Julkaistu: 14.02.2018 19:30
-
Päivitetty: 15.02.2018 09:49

Viimeinen roustaus – katoaako Kaurialan koulun mukana osa lukiolaisten identiteetistä ja katkeavatko opiskelijaperinteet?

  • Laura Lähdekorpi (vas.), Aleksi Talvikunnas ja Peppi Ojala simuloivat abi-roustausta. Ihan näin pitkälle viimeiset potkiaiset eivät keskiviikkona Kaurialan lukiossa menneet. Kuva: Toni Rasinkangas
    Laura Lähdekorpi (vas.), Aleksi Talvikunnas ja Peppi Ojala simuloivat abi-roustausta. Ihan näin pitkälle viimeiset potkiaiset eivät keskiviikkona Kaurialan lukiossa menneet. Kuva: Toni Rasinkangas

Kaurialan lukiosta (Kalu) ei enää tämän kevään jälkeen valmistu uusia ylioppilaita.

Epätietoisuus, perinteiden mahdollinen katkeaminen ja opinahjon vaihtuminen kesken urakan kaivertavat Kaurialan lukion wanhoja eli toisen vuosikurssin opiskelijoita.

– Ainoa varma tieto on, että ensi lukuvuonna olemme Tavastian lukiolaisia, Kaurialan lukion wanha Aleksi Talvikunnas ihmettelee.

Samaa hämmästelevät saman vuosikurssin Jonna Eloranta, Laura Lähdekorpi, Peppi Ojala ja Manu Niemi.

– Olisi hauskempaa saada opinnot päätökseen siellä, missä ne on ehtinyt aloittaa.

 

Vaikka wanhat haikeudella jättävät tutun lukiorakennuksensa, eivät he silti anna surun madella puseroon.

Ei sinne päinkään. Ennen wanhojen tansseja kakkoset lohduttautuivat muuttoajatukseen ottamalla ilon irti keskiviikkona pidetyistä potkiaisista, jossa he kaikella rakkaudella piikittelivät Kaurialan lukion viimeisiä ylioppilaita.

Potkiaisissa nähtiin muun muassa abien roustausta ja yhteislaulua Tapsa Kansan R-A-K-A-S-kappaleen tahtiin.

L-U-K-I-O/ abi kultasein/ sä turhan reissun sinne teit/ vain täältä harva valmistuu /kun YTL uudistuu/ se onkin onni, jos sä saat/ sen lakin päähäs painaa ja kiittää.

Abien hiillostamiseksi wanhat olivat taustatyönsä tehneet. Lisäksi kullanarvoista piikittelymateriaalia kertyi verkon kautta, jonne kuka tahansa sai ilmiantaa Kaurialan lukion viimeisten ylioppilaiden synkimmät salaisuuden – tai ainakin kepeät opiskelijahölmöilyt.

 

Kaikki tämä saattaa jäädä nykyisiltä wanhoilta kokematta.

– Jos siirrymme Lyseon lukion tiloihin, niin kuka meidät potkii sieltä pois, kun Lyseolla ei potkiaisia pidetä tänäkään vuonna?

Ajatus opiskelijahuumorilla marinoitujen lukiolaisperinteiden päättymisestä ei innosta toisen vuosikurssin pänttääjiä.

– Perusarjesta ei tule sen tylsempää, kuin mitä se nyt on, Ojala napauttaa. Tosin se on aika paljon lukiolaisistakin kiinni, kuinka perinteet säilyvät.

Suunnitteilla on, että Kaurialan ja Lyseon lukiot yhdistyvät jopa 1200 oppilaan suurlukioksi. Kysymys kuuluu: kuinka sellaisessa massassa voidaan järjestää potkiaisia?

– On hankala tehdä pilaa ihmisistä, joita ei tunne.

 

Kaurialan lukiolaisten yksi tulevaisuudennäkymä on, että toisen vuosikurssin opiskelijat siirtynevät ensi lukuvuodeksi Lyseon lukioon ja syksyllä lukiotaipaleensa aloittavat Tavastian lukioon Hattelmalantien kampuksen G-rakennukseen.

Kaurialan lukiorakennus puolestaan rempattaisiin koululaisten käyttöön.

Mitään ei ole kuitenkaan varmaa, ennen kuin Hämeenlinnan kaupungin palveluverkkoselvitys valmistuu maaliskuun aikana.

