Julkaistu: 07.01.2018 12:08
-
Päivitetty: 07.01.2018 12:35

Mielipide: Hämeenlinna on mieluummin pölkkyjen kuin ihmisten kaupunki

  • Juna ja SSAB:n teräskela pilkottavat puutavaran lastausalueen koivupinojen takaa Hämeenlinnan ratapihalla viime heinäkuussa. Kuva: Rauno Lahti
    Juna ja SSAB:n teräskela pilkottavat puutavaran lastausalueen koivupinojen takaa Hämeenlinnan ratapihalla viime heinäkuussa. Kuva: Rauno Lahti

Uusi sairaala päätettiin sijoittaa Ahvenistolle, ei radan varteen.

Sääliksi käy Juha Isosuota ja muita päättäjiämme, jotka hyvin ymmärtävät radanvarren edut, mutta joutuivat taipumaan toisenlaiseen ratkaisuun. Ratkaisuun, joka osaltaan tuomitsee kaupunkimme maalaiskaupungiksi, eikä helpota muuttoliikkeen kääntämisessä.

Ahvenistoa on puolustettu mm. kauniilla näköalalla. Se onkin kaunis, etenkin hautausmaan suuntaan. Onhan se tietenkin kätevää, kun on loppusijoituspaikka vieressä.

Olen joutunut olemaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa eripituisia hoitojaksoja. En minä sinne koskaan ole näköalan vuoksi mennyt, enkä ole ainoatakaan potilasta sairaalan näköalaparvekkeella nähnyt. Sairaalaan mennään saamaan parasta mahdollista terveyspalvelua, ei katsomaan näköaloja.

 

Potilaan kannalta on ihan sama, missä sairaala on. Sinne mennään, saadaan hoitoa, palataan kotiin. Yksi matka suuntaansa, toivottavasti mahdollisimman harvoin. Henkilökunnalla tilanne on toinen, he matkustavat työpaikallensa joka ikinen työpäivä.

Ahvenisto on valitettavan kaukana bussi- ja juna-asemasta. Tampereelta tai Helsingistä pääsee tunnissa Hämeenlinnan rautatieasemalle, mutta bussimatkaan sieltä sairaalaan pitää odotuksineen varata puoli tuntia. Tunti päivässä, 240 tuntia vuodessa. Siis reilut kuusi työviikkoa.

Aika monelle tuo on kynnyskysymys ja se tekee huippuosaajien houkuttelun HUS:sta tai Taysista vaikeaksi. Uusi, moderni radanvarsisairaala olisi ollut aivan eri juttu.

Sokerina pohjalla on syy tähän tilanteeseen: ei saatu sovittua puunkuormausalueen siirrosta VR:n kanssa.

Kuinka symbolista: Hämeenlinna on mieluummin pölkkyjen kuin ihmisten kaupunki.

Radanpito rahoitetaan valtion talousarviosta, samoin ratapihojen kunnostukset yms., siis meidän veronmaksajien kukkarosta, samoin sairaalat.

Toivoisin, että verorahojemme käyttö olisi järkevää. Tappelussa puunkuormausalueessa ei ole edes yhtä paljon järkeä kuin hölmöläisten peiton jatkamisessa.

Markku Rajala

DI

Hämeenlinna

Kommentit

Rauno, tiedätkö, että Puolustusvoimien kriisisuunnitelmissa on käyttää lisäraiteita ja paikkaa panssarivaunujen siirtoon mahdolliselle kriisialueelle ? Jos paikka menetettäisiin, puolustusvoimat vaatisivat uuden lastausalueen. Kannattaisi varmaan tutustua Puolustusvoimien strategioihin.

Mielipide-osaston kirjoituksessa kirjoittajana oli virheellisesti Rauno Lahti. Kyse on kuitenkin Markku Rajalan kirjoituksesta. Syy virheeseen on toimitusjärjestelmän ja minun. ystävällisin terveisin, Mikko Soini / Hämeen Sanomat

Oli sitten Rauno tai Markku kirjoittajana niin voisin kysyä montako sairaalan työntekijää tänään asuu keskussairaalan läheisyydessä siellä Ahveniston (juuri korjatun maauimalan) ympäristössä lääkärien toivomassa lenkkipolkuympäristössä? Eikä se lääkäri junalla Hämeenlinnaan tule, kun pitää sillä pullajunalla (pysähtyy joka asemalla ja selkänoja pystysuora, ei pöytää vaan tiukkaa jöpöttämistä penkillä) kulkea jotka pysähtyykin hämeenlinnan asemalla. Potilaat tai vieraat ympäri maakuntaa eivät yleensä kulje bussilla tai junalla. KS käyntien yhteydessä näkyy miten hämeenlinnan ympäristökuntien taksit täyttävät pääsisäänkäynnin ja osittain alapihan parkkipaikat ja kymmenet sairaalaan tulevat potilaat käyttävät joko omaa autoaan tai kulkevat sukulaisen tai ystävän autolla, tuolla maaseudulla kun ei ole näitä yleisiä kulkuneuvoja liikkeellä. Olenpa istunut kymmeniä kertoja labran penkillä ja kuunnellut miten vaikeaa on maaseudulta (entisistä ympäristökunnista) kulkea labrassa tai poliklinikalla.

