaan enkä toiseen, mutta sen verran vanhan liiton miehiä olen, että jotkut u

Cristiano Ronaldon kaltaiset vapaapotkuspesialistit ovat nousseet entistä suurempaan arvoon maajoukkuejalkapallossa. Kuva: FACUNDO ARRIZABALAGA

Tiistaihin mennessä Venäjän MM-kisoissa oli tehty yhteensä 38 maalia. Kokonaismäärästä peräti 21 maalia on tehty erikoistilanteista, eli hieman yli 55 prosenttia.Se on hämmentävän suuri määrä, koska yleensä erikoistilanteiden osuus kokonaismäärästä jää noin kolmanneksen paikkeille.