Julkaistu: 09.01.2018 06:57

Kokematon työntekijä ei saanut opastusta jyrsimen käyttöön ja loukkaantui – sakkoja työnantajan edustajille

Hyvinkään käräjäoikeus on tuominnut hyvinkääläisen kaapeleita valmistavan yrityksen tuotantojohtajan, tuotantopäällikön ja työnjohtajan jokaisen 30 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta.

Lisäksi yritykselle tuomittiin 15 000 euron suuruinen yhteisösakko. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 4.1.2018.

Tuomio liittyi 9.11.2015 sattuneeseen työtapaturmaan.

Työntekijä oli ollut tekemässä suurjännitekaapelin jatkosta suurjännitekaapelilinjan puristintasolla. Hän käytti halkaisemiseen käsikäyttöistä jyrsintä pitäen toisella kädellä kiinni jyrsimestä ja toisella kaapelista. Tuolloin jyrsin lipesi, ja sen terä osui työntekijän vasemman käden peukaloon.

Tapaturmassa loukkaantunut työntekijä oli työskennellyt noin 20 päivää työnantajan palveluksessa ennen tapahtumapäivää, eikä hänellä ollut minkäänlaista metallialan koulutusta.

Työntekijä ei ollut aiemmin tehnyt suurjännitekaapelin jatkosta eikä käyttänyt vastaavanlaista jyrsintä. Työntekijälle ei ollut opetettu, miten jyrsintä käytetään, eikä hänen käytössään ollut laitteen käyttöohjetta.

Oikeus totesi, että työnantajalla oli ollut velvollisuus huolehtia, että uudet työntekijät perehdytetään uusiin työtehtäviin asianmukaisesti.

Perehdyttäminen voidaan delegoida kokeneille työntekijöille, mutta se ei poista esimiesten vastuuta valvoa, että perehdyttäminen on asianmukaista ja riittävää.

Työpaikalla tehdyssä vaarojen ja riskien arviointi -kartoituksessa ei ollut arvioitu riskitekijöitä, jotka liittyvät kaapelijatkoksien tekemisen työmenetelmään tai siinä käytettyihin työkaluihin.

Käräjäoikeus totesi, että ennen koneen käyttöönottoa työnantajan on selvitettävä ja arvioitava vaarat sekä tehtävä tarvittavat toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Työnantajalla on myös jatkuva velvollisuus tarkkailla työympäristön turvallisuutta.

 

Kommentit

Lehtitiedon perusteella yhtiö käyttää ammattitaidottomia työntekijöitä suurjännitteellisten osien rakentamisessa. Eipä ihme jos sähkökatkoksia syntyy ja ilmenee. Suurjänniteliitoksen valmistusprosessi ei sovellu kelle tahansa kaduntallaajalle, osa työn tuloksista suojataan ja piilotetaan kutistemuoveihin ja vedenkestäviin rakenteisiin joiden tarkastaminen tai työn laadullinen arviointi on mahdotonta. Miksi siis työntekijän pitäisi käydä kouluja? Ammattitaidon väheksyminen näyttää olevan keskiössä, ei työn laatu.
Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van