Julkaistu: 08.02.2018 17:00
-
Päivitetty: 11.02.2018 16:09

Angela Merkelin jakku, Sofi Oksasen korsetti – Vaate on aina myös viesti

  • Puku on viesti, halusimme tai emme. Angela Merkelin "voimajakku" ja Sofi Oksasen näyttävät asut lienevät harkittu valinta. Kuvat: EPA, HäSa arkisto
    Puku on viesti, halusimme tai emme. Angela Merkelin "voimajakku" ja Sofi Oksasen näyttävät asut lienevät harkittu valinta. Kuvat: EPA, HäSa arkisto
  • Visuaalisten aineiden yliopettaja Pirjo Seddiki esitteli  kansanomaisia näytepukuja Hämeen ammattikorkeakoulun kuvataideluokassa.
    Visuaalisten aineiden yliopettaja Pirjo Seddiki esitteli kansanomaisia näytepukuja Hämeen ammattikorkeakoulun kuvataideluokassa.

Mitähän liittokansleri Angela Merkel viestittää pukeutumalla aina toinen toistaan värikkäämpiin, hyvin istuviin jakkuihin ja tummiin housuihin?

Mikä on kirjailija Sofi Oksasen viesti, kun hän ilmestyy julkisuuteen milloin korsettimaisessa, avarakaulaisessa asussa, milloin värikkääseen "sotilaspukuun" verhoutuneena?

– Vaate on aina viesti, vaikka ihminen itse sanoisi, ettei hän välitä ulkonäöstä. Viestit voivat kuitenkin olla hienovaraisia, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja, taiteen tohtori Pirjo Seddiki.

Pukeutumisen historiaa tutkineella Seddikillä on yllään musta hame ja neule, pitkät nyöritetyt saappaat ja vihreäkuvioinen pusero.

Hänelle on tärkeää, että puseron on suunnitellut HAMK:in entinen opiskelija, tamperelaisen design-liikkeen yrittäjä.

– Se on myös lähialueella ommeltu ja siten eettinen valinta. Kestävä kehitys on taas noussut vahvasti esille vaatetusalalla, hän sanoo.

 

Pirjo Seddiki esiintyi lauantaina Hämeenlinnassa yleisöluennolla, jonka otsikkona oli "Kureliiveistä leggingseihin". Hän esittelee naisten pukeutumisen merkityksiä 1800-luvulta nykypäivään.

Kuvamateriaalia ja tausta-aineistoa hän ammentaa muun muassa Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston näytepuvuista ja muotoilun koulutusohjelman näytösasuista.

Niiden pohjalta hän teki myös väitöskirjansa vuonna 2010 Aalto-yliopistossa. Wetterhoffin arkistot paljastavat paitsi naisten pukumuotia, myös erilaisia esteettisiä, kulttuurisia jopa poliittisia käsityksiä yli sadan vuoden ajalta.

– Toiminnan alkuaikoina siveyteen ohjaaminen ja pukeutumisen yksinkertaisuus olivat ihanteina, Seddiki kertoo.

Koulun perustaja Fredrika Wetterhoff pukeutui kyllä itse jopa kureliiveihin ja maltillisiin röyhelöihin, mutta oppilaitaan hän ohjasi talonpoikaiseen arkipäivän kauneuteen.

– Liika sievän perässä juokseminen johti Fredrikan mielestä huonoille teille. Siveys oli tärkeämpää kuin olla sievä. Esimerkiksi liian ohuita kankaita paheksuttiin, Seddiki sanoo.

 

Vaatteilla on aina osattu myös leikitellä ja hätkähdyttää. Jo 1800–1900-lukujen vaihteessa ympäri Eurooppaa tunnettiin koketteja, jotka pukeutuivat näyttävästi ja joita kuvattiin houkuttelevissa ja rohkeissa asuissa. Idolien kuvat ja muoti-ihanteet levisivät kuvakortteina.

– Esimerkiksi näyttelijä Aino Ackté oli tällainen oman aikansa Paris Hilton. Hänen Suomen-vierailujaan odotettiin innokkaasti, Seddiki sanoo.

Suomalaisittain otollisempaan maaperään upposi kuitenkin eurooppalainen modernismi 1900-luvun alussa. Yksinkertaista ja asiallista linjaa edustavaan muotiin tartuttiin Suomessa hanakasti.

Jakkupuku on ollut yksi asiallisen vaatemuodin pitkäikäisimmistä tuotteista. Vielä 1960-luvulla jakkupuku oli monen Wetterhoffin opiskelijan tai uuden ylioppilaankin paras asu.

