Julkaistu: 13.01.2018 17:43

Sadan vuoden juttu kansien välissä

  • Forssan Lehden arkistosta on tullut Hannu Lahtoselle (vas.) ja Kari Grahnille Sadan vuoden juttu -kirjaa kootessa tuttu miljöö. Kuva: Lassi Puhtimäki
    Forssan Lehden arkistosta on tullut Hannu Lahtoselle (vas.) ja Kari Grahnille Sadan vuoden juttu -kirjaa kootessa tuttu miljöö. Kuva: Lassi Puhtimäki

”Ei ollut yrityksen rahoittamisesta ja kannatuspiiristä tietoa, tuskin ollenkaan kokemusta sanomalehtialalla sen talouspuolesta puhumattakaan. Mutta kokeneemmat antoivat auliisti neuvoja, liikemiehet runsaasti ilmoituksia. Ja niin olimme voitonriemuisia, kun näimme unelmiemme toteutuvan.”

Näin kirjoitti Forssan Lehden perustaja Esko Aaltonen lehden viisivuotisnumerossa vuonna 1922. Sitaatti on päätynyt kunniapaikalle johdannoksi jo täyden vuosisadan lukijoitaan palvelleesta julkaisusta kertovaan kirjaan.

Sadan vuoden juttu – Forssan Lehti 1917 – 2017 -niteen toimittaneet Kari Grahn ja Hannu Lahtonen määrittelevät kysymyksen olevan enemmänkin dokumentinomaisesta katsauksesta lehden vaiheisiin kuin tieteellisin kriteerein asiaansa lähestyvästä teoksesta.

– Lähdimme tiukan historiikkiajatuksen sijaan tekemään lukijaystävällistä Forssan Lehden juhlakirjaa, he summaavat.

Aiheen lähestymistapaa haasteellisemmaksi tekijät totesivat linjauksen, jonka tuotti tarjolla olleen lähdemateriaalin runsaus.

– Paljon kävimme keskusteluja eri asioista ja yksityiskohdista, osittain myös tavallaan omia näkemyksiämme keskenään kilpailuttaen.

Kirjan työnjaollinen linja noudattaa kaavaa, jossa Hannu Lahtosen osuus kattaa ajanjakson Forssan Lehden varhaisvaiheista ja Kari Grahnin osuus taakse jääneet lähimmät vuosikymmenet nykypäiviin asti.

– Lehden perustaja Esko Aaltonen on Hannun isoisä, joten hän omasi paremmat lähtökohdat alkuvuosikymmeniin kuin minä, joka tulin taloon vasta 1970-luvulla, Forssan Lehdessä työuransa toimittajana aloittanut ja päätoimittajana päättänyt Kari Grahn toteaa.

Hän kuten lehtialan viime vuosikymmenten muutosvauhdissa niin ikään toimittajan ammattia harjoittanut Hannu Lahtonenkin yllättyivät kirjahankkeen myötä lehdenjulkaisun sadan viime vuoden historiaa leimaavasta kaksijakoisuudesta.

– Ensimmäiset seitsemän vuosikymmentä pätivät pitkälti samat kaavat niin ihmisten työtehtävien, kuin käytössä olleen tekniikan ja itse tuotteen eli lehdenkin osalta ainakin sen kehitysvauhdin rinnalla, mitä tietotekninen murros on tuonut tullessaan 1980-luvulta lähtien.

Forssan Lehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi 29. marraskuuta 1917. Ilmassa oli heti siinä vaiheessa historian siipien havinaa. Avausta myöhästytti viikolla yhteiskunnallisesta käymistilasta kertova yleislakko. Se pysäytti työt myös näytenumeron Turussa painaneessa J.A. Salmisen kirjapainossa.

Ei kulunut kuin viikko Forssa-nimisen näytenumeron ilmestymisestä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Tulokkaasta kasvoi tavoitteidensa mukaisesti Lounais-Hämeen oma maakunnallinen äänenkannattaja, joka sai vastakaikua kaikista yhteiskunnallisista luokista.

Lehden sisällöllistä suuntaa määrittelivät alusta lähtien puoluepoliittinen sitoutumattomuus ja oman ydinalueen tapahtumien lisäksi myös valtakunnallisesti tärkeistä ja kansainvälisesti elämäämme vaikuttavista tapahtumista raportointi.

Omaa lisäulottuvuuttaan teokseen tuovat monipuolinen kuva-aineisto sekä keventävät arkipäivän anekdootit lehden tekemiseen ja tekijöihin kytkeytyvistä sattumista.

– Sadan vuoden juttu on kertomus itsenäisen Suomen ja Forssan Lehden yhteisestä taipaleesta, Hannu Lahtonen ja Kari Grahn summaavat juhlakirjan takakannessa.

Heidän lisäkseen teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu Forssan Lehden palveluksessa pitkän ja monipuolisen työuran tehnyt Ilppo Aaltonen. Muun muassa 15 vuotta päätoimittajana toiminut Aaltonen tuo esille lehden vaiheita ja siihen kiinteästi kytkeytyvän kirjapainoalan kehitystä perheyrityslähtöisestä näkökulmasta.

Aaltosten yritys toimi Forssan Lehden kustantajana lähes täyden satavuotiskauden. Kunnes 13. marraskuuta 2013 lehden kovin uutinen kertoi, että perheyritys oli myynyt sanomalehtensä julkaisuoikeudet Hämeen Sanomille, joka toimi myös lehden juhlakirjan kustantajana.

Teoksen ulkoasusta ja typografiasta on vastannut Hämeen Sanomien graafikko Soile Toivonen. HäSa

Forssan Lehden Sadan vuoden juttu -juhlakirja julkistettiin lauantaina. Kirjan voi ostaa Forssassa Suomalaisesta Kirjakaupasta ja lehden konttorista.

Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van