Julkaistu: 13.01.2018 17:43

Sadan vuoden juttu kansien välissä

  • Forssan Lehden arkistosta on tullut Hannu Lahtoselle (vas.) ja Kari Grahnille Sadan vuoden juttu -kirjaa kootessa tuttu miljöö. Kuva: Lassi Puhtimäki
    Forssan Lehden arkistosta on tullut Hannu Lahtoselle (vas.) ja Kari Grahnille Sadan vuoden juttu -kirjaa kootessa tuttu miljöö. Kuva: Lassi Puhtimäki

”Ei ollut yrityksen rahoittamisesta ja kannatuspiiristä tietoa, tuskin ollenkaan kokemusta sanomalehtialalla sen talouspuolesta puhumattakaan. Mutta kokeneemmat antoivat auliisti neuvoja, liikemiehet runsaasti ilmoituksia. Ja niin olimme voitonriemuisia, kun näimme unelmiemme toteutuvan.”

Näin kirjoitti Forssan Lehden perustaja Esko Aaltonen lehden viisivuotisnumerossa vuonna 1922. Sitaatti on päätynyt kunniapaikalle johdannoksi jo täyden vuosisadan lukijoitaan palvelleesta julkaisusta kertovaan kirjaan.

Sadan vuoden juttu – Forssan Lehti 1917 – 2017 -niteen toimittaneet Kari Grahn ja Hannu Lahtonen määrittelevät kysymyksen olevan enemmänkin dokumentinomaisesta katsauksesta lehden vaiheisiin kuin tieteellisin kriteerein asiaansa lähestyvästä teoksesta.

– Lähdimme tiukan historiikkiajatuksen sijaan tekemään lukijaystävällistä Forssan Lehden juhlakirjaa, he summaavat.

Aiheen lähestymistapaa haasteellisemmaksi tekijät totesivat linjauksen, jonka tuotti tarjolla olleen lähdemateriaalin runsaus.

– Paljon kävimme keskusteluja eri asioista ja yksityiskohdista, osittain myös tavallaan omia näkemyksiämme keskenään kilpailuttaen.

Kirjan työnjaollinen linja noudattaa kaavaa, jossa Hannu Lahtosen osuus kattaa ajanjakson Forssan Lehden varhaisvaiheista ja Kari Grahnin osuus taakse jääneet lähimmät vuosikymmenet nykypäiviin asti.

– Lehden perustaja Esko Aaltonen on Hannun isoisä, joten hän omasi paremmat lähtökohdat alkuvuosikymmeniin kuin minä, joka tulin taloon vasta 1970-luvulla, Forssan Lehdessä työuransa toimittajana aloittanut ja päätoimittajana päättänyt Kari Grahn toteaa.

Hän kuten lehtialan viime vuosikymmenten muutosvauhdissa niin ikään toimittajan ammattia harjoittanut Hannu Lahtonenkin yllättyivät kirjahankkeen myötä lehdenjulkaisun sadan viime vuoden historiaa leimaavasta kaksijakoisuudesta.

– Ensimmäiset seitsemän vuosikymmentä pätivät pitkälti samat kaavat niin ihmisten työtehtävien, kuin käytössä olleen tekniikan ja itse tuotteen eli lehdenkin osalta ainakin sen kehitysvauhdin rinnalla, mitä tietotekninen murros on tuonut tullessaan 1980-luvulta lähtien.

Forssan Lehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi 29. marraskuuta 1917. Ilmassa oli heti siinä vaiheessa historian siipien havinaa. Avausta myöhästytti viikolla yhteiskunnallisesta käymistilasta kertova yleislakko. Se pysäytti työt myös näytenumeron Turussa painaneessa J.A. Salmisen kirjapainossa.

Ei kulunut kuin viikko Forssa-nimisen näytenumeron ilmestymisestä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Tulokkaasta kasvoi tavoitteidensa mukaisesti Lounais-Hämeen oma maakunnallinen äänenkannattaja, joka sai vastakaikua kaikista yhteiskunnallisista luokista.