Kiitos Rauno ja Sini hyvistä kolumneista ja mielipiteistä. Helppo yhtyä mielipiteisiinne. Kun katsotaan kokonaisuuksia, niin ei epäilystäkään, että erityisesti Hämeenlinna koki ison tappion kuin myös Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri, kun uusi Keskussairaala joudutaan rakentamaan Ahvenistolle. Sairaaloita ja kaupunkisuunnittelua pitäisi tehdä 30 vuoden aikajänteellä. Nyt jouduttiin tyytymään hyvin lyhytnäköiseen päätökseen, joka ei ole optimaalisin Hämeenlinnan ja maakunnan kehityksen kannalta. Hämeenlinnalle tarjottiin lottovoittoa, mutta se jäi saamatta, kun maakunnalta ja Hämeenlinnalta puuttuivat ne valtioneuvoston lobbaajat. Kun valtion virastojen virkamiehet ovat keskustelukumppaneina, niin jokainen tietää, että heiltä puuttuu valta tehdä konkreettisia päätöksiä. Keskusteluista tulee usein pelkkiä kahvikuppikeskusteluja ja päätökset ovat lähinnä uuden kokousajan sopimista. Maakunnan päättäjät ja Hämeenlinnan päättäjät voivat katsoa siis peiliin, miksi Sairaanhoitopiirin johdon neuvottelut esim. liikenneviraston ja puolustusvoimien kanssa eivät edenneet halutulla aikataululla ja lopputuloksella. Alkuperäinen hankehan kaatui valtion virastojen hitaaseen asioiden käsittelyprosesseihin, kun niitä valtioneuvoston lobbaajia ei ollut nopeuttamaan niitä. Terveisin niitä uusia eduskuntavaaleja odottava.

Suosittelen K-HKS;n henkilökuntaaan kuuluville muuttoa Hämeenlinnaan,jos asuvat muualla, jolloin töihin meno on helpommin jäjestettävissä. Miten matkustaminen Hämeenlinnassa voisi olla vaikeampaa kuin esimjk Helsingissä, jossa kaupungin sisällä töihin meneo voi kestää moninkertaisesti kauemmin kuin Hämeenlinnassa. TaYs Tampereella sijaitsee osoitteessa Teiskontie 35. Sinnekin pääsee hyvin, vaikka alueella ovat mittavat rakennustyöt käynnissä. Rautatieasemalta pääsee bussilla tai taksilla vaikka sairaala ei olekaan radan varressa. Joistakin radanvarsisairaalaa Hämeenlinnaan kannattavien kirjoituksista voi saada käsityksen, että Hämeen maakuntaan on jo liitetty Helsinki ja Tampere. Outoa jos sairaalarakennusten iän pitäisi olla vain 30 v. Outoa on myös, jos Hämeen maakunnalla on niin suuret rahavarastot, että Ahveniston hyväkuntoiset rakennukset voi noin vaan hävittää ja rakentaa kokonaan uusi jonnekin muualle. Ahveniston rakennusten käyttöikää on vielä paljon jäljellä ja vapaata tonttimaata on ihan vieressä, jos lisärakentamista tarvitaan. Radanvarsitontin ostoon suunnitellulla rahamäärällä voitaisiin vaikkapa kunnostaa ja talvella hiekoittaa kevyenliikenteen ja jalankulkijoiden kulkuväyliä.

Kun argumentit eivät vakuuta, ruvetaan nimittelemään. Niin tässä sairaala-asiassakin. Minun kaltaiseni pölkkypäät emme innostu metropolihaaveista.Olemme ilmeisen tyytyväisiä,kun saamme asua maaseutukaupungissa. Olemme myös ilmeisen tyytyväisiä, jos huippukeikkalääkärien takia ei tuhlata kymmeniä miljoonia verorahoja riippumatta siitä ovatko verot kaupungin vai valtion.

"Sääliksi käy Juha Isosuota ja muita päättäjiämme, jotka hyvin ymmärtävät radanvarren edut, mutta joutuivat taipumaan toisenlaiseen ratkaisuun" Sääliksi käy tosiaan mutta ihan muista syistä, sillä tänään lehdessä lukee että Hämeenlinnan päättäjät kiirehtivät kolmatta raidetta. Kun ja jos tuo kolmas raide tuohon Hämeenlinnan kohdalle tulisi niin se olisi juuri samalla puolella mihin sairaalaa suunniteltiin. Niin sitä vaan että olisiko sairaalan ja uuden raiteen väliin mahtunut enää siis tuo kuuluisa sunnuntaihesari.
Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van