Julkaistu: 11.01.2018 22:28

Vanajavesikeskus sai uusia tukijoita – Lempäälän kunta ja 100-vuotias Kultakeskus oy mukaan

  • Lempäälässä on jo tehty yhteistyötä Vanajavesikeskuksen kanssa Ahtialanjärven Natura 2000 -alueella. Vastaava ympäristöpäällikkö Kati Skippari on iloinen, että Lempäälä on viimein virallisesti mukana toiminnassa. Kuva: Pekka Rautiainen
    Lempäälässä on jo tehty yhteistyötä Vanajavesikeskuksen kanssa Ahtialanjärven Natura 2000 -alueella. Vastaava ympäristöpäällikkö Kati Skippari on iloinen, että Lempäälä on viimein virallisesti mukana toiminnassa. Kuva: Pekka Rautiainen

Vanajavesikeskus on saanut uuden tukijan, kun kuntarahoittajien joukkoon tuli vuoden alusta Lempäälä.

– Lempäälä on Vanajaveden viimeinen etappi, eli jo on aikakin että olemme mukana. Vanajavesikeskus tekee tärkeää työtä, ja sen verkosto voi auttaa meitä vesistöjen suojelussa. Toivoisin Pyhäjärveen vastaavaa toimintaa, toteaa kunnan vastaava ympäristöpäällikkö Kati Skippari.

Vanajaveden alueen vesistöjen ja ympäristön tilan parantamiseen tähtäävä Vanajavesikeskus saa seuraavan neljän vuoden ajaksi taustatuekseen kahdeksan pääyhteistyökumppania.

Uutena on mukana Kultakeskus oy.

– Yhtiö täyttää nyt sata vuotta ja on toiminut koko sen ajan Hämeenlinnassa. Haluamme tukea Vanajavesikeskuksen kautta kaupungin vetovoimaa, johon kuuluu sijainnin lisäksi luonto, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Ruohola.

Vanajavesikeskusta tukevien yritysten ja oppilaitosten on tarkoitus laajentaa ja vahvistaa toiminnan rahoituspohjaa.

Edellisistä pääyhteistyökumppaneista vuosina 2018–2021 jatkavat Hämeen Sanomat, OP Etelä-Häme, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, HS-Vesi, Tervakoski oy, Hamk ja Hämeenlinnan Osuusmeijeri.

Päänyhteistyökumppaneiden määrä kutistui yhdeksästä kahdeksaan, kun edellisen neljän vuoden kumppaneista Mehiläinen oy ja Onninen oy eivät jatkaneet enää tälle kaudelle.

Hämeenlinnan seudun K-ruokakauppiaat ja Kesko olivat pääyhteistyökumppanina vuosina 2014–2015.

Vanajavesisäätiön puheenjohtajan Aarne Kaurasen mielestä Vanajavesikeskuksesta voi puhua jo menestystarinana.

– Vesistön kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä. Olemme rakentaneet vahvan pohjan Vanajaveden suojelemiseksi ja hoitamiseksi.

Vuonna 2018 keskus panostaa erityisesti lintuvesien kunnostukseen ja valuma-alueiden hoitoon. Tänä vuonna alkaa myös esimerkiksi Hämeen Ely-keskuksen rahoittama kaksivuotinen järvimatkailuhanke Hamkin kanssa.

Viime vuonna Vanajavesikeskus jakoi 10 000 euroa avustuksina omaehtoiselle vesiensuojelutyölle yhteensä 18 eri taholle eri puolilla Vanajaveden aluetta.

Yhteistyökumppanien julkistamistilaisuudessa puhunut vuorineuvos Juha Niemelä muistuttaa, että tällä hetkellä töitä riittää vielä hajakuormituksen, eli maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen saastuttamisen, kanssa.

– Muutaman suuren sijaan vesistöjen saastuttajia on tuhansia. Tarvitaan yhteisiä ponnistuksia, ja yhteistyökumppaneiden pitää rahoituksen lisäksi tehdä toimintaa näkyväksi. Jos Vanjavesikeskusta ei jo olisi, se pitäisi ehdottomasti perustaa.

Vanajavesikeskus aloitti toimintansa vuonna 2010, ja vuoden 2014 alusta Vanajavesikeskus siirtyi Hämeen liitosta Vanajavesisäätiön alaisuuteen. HÄSA

 Suomenkasarmin porteille on tarkoitus pystyttää opaskartat. Turuntien puoleisella portilla sijaitseva ajokieltomerkki on saanut myös jotkut jalankulkijat luulemaan, ettei alueelle ole mitään asiaa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Suomenkasarmin alueelle johtava portti Turuntiellä herättää hämmennystä.Näyttävä ajokielto on saanut ainakin jotkut jalankulkijatkin luulemaan, ettei alueelle sovi mennä, vaikka se on nykyään avoinna kaikelle kansalle.Kasarmialueen reilut kaksi vuotta sitten ostanut Petri Yrjö-Koskinen kertoo, että

Sohvapöytä on Anni Nupposen kodissa varattu palapelien teolle. Palapelien kokoamista yrittää monesti estää Miisu-kissa, joka vaatii omistajansa huomiota itselleen. Kuva: Sini Laitinen

Kirjailija Anni Nupposen sohvapöydälle eivät juuri teekupposet tai hellyyttä kerjäävät kissat mahdu, sillä pöytä on varattu muuhun käyttöön.– Tein lapsena mielelläni palapelejä, ja viitisen vuotta sitten aloin tehdä niitä taas uudelleen. Suosikkipalapeleissäni on 1 000–2 000 palaa.

Amerikkalainen jalkapallo toi Lontoosta kotoisin olevan James Perrineaun Suomeen ensimmäisen kerran jo vuonna 2009. Hämeenlinnassa hän on asunut noin vuoden.

"Hämeenlinnassa on kaikki mitä tarvitsen, vaikka tätä ei voikaan verrata Lontooseen. Sukuni on kotoisin Karibialta, mutta kaikki asuvat Etelä-Lontoossa.Olen oppinut nauttimaan Hämeenlinnan rauhallisuudesta, ehkä olen kasvamassa aikuiseksi. Minusta tuntuu, että saattaisin asettua Hämeenlinnaan.