Lehden sisällöllistä suuntaa määrittelivät alusta lähtien puoluepoliittinen sitoutumattomuus ja oman ydinalueen tapahtumien lisäksi myös valtakunnallisesti tärkeistä ja kansainvälisesti elämäämme vaikuttavista tapahtumista raportointi.

Omaa lisäulottuvuuttaan teokseen tuovat monipuolinen kuva-aineisto sekä keventävät arkipäivän anekdootit lehden tekemiseen ja tekijöihin kytkeytyvistä sattumista.

– Sadan vuoden juttu on kertomus itsenäisen Suomen ja Forssan Lehden yhteisestä taipaleesta, Hannu Lahtonen ja Kari Grahn summaavat juhlakirjan takakannessa.

Heidän lisäkseen teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu Forssan Lehden palveluksessa pitkän ja monipuolisen työuran tehnyt Ilppo Aaltonen. Muun muassa 15 vuotta päätoimittajana toiminut Aaltonen tuo esille lehden vaiheita ja siihen kiinteästi kytkeytyvän kirjapainoalan kehitystä perheyrityslähtöisestä näkökulmasta.

Aaltosten yritys toimi Forssan Lehden kustantajana lähes täyden satavuotiskauden. Kunnes 13. marraskuuta 2013 lehden kovin uutinen kertoi, että perheyritys oli myynyt sanomalehtensä julkaisuoikeudet Hämeen Sanomille, joka toimi myös lehden juhlakirjan kustantajana.

Teoksen ulkoasusta ja typografiasta on vastannut Hämeen Sanomien graafikko Soile Toivonen. HäSa

Forssan Lehden Sadan vuoden juttu -juhlakirja julkistettiin lauantaina. Kirjan voi ostaa Forssassa Suomalaisesta Kirjakaupasta ja lehden konttorista.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä päättäjille ei ole täysin kirkastunut, että omaa valmistusta ja huoltoa tarvitaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä Suomessa ei tarpeeksi ymmärretä, miten tärkeä merkitys Patrian kaltaisella yhtiöllä on huoltovarmuudelle ja puolustusvoimille.– Aina ei tunnisteta riittävästi kotimaisen valmistuksen merkitystä, Kari sanoo.Mika Kari on ollut eduskunnan puolustusvaliokunnan jä

Natalie Portmanin tähdittämä scifi-elokuva Annihilation ei päässyt teatterilevitykseen kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa, koska sen ei arveltu liian monimutkaisena ja älyllisenä miellyttävän yleisöä. Muualla maailmassa se julkaistiin Netflixissä, missä se sai erittäin hyvän vastaanoton. Kuva: Peter Mountain

Mikä on kappalemäärillä mitattuna Yhdysvaltojen suurin elokuvayhtiö?Harva alan ulkopuolelta arvaa vastauksen. Se on Suomessakin toimiva elokuvien ja televisiosarjojen suoratoistopalvelu Netflix.Viime vuonna se tuotti 50 elokuvaa, tämän vuoden tavoite on 80.

 Pekka Monto muutti vaimonsa Maijan kanssa muutama vuosi sitten Lepaalta Sairioon. Myös 9-vuotias Touko-kissa muutti mukana. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulan Parolan koulun pitkäaikainen rehtori Pekka Monto asettelee sanansa varovaisesti, kun häneltä kysyy näkemystä nykyajan kouluista ja varsinkin avoimista oppimisympäristöistä.– En erityisesti haluaisi ottaa kantaa suuntaan enkä toiseen, mutta sen verran vanhan liiton miehiä olen, että jotkut u

Cristiano Ronaldon kaltaiset vapaapotkuspesialistit ovat nousseet entistä suurempaan arvoon maajoukkuejalkapallossa. Kuva: FACUNDO ARRIZABALAGA

Tiistaihin mennessä Venäjän MM-kisoissa oli tehty yhteensä 38 maalia. Kokonaismäärästä peräti 21 maalia on tehty erikoistilanteista, eli hieman yli 55 prosenttia.Se on hämmentävän suuri määrä, koska yleensä erikoistilanteiden osuus kokonaismäärästä jää noin kolmanneksen paikkeille.