Julkaistu: 16.01.2018 17:50
-
Päivitetty: 17.01.2018 07:15

Aulangon puistometsä kuhisee kauriita ja kettuja

  • Teijo Heinänen tunnisti Metsähallituksen entisen toimiston pihapiirissä Aulangon puistometsässä kulkeneet pienet jäljet lumikon jättämiksi. Puistometsässä asuu myös muita näätäeläimiä kuten minkkejä ja kärppiä. Kuva: Esko Tuovinen
    Teijo Heinänen tunnisti Metsähallituksen entisen toimiston pihapiirissä Aulangon puistometsässä kulkeneet pienet jäljet lumikon jättämiksi. Puistometsässä asuu myös muita näätäeläimiä kuten minkkejä ja kärppiä. Kuva: Esko Tuovinen
  • Kauriiden ja peurojen jälkiä on nykyään paljon Aulangolla. Itse eläimistäkin ulkoilijat ovat nähneet toisinaan vilauksen. Kuva: Esko Tuovinen
    Kauriiden ja peurojen jälkiä on nykyään paljon Aulangolla. Itse eläimistäkin ulkoilijat ovat nähneet toisinaan vilauksen. Kuva: Esko Tuovinen

Aulangon huurteisessa puistometsässä raakkuu korppi. Sen puoliso vastaa sille metsän toiselta laidalta.

– Vielä jokin aika sitten sai olla tosi onnellinen, jos näki korpin. Nykyään se on tullut taas ihmisten ilmoille, kertoo suunnittelija Teijo Heinänen Metsähallituksen Järvi-Suomen luontopalveluista, joka hallinnoi aluetta.

Puistometsän pohjaa kirjovat eri eläinten jäljet. Ehdottomasti eniten on tietenkin ihmisten jälkiä, mutta pienellä etsimisellä löytyy merkkejä muun muassa metsäkauriista, lumikosta ja pikkuruisesta päästäisestä.

Rusakoista kertovat niiden metsään tallaamat omat polut. Yhdellä polulla voi erottaa myös ketun jäljet sen mitä ilmeisimmin seurattua mahdollista saalistaan.

 

Aulangon suojeltu puistometsä toimii kotina monille vanhoissa metsissä viihtyville eläinlajeille.

Korppien ja muiden lintujen lisäksi alueella oleilee erilaisia pienjyrsijöitä ja näätäeläimiä, kettuja ja rusakoita. Isommista eläimistä metsässä viihtyvät metsäkauriit ja valkohäntäpeurat. Niiden Heinänen tosin arvelee pitävän reviirinään pelkkää puistometsää laajempaa aluetta.

– Ne hakevat suojaa Sairion metsästä ja käyvät sieltä omakotitalojen pihoilla syömässä, Heinänen selittää.

Myös hirviä voi toisinaan tavata Aulangolla, mutta ne ovat aina vain läpikulkumatkalla.

– Kulkihan tästä silloin joitain vuosia sitten karhukin, Heinänen kertoo.

Hämeenlinnan keskustaan asti eksynyt karhu saateltiin tuolloin lopulta Kukostensyrjän kautta kauemmas metsään, missä siitä ei ollut enää vaaraa ihmisille.

 

Heinäsen mukaan metsäkauriit ovat yleistyneet merkittävästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Hän itse kertoo nähneensä ensimmäisen metsäkauriinsa vasta 1990-luvulla Tammelassa, vaikka on harrastanut luontoa koko ikänsä.

Myös valkohäntäkauriin kanta on kasvanut joskin tasaisemmin kuin metsäkauriin. Nykyään molemmat eläimet ovat tavallinen näky Kanta-Hämeen pelloilla ja metsissä.

 

Sairiossa puistometsän kupeessa asuva entinen biologianopettaja Ulla Ketola kertoo kauriiden vierailevan naapurustossa lähes päivittäin.

– Mielestäni ne ovat valkohäntäkauriita. Juuri taannoin näin niiden taas makoilevan tuossa Mummunmäen rinteessä, kun kävin koiran kanssa ulkona.

Ketolan mukaan alueen kauriit ovat tottuneet ihmiseen niin, etteivät ne pelkää edes koiranulkoiluttajaa – ainakaan, jos koira on rauhassa.

– En ole itse nähnyt koskaan laumaa kokonaisena, mutta niitä on ilmeisesti neljän, viiden eläimen porukka. Ne tulevat tähän aina talveksi. Kesällä niitä ei näy.

Ketola kertoo puistometsän läheisyyden näkyvän alueella liikkuvien eläinten määrässä myös muuten kuin kauriiden osalta. Jos yön aikana on satanut lunta, näkee aamulla jäljistä yöllisten vieraiden paljouden.

Haastattelun aikanakin hän huomaa pihallaan kaksi isoa rusakkoa.

– Eläimet asuvat täällä meidän kanssamme.

 

Aulangon puistometsän eläimistö on tyypillinen vanhalle metsälle.

Uhanalaisista lajeista puistometsässä asustaa valkoselkätikka. Alueella tapaa myös muita yleisempiä tikkalajeja.

– Tikat tarvitsevat vanhaa metsää saadakseen ravintoa, Teijo Heinänen sanoo.

Hän arvelee metsässä vierailevan myös liito-oravan, jonka tiedetään asuvan alueen läheisyydessä.

Vaikka metsä vilisee erilaisia jälkiä, ei siellä kulkeva kohtaa villieläimiä kuitenkaan kuin satunnaisesti.

Heinänen kertoo eläinten osaavan väistää ihmistä.

– Eivät eläimet tyhmiä ole. Ne oppivat nopeasti polut, joita ihmiset käyttävät. Häsa

Kaksi kaurista
Metsäkauris

Säkäkorkeus 65–75 cm.

Sukupuolet samankokoisia.

Mustavalkeakuvioinen kuono.

Sarvet lyhyet ja pystyt, piikkimäiset, enintään 3-haaraiset.

Valkohäntäkauris

Tunnetaan myös nimellä valkohäntäpeura.

Metsäkaurista kookkaampi. Säkäkorkeus 90–130 cm.

Urokset suurempia kuin naaraat.

Uroksella monihaaraiset sarvet.

Nostaa hännän pystyyn juostessaan. Häntä alapuolelta valkoinen.

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.