Julkaistu: 22.01.2018 10:18
-
Päivitetty: 22.01.2018 11:28

Kotiseututeko-palkinto taiteen tukemisesta Vexi Salmelle

  • Hämeenlinna-Seura haluaa palkinnollaan nostaa esiin sitä, että Vexi Salmi on paitsi laulujen sanoittaja, myös merkittävä kuvataiteiden tukija. Kuva: Pekka Rautiainen
    Hämeenlinna-Seura haluaa palkinnollaan nostaa esiin sitä, että Vexi Salmi on paitsi laulujen sanoittaja, myös merkittävä kuvataiteiden tukija. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinna-Seura julkisti vuosittaiset kotiseututeko-palkinnon saajat Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlilla Verkatehtaalla perjantaina 19. tammikuuta.

 

Seura luovutti vuoden 2017 Kotiseututeko-palkinnon Veikko ”Vexi” Salmelle.

Salmi on tullut tunnetuksi laulujen sanoittajana, mutta Hämeenlinna-Seura haluaa nostaa esiin myös Salmen merkityksen kuvataiteiden tukijana.

Hämeenlinna-Seura oli jo 1940- ja 1950-luvuilla edistämässä paikkakunnan taide-elämää ja muun muassa taidemuseon syntyä. Hämeenlinnassa vuonna 1942 syntynyt Vexi Salmi on lahjoittanut taidemuseon kokoelmiin tiettävästi yli 300 teosta, ja parhaillaankin museossa voi tutustua Salmen taidekokoelmasta poimittuun saksalaisen ekspressionismin Rappiotaide-näyttelyyn.

 

Palkinnon perusteluissa Hämeenlinna-Seura muistuttaa, että kotiseututyö ei ole ainoastaan menneiden muistelemista, vaan mitä suurimmassa määrin tekoja tässä ajassa.

Salmen kynänjäljet ovat perustelujen mukaan piirtyneet pitkän ajan kuluessa lähtemättömästi hämeenlinnalaisuuden dna:han.

 

Kotiseututeko-kunniamaininnan saa Kuvia menneiden vuosikymmenten Hämeenlinnasta -Facebook-ryhmä.

Tämä ryhmä on eräänlainen uusyhteisöllisyyden ilmentymä. Ryhmän yli 8 500 jäsentä jakavat ryhmässä kuvia ja juttuja kuvien takaa Hämeenlinnan historiasta menneiltä ajoilta ja myös nykyajasta.

Monella on kuvien kautta mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan. Toisinaan arvoituksellisesta kuvasta yritetään etsiä yhdessä vihjeitä siitä, mistä kuva on ja keitä menneiden aikojen hämeenlinnalaisia kuvaan on tallentunut.

 

Vaikka ryhmä ei ole samalla tavoin järjestäytynyt kuin perinteiset yhdistykset, se onnistuu silti toimimaan tarkoituksensa mukaisesti itse ohjautuen.

Jos kaiken ryhmässä jaetun aineiston voisi kerätä kirjaksi, olisi lopputulos melko omaperäinen historiateos, perusteluissa todetaan.

 

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.