Julkaistu: 14.02.2018 04:00

Sosiaalinen media ei korvaa aitoa ystävyyttä – tänään vietetään ystävänpäivää

  • Sara Laaksonen (vas.) ja Riina Kihlamo ovat olleet ystäviä kuutisen vuotta. Laaksonen arvostaa Kihlamossa tämän rauhallisuutta ja aikuismaisuutta. Kihlamo puolestaan kuvailee Laaksosta spontaaniksi ja luotettavaksi. Kuva: Toni Rasinkangas
    Sara Laaksonen (vas.) ja Riina Kihlamo ovat olleet ystäviä kuutisen vuotta. Laaksonen arvostaa Kihlamossa tämän rauhallisuutta ja aikuismaisuutta. Kihlamo puolestaan kuvailee Laaksosta spontaaniksi ja luotettavaksi. Kuva: Toni Rasinkangas

Kahvilan kulmapöydässä käy puheensorina välillä hersyvällä naurulla säestettynä.

Kuutisen vuotta samassa työpaikassa – baarissa – työskennelleet ja siellä ystävystyneet hattulalainen Riina Kihlamo, 23, ja akaalainen Sara Laaksonen, 22, ovat tulleet vaihtamaan kuulumisia ennen työvuoron alkamista.

Nykyisin he työskentelevät eri työpaikoissa, mutta se ei ole ystävyyttä nakertanut – päinvastoin.

– Laitoin aamulla Riinalle viestin, että mikä työvuoro. Jos on vapaata aikaa, usein näemme jossain, Laaksonen kertoo.

– Yleensä suklaakakkujen parissa, koska se auttaa kaikkeen, Kihlamo kikattaa ja osoittaa pöydällä olevaa kakunpalaa.

Kihlamo kertoo omaavansa noin 300 Instagram-seuraajaa ja 500 Facebook-kaveria, mutta ystävikseen hän luokittelee vain kolme.

– Eniten pidämme yhteyttä somen kautta, ja siellä sovitaan sitten näkemiset ja yhdessä tekemiset.

Kihlamon mukaan sadat somekaverit ja sometus eivät voi mitenkään korvata aitoa ystävyyttä.

– Kun somettaa, ei tule nähtyä niin kovin usein, mutta toisaalta somessa pystyy puhumaan paljon. Ei se silti korvaa hyvien ystävien näkemisen tarvetta.

Myös puheviestinnän tutkija Ira Virtanen Tampereen yliopistosta näkee, että sosiaalinen media vaikuttaa ystävyyssuhteisiin pikemminkin positiivisesti kuin negatiivisesti.

Hänen mukaansa some on hyvä tapa pitää yllä päivittäistä yhteyttä ystäviin ja osallistua heidän pieniin hetkiinsä arjessa.

– Esimerkiksi ystävän aamupuurolta lataama kuva Instagramiin on otollinen mahdollisuus lähettää hyvän huomenen toivotukset. Näin molemmille tulee hyvä mieli toistensa olemassa olosta. Ennen sosiaalista mediaa kuinka moni meistä soitti ystävälleen tehdäkseen saman? Virtanen vastaa sähköpostilla Ranskasta.

Riina Kihlamon ystävä Sara Laaksonen ei juurikaan somessa roiku muun muassa sen takia, ettei hän halua julistaa yksityisiä asioitaan koko kansalle.

Hänellä on viisi hyvää ystävää, joille hän jakaa ilonsa ja surunsa.

– Ystävänä Riina ymmärtää, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, vaikka en oikein edes uskaltaisi niistä kertoa. Tiedän, ettei hän kerro niitä eteenpäin, Laaksonen kuvailee luottamustaan Kihlamoon.

Facebook- ja muiden somekavereiden määrä riippuu tutkija Ira Virtasen mukaan pitkälti juuri siitä, kuinka paljon ja kuinka syvällisesti ihminen haluaa elämästään jakaa toisille.

– Meillä on omanlaisemme tavat määrittää kaveruutta ja ystävyyttä. Joku puhuu kaikista läheisistä tuttavistaan ystävinä, toiset puolestaan puhuvat vain kavereista. Käsitteellä ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä, mikä kokemuksemme näistä suhteista on.

Ystävyyttä ylläpidetään Ira Virtasen mukaan olemalla kiinnostunut ja kyselemällä toisen elämästä, ajatuksista, tunteista ja kiinnostuksen kohteista.

Ystävät tyypillisesti jakavat samankaltaisia intressejä, ja näiden ympärille ystävyys monesti muodostuukin.

– Vapaaehtoisuus, hauskanpito, luottamuksellisuus ja vastavuoroisuus ovat ystävyyden kulmakiviä.

– Jos voin luottaa siihen, että toinen ihminen on minua varten ja jakaa myös onnen hetket elämässäni, ystävyyttä syntyy, ja se kantaa, puheviestinnän tutkija Ira Virtanen toteaa. HÄSA

Hikiältä löydetyt ruumiit saivat kaikki omat kauniinvalkoiset arkkunsa. Heidät haudattiin kuitenkin samaan hautaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Hikiältä metsähaudasta vuosi sitten löydetyt ruumiit haudattiin sunnuntaina Hausjärven vanhalle hautausmaalle.Tutkimuksen mukaan ruumiit kuuluivat neljälle nuorelle miehelle, jotka saksalaiset teloittivat sisällissodan aikaan vuonna 1918. Kuolleista tunnistettiin kaksi, 15-vuotias Niilo Johannes Lin

Autohuolto K. Tissarin autokorjaamon ja Kaarlo Tissarin kotitalon välissä aloitti vuonna 1929 jenkkityyliin rakennettu hieno bensiininjakelukioski. 1960-luvulla Kauppakadun tontti muuttui viereen rakennetun Sokoksen parkkipaikaksi. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Nenään nousevat bensan ja kermakahveen tuoksut samalla, kun korvissa soivat pajatson ja kassakoneen kilinä.Riihimäen kaupunginmuseossa vaellellaan loppuvuoden ajan nostalgisin tuntein kaupungin huoltoasemilla.– Keräsimme kaupunkilaisilta muistoja vanhoista huoltsikoista ja niitä tuli paljon.

Kimmo Miettinen aikoo täyttää 60 vuotta vähin äänin.

60 vuotta täyttävän sairiolaisen monitoimimiehen ura rönsyilee kuin sukupuu.Yhtä paljon rönsyilee myös syntymäpäivähaastattelu, jossa välillä paikalla on kirjailija Kimmo Miettinen, välillä musiikkitoimittaja, joka tunnetaan lyhyesti nimellä Miettinen.Vihainen nuori mies Miettinen muistetaan musaleh