Julkaistu: 22.01.2018 10:18
-
Päivitetty: 22.01.2018 11:28

Kotiseututeko-palkinto taiteen tukemisesta Vexi Salmelle

  • Hämeenlinna-Seura haluaa palkinnollaan nostaa esiin sitä, että Vexi Salmi on paitsi laulujen sanoittaja, myös merkittävä kuvataiteiden tukija. Kuva: Pekka Rautiainen
    Hämeenlinna-Seura haluaa palkinnollaan nostaa esiin sitä, että Vexi Salmi on paitsi laulujen sanoittaja, myös merkittävä kuvataiteiden tukija. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinna-Seura julkisti vuosittaiset kotiseututeko-palkinnon saajat Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlilla Verkatehtaalla perjantaina 19. tammikuuta.

 

Seura luovutti vuoden 2017 Kotiseututeko-palkinnon Veikko ”Vexi” Salmelle.

Salmi on tullut tunnetuksi laulujen sanoittajana, mutta Hämeenlinna-Seura haluaa nostaa esiin myös Salmen merkityksen kuvataiteiden tukijana.

Hämeenlinna-Seura oli jo 1940- ja 1950-luvuilla edistämässä paikkakunnan taide-elämää ja muun muassa taidemuseon syntyä. Hämeenlinnassa vuonna 1942 syntynyt Vexi Salmi on lahjoittanut taidemuseon kokoelmiin tiettävästi yli 300 teosta, ja parhaillaankin museossa voi tutustua Salmen taidekokoelmasta poimittuun saksalaisen ekspressionismin Rappiotaide-näyttelyyn.

 

Palkinnon perusteluissa Hämeenlinna-Seura muistuttaa, että kotiseututyö ei ole ainoastaan menneiden muistelemista, vaan mitä suurimmassa määrin tekoja tässä ajassa.

Salmen kynänjäljet ovat perustelujen mukaan piirtyneet pitkän ajan kuluessa lähtemättömästi hämeenlinnalaisuuden dna:han.

 

Kotiseututeko-kunniamaininnan saa Kuvia menneiden vuosikymmenten Hämeenlinnasta -Facebook-ryhmä.

Tämä ryhmä on eräänlainen uusyhteisöllisyyden ilmentymä. Ryhmän yli 8 500 jäsentä jakavat ryhmässä kuvia ja juttuja kuvien takaa Hämeenlinnan historiasta menneiltä ajoilta ja myös nykyajasta.

Monella on kuvien kautta mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan. Toisinaan arvoituksellisesta kuvasta yritetään etsiä yhdessä vihjeitä siitä, mistä kuva on ja keitä menneiden aikojen hämeenlinnalaisia kuvaan on tallentunut.

 

Vaikka ryhmä ei ole samalla tavoin järjestäytynyt kuin perinteiset yhdistykset, se onnistuu silti toimimaan tarkoituksensa mukaisesti itse ohjautuen.

Jos kaiken ryhmässä jaetun aineiston voisi kerätä kirjaksi, olisi lopputulos melko omaperäinen historiateos, perusteluissa todetaan.

 

Usein markkinointi kohdentuu nimenomaan epäterveellisiin tuotteisiin, jotka lisäksi asetellaan kaupoissa kuluttajia koukuttavalla tavalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Jo pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan epäonnistumaan ruokavalinnoissaan, kertoo uusi väitöstutkimus. – Ruokakauppa näyttäytyy painonsa kanssa kamppailevalle ehkä pikemminkin herkkulaarina kuin terveellisten ostosten tekopaikkana.

Otto Rantanen jäi kaipaamaan telttaöiden raikkautta. Nykyään hän nukkuu kuitenkin sisällä. Kuva: Pekka Rautiainen

Ulkona nukkuminen on tuttua hämeenlinnalaiselle Otto Rantaselle, 15. Hän nukkui pari vuotta sitten huvikseen kokonaisen vuoden parvekkeella teltassa. Hän aloitti haasteensa 12-vuotiaana ja lopetti täytettyään 13 vuotta elokuussa 2016.Mitä telttavuodesta jäi mieleen?– Auringon kierto.

                                  Suomalaiset lentävät eniten Finnairilla ja Norwegianilla, ja niiden lennoista myös tehdään eniten valituksia. Kumpikaan yhtiö ei ole aikeissa muuttaa nykyisiä reklamointi- ja korvausprosessejaan. Kuva huhtikuulta Helsinki-Vantaan lentoasemalta.                               Kuva: Mauri Ratilainen

Lentojen viivästymisistä ja peruutuksista valittaminen on niin hidasta ja monimutkaista, että vain harva hakee korvauksia valitusteitse.– Kun 180 ihmistä tulee lomamatkalta Kreikasta ja lento on 26,5 tuntia myöhässä, saamme valituksen kolmelta, kertoo Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen-johtaja Leena

Napialan wanhan koulun pöytä notkui sunnuntaina erilaisia historiallisia koulumurkinoita. Heli Lindblom (vas.) ja Päivi Hakoma tarjoilivat ruokailijoille muun muassa perinteistä makaronivelliä ja tillilihaa. Kuva: Tomi Vesaharju

Napialan wanhassa koulussa Tervakoskella avattiin sunnuntaiksi pop up -ravintola, jossa tarjoiltiin suomalaisen kouluhistorian inhokkiruokia.Noin 20 vuotta museona toiminut entinen kansakoulu halusi juhlistaa tempauksella Suomessa 70 vuotta lakisääteisesti tarjoiltua ilmaista kouluruokaa.– Se oli to

Terveydenhoitaja Tiina Muurisen vastaanottotilat löytyvät nykyään Voutilakeskuksen yhteyteen avatusta neuvolasta. Muurisen lisäksi Voutilakeskuksessa työskentelee myös toinen neuvolaterveydenhoitaja. Kuva: Esko Tuovinen

Kaupungissa on aloittanut kaikessa hiljaisuudessa kaksi uutta neuvolaa.Kyse on kaupungin läntisellä alueella elokuun alussa aloittaneista Nummikeskuksen ja Voutilakeskuksen neuvoloista.Työntekijät ovat läntisen alueen neuvola-asiakkaille vanhoja tuttuja sillä kaikki neljä työntekijää ovat työskennel