Julkaistu: 22.01.2018 11:20
-
Päivitetty: 22.01.2018 11:28

Kuka kelpaa kulttuuripomoksi? – Odotuksia ja keskustelua on paljon, rahaa vähän

  • Hämeenlinnan kulttuuritarjonnan koordinoijaksi haetaan pitkästä aikaa kulttuuripäällikköä.
    Hämeenlinnan kulttuuritarjonnan koordinoijaksi haetaan pitkästä aikaa kulttuuripäällikköä.

Minkälaista kulttuuria Hämeenlinnassa pitäisi tuottaa ja tukea verorahoilla? Ja minkälaisen kulttuurijohtajan kaupunki tarvitsisi koordinoimaan toimintaa?

Toisin kuin useimmissa vastaavankokoisissa kaupungeissa, Hämeenlinnassa ei ole ollut nimettyä kulttuurijohtajaa sen jälkeen, kun kulttuuripalvelujen tilaajapäällikkö Timo Koivu jäi eläkkeelle 2014.

Nyt Hämeenlinna hakee kulttuuripäällikköä "kehittämään kaupungin kulttuurielämää ja kulttuuritapahtumia".

Hämeen Sanomat kysyi kulttuurin ammattilaisilta ja kaupungin kanssa yhteistyötä tekevien kulttuurijärjestöjen edustajilta, minkälaisia odotuksia maaliskuun alussa työnsä aloittavaan viranhaltijaan kohdistuu.

 

Kaupunginpuiston kesäteatteria pyörittävä kulttuuriyrittäjä Otto Kanerva pitää tärkeänä, että kulttuurielämän laajaa kokonaisuutta on koordinoimassa palkattu henkilö. Tämän pitää myös olla hyvin hereillä alan tulevaisuudesta.

– Kulttuuri on murroksessa. Kunnat tekevät entistä enemmän kulttuuria yhteistyössä esimerkiksi kulttuuriyritysten ja vapaiden ryhmien kanssa, hän sanoo.

Niukat julkiset kulttuurirahat pitäisi osata kohdentaa niin, ettei kulttuuri näivety. Etenkin lasten ja nuorten kulttuurikasvatus on Kanervan mielestä tärkeää.

– Ilman kulttuuria ja sivistystä ihminen on nolla, hän sanoo.

 

Myös Verkatehdas oy:n toimitusjohtaja Jouko Astor kiinnittää huomionsa kulttuuripalveluihin, joita tuotetaan ja kulutetaan kaupungin organisaatioiden ulkopuolella, vaikka ehkä kaupungin tuella.

Suoraan kaupungin omana toimintana tuotetut kulttuuripalvelut rajoittuvat jo nyt kahteen museoon, kirjastoon ja lastenkulttuuriin.

– Mikä on tulevan kulttuuripäällikön rooli suhteessa markkinaehtoisesti toimivaan kulttuuriin, hän kysyy.

Astorin mielestä ongelma on ollut ja tulee olemaan tuotantoresurssien niukkuus. Rahaa puuttuu, mikä johtaa pahimmillaan näivettymiseen.

– Esimerkiksi museoissa on osaamista ja innostusta, mutta rahan puute estää uusien innovatiivisten näyttelyiden ja palveluideoiden toteuttamisen, hän sanoo.

Hiukan provosoivasti Astor kysyykin, olisiko tuottavampaa sijoittaa kulttuuripäällikön palkkakulut suoraan kulttuurilaitosten toimintaan.

– Kyllä kulttuuripäällikköä tarvitaan, mutta ei tilanne tästä parane yksistään hallintoa lisäämällä.

 

Museonjohtaja Taina Lammassaari Hämeenlinnan taidemuseosta sanoo, että kulttuurilaitoksissa riittää töitä. Hän painottaa, että tuleva kulttuuripäällikkö tarvitsee erityisesti hyviä esimiestaitoja.

– Kulttuuripäälliköllä tulee olemaan esimiesrooli kulttuurilaitosten johtajiin nähden. On olennaista, että yhteistyö sujuu. Laitokset toimivat omillaan ja itsenäisesti toisiaan tukien, ja kulttuuripäällikkö tietenkin tukee laitosten toimintaa, Lammassaari sanoo.

 

Hämeenlinnan kaupunginorkesteri on ollut lopettamisuhan alla jo useamman vuoden. Viime vuonna kaupungin avustussumma oli kuitenkin 10 000 euroa, eli 6 910 euroa enemmän kuin vuonna 2016.

Kaupunginorkesteria ylläpitävän Hämeenlinnan orkesteriyhdistyksen puheenjohtaja Maire Rissanen toivoo, että keskusteluyhteys kaupungin kanssa paranee. Yhdistyksellä on ollut vaikeuksia saada kaupungilta vastauksia yhteydenottoihin.

