Julkaistu: 22.01.2018 10:18
-
Päivitetty: 22.01.2018 11:28

Kotiseututeko-palkinto taiteen tukemisesta Vexi Salmelle

  • Hämeenlinna-Seura haluaa palkinnollaan nostaa esiin sitä, että Vexi Salmi on paitsi laulujen sanoittaja, myös merkittävä kuvataiteiden tukija. Kuva: Pekka Rautiainen
    Hämeenlinna-Seura haluaa palkinnollaan nostaa esiin sitä, että Vexi Salmi on paitsi laulujen sanoittaja, myös merkittävä kuvataiteiden tukija. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinna-Seura julkisti vuosittaiset kotiseututeko-palkinnon saajat Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlilla Verkatehtaalla perjantaina 19. tammikuuta.

 

Seura luovutti vuoden 2017 Kotiseututeko-palkinnon Veikko ”Vexi” Salmelle.

Salmi on tullut tunnetuksi laulujen sanoittajana, mutta Hämeenlinna-Seura haluaa nostaa esiin myös Salmen merkityksen kuvataiteiden tukijana.

Hämeenlinna-Seura oli jo 1940- ja 1950-luvuilla edistämässä paikkakunnan taide-elämää ja muun muassa taidemuseon syntyä. Hämeenlinnassa vuonna 1942 syntynyt Vexi Salmi on lahjoittanut taidemuseon kokoelmiin tiettävästi yli 300 teosta, ja parhaillaankin museossa voi tutustua Salmen taidekokoelmasta poimittuun saksalaisen ekspressionismin Rappiotaide-näyttelyyn.

 

Palkinnon perusteluissa Hämeenlinna-Seura muistuttaa, että kotiseututyö ei ole ainoastaan menneiden muistelemista, vaan mitä suurimmassa määrin tekoja tässä ajassa.

Salmen kynänjäljet ovat perustelujen mukaan piirtyneet pitkän ajan kuluessa lähtemättömästi hämeenlinnalaisuuden dna:han.

 

Kotiseututeko-kunniamaininnan saa Kuvia menneiden vuosikymmenten Hämeenlinnasta -Facebook-ryhmä.

Tämä ryhmä on eräänlainen uusyhteisöllisyyden ilmentymä. Ryhmän yli 8 500 jäsentä jakavat ryhmässä kuvia ja juttuja kuvien takaa Hämeenlinnan historiasta menneiltä ajoilta ja myös nykyajasta.

Monella on kuvien kautta mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan. Toisinaan arvoituksellisesta kuvasta yritetään etsiä yhdessä vihjeitä siitä, mistä kuva on ja keitä menneiden aikojen hämeenlinnalaisia kuvaan on tallentunut.

 

Vaikka ryhmä ei ole samalla tavoin järjestäytynyt kuin perinteiset yhdistykset, se onnistuu silti toimimaan tarkoituksensa mukaisesti itse ohjautuen.

Jos kaiken ryhmässä jaetun aineiston voisi kerätä kirjaksi, olisi lopputulos melko omaperäinen historiateos, perusteluissa todetaan.

 

Kuvitus: Soile Toivonen

Nuoren postineidin päiväkirja vuodelta 1914 avaa ikkunan uneliaaseen varuskuntakaupunkiin ja kauppiasperheen arkeen.Martta-neiti kaipasi Hämeenlinnasta Helsinkiin, rakastui venäläiseen sotilaaseen ja mietti suhteen tulevaisuutta. "Mikähän minusta maailmassa tulee?" ”Juhannusilta!