Vasta sitten asia on lyöty lukkoon – läpi lukiolaisperinteiden luiden. HäSa

SUOMEKSI: roustaus tarkoittaa verbaalista kiusaa (roast, grillata).Wanhojen tanssit torstaina 15.2. Elenia-areenassa ja perjantaina kouluilla.
Abiturienttien kunniakierros

Abiturientti Taru Lahtinen lukeutuu heimonsa viimeisiin eli Kaurialan lukiosta valmistuviin ylioppilaisiin. 
– Fiilis on haikea. Tuntuu oudolta, että meidän jälkeen kenenkään todistuksessa ei lue enää Kaurialan lukio.
Lahtinen pitää lukiorakennuksesta, sen tunnelmasta ja oppimisympäristöstä.
– Se on valoisa, avara. Just sopiva noin 500 opiskelijalle. Kauriala on osa identiteettiämme.
Lahtinen arvelee, että mahdollisen yli 1 000-päisessä suurlukiossa (jossa Lyseo ja Kauriala yhdistyvät) vastakkainasettelu voi kestää parikin vuotta vielä.
– Lukioiden kesken porukka on aina ollut me vastaan ne, mutta ei mitenkään vihamielisesti. Nykyiset ekat ja tokat puhuvat vielä pitkään lyskalaisista ja kaurialalaisista.
Torstaina abiturientit suuntaavat kaupungille kunniakierrokselleen rekka-autojen kyydissä. Tuttuun tapaan ilmassa sataa makeisia lopunajan kynnyksellä.
Rekan kylkeen kiinnitetystä lakanasta voi bongata viestin: tästä Kalu ei enää nouse.
Penkkariajelut 15.2. noin kello 11.45 Hämeenlinnan keskustassa.

Muokattu 15.2. kello 9.49

Aleksi Talvikunnaksen nimi korjattu.

Maltalaisen peliyhtiön verkkokasinosta teknisen virheen löytänyt 16-vuotias forssalaisnuorukainen siirsi pankkitililleen yli 252 000 euroa peliyhtiön rahoja viime vuoden huhti- ja toukokuussa.Nuorukaista syytettiin maanantaina Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta.Nuoren miehen vanhemma

Riihimäki. Sunnuntaina iltapäivällä Riihimäen Uramossa noin 45-vuotias nainen törmäsi mopolla liikennevaloihin pysähtyneen henkilöauton perään. Mopoilija, eikä autoa kuljettanut noin 65-vuotias nainen loukkaantuneet törmäyksessä. Mopoilija puhalsi törkeän rattijuopumuksen ylittävät lukemat.

Sunnuntaina iltapäivällä kolmostiellä etelän suuntaan matkalla ollut noin 30-vuotias nainen suistui kuljettamallaan henkilöautolla pientareelle, jossa auto törmäsi ojan vastapenkkaan ja kaatui katolleen.Kuljettaja ja kyydissä ollut noin 40-vuotias mies vietiin ambulanssilla Kanta-Hämeen keskussairaa

Usein markkinointi kohdentuu nimenomaan epäterveellisiin tuotteisiin, jotka lisäksi asetellaan kaupoissa kuluttajia koukuttavalla tavalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Jo pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan epäonnistumaan ruokavalinnoissaan, kertoo uusi väitöstutkimus. – Ruokakauppa näyttäytyy painonsa kanssa kamppailevalle ehkä pikemminkin herkkulaarina kuin terveellisten ostosten tekopaikkana.

Otto Rantanen jäi kaipaamaan telttaöiden raikkautta. Nykyään hän nukkuu kuitenkin sisällä. Kuva: Pekka Rautiainen

Ulkona nukkuminen on tuttua hämeenlinnalaiselle Otto Rantaselle, 15. Hän nukkui pari vuotta sitten huvikseen kokonaisen vuoden parvekkeella teltassa. Hän aloitti haasteensa 12-vuotiaana ja lopetti täytettyään 13 vuotta elokuussa 2016.Mitä telttavuodesta jäi mieleen?– Auringon kierto.

                                  Suomalaiset lentävät eniten Finnairilla ja Norwegianilla, ja niiden lennoista myös tehdään eniten valituksia. Kumpikaan yhtiö ei ole aikeissa muuttaa nykyisiä reklamointi- ja korvausprosessejaan. Kuva huhtikuulta Helsinki-Vantaan lentoasemalta.                               Kuva: Mauri Ratilainen

Lentojen viivästymisistä ja peruutuksista valittaminen on niin hidasta ja monimutkaista, että vain harva hakee korvauksia valitusteitse.– Kun 180 ihmistä tulee lomamatkalta Kreikasta ja lento on 26,5 tuntia myöhässä, saamme valituksen kolmelta, kertoo Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen-johtaja Leena