– Toivon, että kulttuuripäällikkö kuuntelee ja olisi myös keskusteluyhteyksissä paljon aktiivisempi kuin viime vuosina kaupunki on ollut ainakin meitä kohtaan. Kaivataan ajatustenvaihtoa siitä, mitä on käytännössä mahdollista tehdä ja mitkä ovat tavoitteet puolin ja toisin.

 

Linnajazz oli takavuosina yksi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen nimeämistä kärkitapahtumista. Se sai parhaimmillaan noin 17 000 euroa kaupungin tukea vuosittain. Nykyään summa on noin 10 000.

Tapahtuman taiteellinen johtaja Timo Lehto on huolissaan siitä, että suora tuki vähenee vähenemistään. Tätä menoa tapahtumat voivat näivettyä.

– Yhdistyksissä on talkoohenkistä asiantuntijaväkeä, joka osaa huolehtia tapahtumien sisällöstä. Markkinointiapu olisi kaupungilta kuitenkin tervetullutta.

Lehdon mielestä kulttuuripäällikköä tarvitaan koordinoimaan tapahtumakalenteria, etteivät kaupungin lukuisat tapahtumat söisi toisiaan.

Maire Rissasen mielestä kulttuuripäällikön kanssa voitaisiin saada kaupungilta linjauksia laaja-alaiseen ja monipuoliseen kulttuurikenttään. Erityisesti hän toivoo yhteistoimintoja ja samankaltaisen kulttuurin koordinoimista yhteen.

– En lähde siitä, että jotakin yksittäistä tai erityistä pitäisi tehdä jonkun kohdalla. Meillä on Hämeenlinnassa paljon kulttuurialan osaamista. Nyt pitäisi saada omia voimia käyttöön sulkematta pois tietenkään sitä, että tarvitsemme ulkopuolelta tulevia kulttuuritapahtumia.

 

Hakuilmoituksessa kulttuuripäällikölle lueteltiin hengästyttävän laaja työnkuva ja monenkirjavia odotuksia. Henkilön pitäisi olla hallinnon ja talouden ammattilainen, kulttuuritoiminnan johtaja ja uudistaja, joka osaisi tarvittaessa tuottaa elämyksellisiä kulttuuritapahtumia.

Taina Lammassaari allekirjoittaa laajan osaamisen tarpeen ja lisää listaan hyvät verkostot ja laajan kulttuurintuntemuksen.

Myös Timo Lehdon mielestä laaja-alaisuus on perusteltua.

– Ei tarvita yhden taiteenalan spesiaaliosaajaa mutta ei myöskään matkailuammattilaista, joka näkee kulttuurin vain matkailun jatkeena, hän sanoo.

Jouko Astorin mielestä vaatimuslista on liiankin laaja.

– Jos tekee kaiken edes kohtuullisen kunnollisesti, kysymyksessä on hirviömäisen tehokas ja pystyvä ihminen. HäSa

Hikiältä löydetyt ruumiit saivat kaikki omat kauniinvalkoiset arkkunsa. Heidät haudattiin kuitenkin samaan hautaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Hikiältä metsähaudasta vuosi sitten löydetyt ruumiit haudattiin sunnuntaina Hausjärven vanhalle hautausmaalle.Tutkimuksen mukaan ruumiit kuuluivat neljälle nuorelle miehelle, jotka saksalaiset teloittivat sisällissodan aikaan vuonna 1918. Kuolleista tunnistettiin kaksi, 15-vuotias Niilo Johannes Lin

Autohuolto K. Tissarin autokorjaamon ja Kaarlo Tissarin kotitalon välissä aloitti vuonna 1929 jenkkityyliin rakennettu hieno bensiininjakelukioski. 1960-luvulla Kauppakadun tontti muuttui viereen rakennetun Sokoksen parkkipaikaksi. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Nenään nousevat bensan ja kermakahveen tuoksut samalla, kun korvissa soivat pajatson ja kassakoneen kilinä.Riihimäen kaupunginmuseossa vaellellaan loppuvuoden ajan nostalgisin tuntein kaupungin huoltoasemilla.– Keräsimme kaupunkilaisilta muistoja vanhoista huoltsikoista ja niitä tuli paljon.

Kimmo Miettinen aikoo täyttää 60 vuotta vähin äänin.

60 vuotta täyttävän sairiolaisen monitoimimiehen ura rönsyilee kuin sukupuu.Yhtä paljon rönsyilee myös syntymäpäivähaastattelu, jossa välillä paikalla on kirjailija Kimmo Miettinen, välillä musiikkitoimittaja, joka tunnetaan lyhyesti nimellä Miettinen.Vihainen nuori mies Miettinen muistetaan musaleh