Julkaistu: 14.01.2018 08:00

Raatihuoneenkatu 3:een rakennetaan tänä vuonna kuusi asuntoa

  • Niin sanotussa Hälläpyörän talossa toimi pitkään kiinalainen ravintola, mutta sen toiminta loppui vuodenvaihteessa. Manu Niemisen mielestä talo on erinomaisessa kunnossa. Kuva: Esko Tuovinen
    Niin sanotussa Hälläpyörän talossa toimi pitkään kiinalainen ravintola, mutta sen toiminta loppui vuodenvaihteessa. Manu Niemisen mielestä talo on erinomaisessa kunnossa. Kuva: Esko Tuovinen

Rakennusinsinööri Manu Nieminen katsoo Hälläpyörän talon ullakolla ylpeästi ympärilleen.

Hän näkee jo sielunsa silmin ullakolle rakennettavan loftasunnon valmiina. 186 neliötä puhdasta luksusta aivan Hämeenlinnan ytimessä.

– Tämä on minulle todella mieluinen haaste. Vanhojen talojen saneeraaminen on uusien talojen rakentamista mielenkiintoisempaa. Vanha talo tarjoaa haasteita korjaajalleen, Nieminen hehkuttaa.

Sairiossa olevan vanhan Kaurialan leipomon lisäksi Manu ja Juho Niemisen Deto-rakennus on saneerannut Hälläpyörän naapurissa olevan entisen elokuvateatterin. Yhdeltä ja samalta näyttävät rakennukset ovat eri kiinteistöjä.

– Nämä ovat aivan uniikkeja rakennuksia, Nieminen korostaa.

Vielä tällä hetkellä kaikkiaan 950 neliön talosta on vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä aika on lisännyt tiloihin ovia, pylväitä ja väliseiniä. Yli 60-senttiset kiviseinät eivät päästä pihaustakaan arjen äänistä talon sisälle.

Rakennuksen kellarissa toimii edelleen ravintola Hällä, mutta sen yläpuolelle rakennetaan kaikkiaan kuusi asuntoa. Asunnoista viisi on ensimmäisessä kerroksessa ja ullakolle tehdään suuri loftasunto.

– Aloitimme vuodenvaihteessa siivoamisen, mutta seuraavaksi täältä puretaan kaikki muu paitsi kantavat rakenteet. Purkutöiden jälkeen saa jonkinlaisen käsityksen siitä, millainen talo alun perin oli, Manu Nieminen kertoo.

Talo oli jo valmistuttuaan vuonna 1900 vanhahtava, sillä se oli klassismia ja jugend teki jo kovaa vauhtia tuloaan. Samaan aikaan vuonna 1900 Raatihuoneenkadun ja Rauhankadun kulmaan valmistui Anniskeluyhtiön jugendtalo eli kaupungin virastotalo, joka on sittemmin muutettu asuintaloksi. Vuonna 1905 Hälläpyörän talon viereen rakennettiin vielä komea raittiusseuran talo joka purettiin.

Talon rakennuttaja, lyseon matematiikan lehtori Johan Sargren, asui talossa vain muutaman vuoden ennen kuin hän muutti takaisin kotiseudulleen Turkuun.

Niemiset ostivat koko Hälläpyörän talon, jonka alakerrassa toimii edelleen ravintola Hällä. Ensimmäisen kerroksen kiinalaisravintola lopetti toimintansa vuoden vaihteessa.

Talon ensimmäiseen kerrokseen tulee kaikkiaan viisi asuntoa, joista kaksi on vähän alle 30 neliön yksiötä. Kerroksen suurin asunto on 116 neliötä.

– Talon julkisivu on suojeltu, eikä se tule muuttumaan paljoakaan. Talon väritys on kuitenkin tarkoitus palauttaa ennalleen. Myös ikkunat uusitaan, mutta vanhaa kunnioittaen, Nieminen sanoo.

Talon erikoisuus rakennetaan ullakolle, jonne johtavat alkuperäiset, jyrkät ja kapeat rappuset. Niiden yhteyteen rakennetaan hissi, jolla on helppo mennä kaikkiaan 186-neliöiseen loftasuntoon.

Eniten töitä ullakolla teettää katto, jonka vesikatto uusitaan kokonaan.

– Vanhat talot kiinnostavat. Uskon, että asunnot menevät kaupaksi, Nieminen aprikoi. HäSa

Talo oltiin purkaa

Hälläpyörän talon piirsi turkulainen arkkitehti A. Helenius. Talon rakennutti turkulainen lehtori Johan Sargren vuonna 1900.

Tontilla olleet 2 puutaloa purettiin talon tieltä.

Puutaloissa oli kestikievari, jota Nummisuutarien Iivari ja Sakeri käyttivät muistitiedon mukaan majapaikkanaan.

Talossa on ollut 1910-luvulta lähtien eri yrityksiä.

Talon kellarikerroksessa avattiin ravintola Hälläpyörä vuonna 1959.

Talon purkamisesta huhuttiin 80-luvun alussa. Epäilykset ymmärtää. Samaan aikaan purettiin naapurista Raittiusseuran talo ja riideltiin Piparkakkutalon kohtalosta.

Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van