 

Jospa suomalaisten mieltymys käytännöllisiin vaatteisiin johtuukin vain ilmastosta?

Meillä on suurimman osan vuotta kylmää tai kuraista. Piikkikoroilla tai pikku röyhelöpuserossa on turha yrittää ulkosalle – parasta on vain pukea matalat läskipohjakengät jalkaan ja vettä hylkivä takki päälle.

Pirjo Seddiki myöntää, että käytännöllisyys on niin lasten kuin aikuistenkin pukeutumisessa perin suomalainen ilmiö.

– Suomalainen kurahousukulttuuri on ainutlaatuista. Keski-Euroopassa lapsetkin puetaan sievästi, hän sanoo.

Käytännöllisyyden juuret ovat pitkät. Käytännöllisyyttä ja vaatimattomuutta korosti jo Fredrika Wetterhoffin perustaessaan työkoulun vuonna 1885.

 

Entä ne Angela Merkelin kirkkaanväriset, aina samalla kaavalla leikatut pikkutakit? Pirjo Seddikin mukaan kyseessä on "voimapuku", jolla korostetaan asiallisuutta ja asiantuntevuutta miehisessä maailmassa.

Sofi Oksasen näyttävät puvut taas viestivät siitä, että nainen saa pukeutua juuri niin kuin itse haluaa.

– Hän näyttää, miten nainen pukeutuu älyköksi. HÄSA

 

Paheksuttuja vaatteita

Naisten vaatetuksessa on vuosien varrella paheksuttu milloin mitäkin, esimerkiksi:

Kureliivit

1800-luvun lopussa "sievä" oli tuomittavaa. Fredrika Wetterhoffin ystävä, naisasianainen Lucina Hagman sanoi, että kureliivit pitivät naiset heikompana sukupuolena.

Röyhelöt

Liika koristelu johtaa siveettömyyteen, ajateltiin vielä 1900-luvun alussa. Arveluttavia olivat liian ohuet kankaat, röyhelöt, kukkakuosit ja muu kevytmielinen.

Minihame

Säärten paljastaminen pöyristytti pitkin 1900-lukua. 1960-luvulla helman lyheneminen saavutti huippunsa, kun muotiin tuli minihame.

Kireät farkut

Epäterveellisen kireät, kylmät, epänaiselliset. Housuihin pukeutumista on ylipäätään paheksuttu. Vuonna 1918 moni naiskaartilainen menetti henkensäkin housujen takia.

Leggingsit

Liian arkiset, liian paljastavat, liian mukavat. Eikö ollenkaan osata pukeutua, kun alusvaatteissa esiinnytään?

Hikiältä löydetyt ruumiit saivat kaikki omat kauniinvalkoiset arkkunsa. Heidät haudattiin kuitenkin samaan hautaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Hikiältä metsähaudasta vuosi sitten löydetyt ruumiit haudattiin sunnuntaina Hausjärven vanhalle hautausmaalle.Tutkimuksen mukaan ruumiit kuuluivat neljälle nuorelle miehelle, jotka saksalaiset teloittivat sisällissodan aikaan vuonna 1918. Kuolleista tunnistettiin kaksi, 15-vuotias Niilo Johannes Lin

Autohuolto K. Tissarin autokorjaamon ja Kaarlo Tissarin kotitalon välissä aloitti vuonna 1929 jenkkityyliin rakennettu hieno bensiininjakelukioski. 1960-luvulla Kauppakadun tontti muuttui viereen rakennetun Sokoksen parkkipaikaksi. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Nenään nousevat bensan ja kermakahveen tuoksut samalla, kun korvissa soivat pajatson ja kassakoneen kilinä.Riihimäen kaupunginmuseossa vaellellaan loppuvuoden ajan nostalgisin tuntein kaupungin huoltoasemilla.– Keräsimme kaupunkilaisilta muistoja vanhoista huoltsikoista ja niitä tuli paljon.

Kimmo Miettinen aikoo täyttää 60 vuotta vähin äänin.

60 vuotta täyttävän sairiolaisen monitoimimiehen ura rönsyilee kuin sukupuu.Yhtä paljon rönsyilee myös syntymäpäivähaastattelu, jossa välillä paikalla on kirjailija Kimmo Miettinen, välillä musiikkitoimittaja, joka tunnetaan lyhyesti nimellä Miettinen.Vihainen nuori mies Miettinen muistetaan musaleh