Julkaistu: 09.01.2018 06:57

Kokematon työntekijä ei saanut opastusta jyrsimen käyttöön ja loukkaantui – sakkoja työnantajan edustajille

Hyvinkään käräjäoikeus on tuominnut hyvinkääläisen kaapeleita valmistavan yrityksen tuotantojohtajan, tuotantopäällikön ja työnjohtajan jokaisen 30 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta.

Lisäksi yritykselle tuomittiin 15 000 euron suuruinen yhteisösakko. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 4.1.2018.

Tuomio liittyi 9.11.2015 sattuneeseen työtapaturmaan.

Työntekijä oli ollut tekemässä suurjännitekaapelin jatkosta suurjännitekaapelilinjan puristintasolla. Hän käytti halkaisemiseen käsikäyttöistä jyrsintä pitäen toisella kädellä kiinni jyrsimestä ja toisella kaapelista. Tuolloin jyrsin lipesi, ja sen terä osui työntekijän vasemman käden peukaloon.

Tapaturmassa loukkaantunut työntekijä oli työskennellyt noin 20 päivää työnantajan palveluksessa ennen tapahtumapäivää, eikä hänellä ollut minkäänlaista metallialan koulutusta.

Työntekijä ei ollut aiemmin tehnyt suurjännitekaapelin jatkosta eikä käyttänyt vastaavanlaista jyrsintä. Työntekijälle ei ollut opetettu, miten jyrsintä käytetään, eikä hänen käytössään ollut laitteen käyttöohjetta.

Oikeus totesi, että työnantajalla oli ollut velvollisuus huolehtia, että uudet työntekijät perehdytetään uusiin työtehtäviin asianmukaisesti.

Perehdyttäminen voidaan delegoida kokeneille työntekijöille, mutta se ei poista esimiesten vastuuta valvoa, että perehdyttäminen on asianmukaista ja riittävää.

Työpaikalla tehdyssä vaarojen ja riskien arviointi -kartoituksessa ei ollut arvioitu riskitekijöitä, jotka liittyvät kaapelijatkoksien tekemisen työmenetelmään tai siinä käytettyihin työkaluihin.

Käräjäoikeus totesi, että ennen koneen käyttöönottoa työnantajan on selvitettävä ja arvioitava vaarat sekä tehtävä tarvittavat toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Työnantajalla on myös jatkuva velvollisuus tarkkailla työympäristön turvallisuutta.

 

Kommentit

Lehtitiedon perusteella yhtiö käyttää ammattitaidottomia työntekijöitä suurjännitteellisten osien rakentamisessa. Eipä ihme jos sähkökatkoksia syntyy ja ilmenee. Suurjänniteliitoksen valmistusprosessi ei sovellu kelle tahansa kaduntallaajalle, osa työn tuloksista suojataan ja piilotetaan kutistemuoveihin ja vedenkestäviin rakenteisiin joiden tarkastaminen tai työn laadullinen arviointi on mahdotonta. Miksi siis työntekijän pitäisi käydä kouluja? Ammattitaidon väheksyminen näyttää olevan keskiössä, ei työn laatu.
Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä päättäjille ei ole täysin kirkastunut, että omaa valmistusta ja huoltoa tarvitaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä Suomessa ei tarpeeksi ymmärretä, miten tärkeä merkitys Patrian kaltaisella yhtiöllä on huoltovarmuudelle ja puolustusvoimille.– Aina ei tunnisteta riittävästi kotimaisen valmistuksen merkitystä, Kari sanoo.Mika Kari on ollut eduskunnan puolustusvaliokunnan jä

Natalie Portmanin tähdittämä scifi-elokuva Annihilation ei päässyt teatterilevitykseen kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa, koska sen ei arveltu liian monimutkaisena ja älyllisenä miellyttävän yleisöä. Muualla maailmassa se julkaistiin Netflixissä, missä se sai erittäin hyvän vastaanoton. Kuva: Peter Mountain

Mikä on kappalemäärillä mitattuna Yhdysvaltojen suurin elokuvayhtiö?Harva alan ulkopuolelta arvaa vastauksen. Se on Suomessakin toimiva elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistopalvelu Netflix.Viime vuonna se tuotti 50 elokuvaa, tämän vuoden tavoite on 80.

 Pekka Monto muutti vaimonsa Maijan kanssa muutama vuosi sitten Lepaalta Sairioon. Myös 9-vuotias Touko-kissa muutti mukana. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulan Parolan koulun pitkäaikainen rehtori Pekka Monto asettelee sanansa varovaisesti, kun häneltä kysyy näkemystä nykyajan kouluista ja varsinkin avoimista oppimisympäristöistä.– En erityisesti haluaisi ottaa kantaa suuntaan enkä toiseen, mutta sen verran vanhan liiton miehiä olen, että jotkut u

Cristiano Ronaldon kaltaiset vapaapotkuspesialistit ovat nousseet entistä suurempaan arvoon maajoukkuejalkapallossa. Kuva: FACUNDO ARRIZABALAGA

Tiistaihin mennessä Venäjän MM-kisoissa oli tehty yhteensä 38 maalia. Kokonaismäärästä peräti 21 maalia on tehty erikoistilanteista, eli hieman yli 55 prosenttia.Se on hämmentävän suuri määrä, koska yleensä erikoistilanteiden osuus kokonaismäärästä jää noin kolmanneksen paikkeille.