Julkaistu: 14.02.2018 19:30
-
Päivitetty: 15.02.2018 09:49

Viimeinen roustaus – katoaako Kaurialan koulun mukana osa lukiolaisten identiteetistä ja katkeavatko opiskelijaperinteet?

  • Laura Lähdekorpi (vas.), Aleksi Talvikunnas ja Peppi Ojala simuloivat abi-roustausta. Ihan näin pitkälle viimeiset potkiaiset eivät keskiviikkona Kaurialan lukiossa menneet. Kuva: Toni Rasinkangas
    Laura Lähdekorpi (vas.), Aleksi Talvikunnas ja Peppi Ojala simuloivat abi-roustausta. Ihan näin pitkälle viimeiset potkiaiset eivät keskiviikkona Kaurialan lukiossa menneet. Kuva: Toni Rasinkangas

Kaurialan lukiosta (Kalu) ei enää tämän kevään jälkeen valmistu uusia ylioppilaita.

Epätietoisuus, perinteiden mahdollinen katkeaminen ja opinahjon vaihtuminen kesken urakan kaivertavat Kaurialan lukion wanhoja eli toisen vuosikurssin opiskelijoita.

– Ainoa varma tieto on, että ensi lukuvuonna olemme Tavastian lukiolaisia, Kaurialan lukion wanha Aleksi Talvikunnas ihmettelee.

Samaa hämmästelevät saman vuosikurssin Jonna Eloranta, Laura Lähdekorpi, Peppi Ojala ja Manu Niemi.

– Olisi hauskempaa saada opinnot päätökseen siellä, missä ne on ehtinyt aloittaa.

 

Vaikka wanhat haikeudella jättävät tutun lukiorakennuksensa, eivät he silti anna surun madella puseroon.

Ei sinne päinkään. Ennen wanhojen tansseja kakkoset lohduttautuivat muuttoajatukseen ottamalla ilon irti keskiviikkona pidetyistä potkiaisista, jossa he kaikella rakkaudella piikittelivät Kaurialan lukion viimeisiä ylioppilaita.

Potkiaisissa nähtiin muun muassa abien roustausta ja yhteislaulua Tapsa Kansan R-A-K-A-S-kappaleen tahtiin.

L-U-K-I-O/ abi kultasein/ sä turhan reissun sinne teit/ vain täältä harva valmistuu /kun YTL uudistuu/ se onkin onni, jos sä saat/ sen lakin päähäs painaa ja kiittää.

Abien hiillostamiseksi wanhat olivat taustatyönsä tehneet. Lisäksi kullanarvoista piikittelymateriaalia kertyi verkon kautta, jonne kuka tahansa sai ilmiantaa Kaurialan lukion viimeisten ylioppilaiden synkimmät salaisuuden – tai ainakin kepeät opiskelijahölmöilyt.

 

Kaikki tämä saattaa jäädä nykyisiltä wanhoilta kokematta.

– Jos siirrymme Lyseon lukion tiloihin, niin kuka meidät potkii sieltä pois, kun Lyseolla ei potkiaisia pidetä tänäkään vuonna?

Ajatus opiskelijahuumorilla marinoitujen lukiolaisperinteiden päättymisestä ei innosta toisen vuosikurssin pänttääjiä.

– Perusarjesta ei tule sen tylsempää, kuin mitä se nyt on, Ojala napauttaa. Tosin se on aika paljon lukiolaisistakin kiinni, kuinka perinteet säilyvät.

Suunnitteilla on, että Kaurialan ja Lyseon lukiot yhdistyvät jopa 1200 oppilaan suurlukioksi. Kysymys kuuluu: kuinka sellaisessa massassa voidaan järjestää potkiaisia?

– On hankala tehdä pilaa ihmisistä, joita ei tunne.

 

Kaurialan lukiolaisten yksi tulevaisuudennäkymä on, että toisen vuosikurssin opiskelijat siirtynevät ensi lukuvuodeksi Lyseon lukioon ja syksyllä lukiotaipaleensa aloittavat Tavastian lukioon Hattelmalantien kampuksen G-rakennukseen.

Kaurialan lukiorakennus puolestaan rempattaisiin koululaisten käyttöön.

Mitään ei ole kuitenkaan varmaa, ennen kuin Hämeenlinnan kaupungin palveluverkkoselvitys valmistuu maaliskuun aikana.

Vasta sitten asia on lyöty lukkoon – läpi lukiolaisperinteiden luiden. HäSa

SUOMEKSI: roustaus tarkoittaa verbaalista kiusaa (roast, grillata).Wanhojen tanssit torstaina 15.2. Elenia-areenassa ja perjantaina kouluilla.
Abiturienttien kunniakierros

Abiturientti Taru Lahtinen lukeutuu heimonsa viimeisiin eli Kaurialan lukiosta valmistuviin ylioppilaisiin. 
– Fiilis on haikea. Tuntuu oudolta, että meidän jälkeen kenenkään todistuksessa ei lue enää Kaurialan lukio.
Lahtinen pitää lukiorakennuksesta, sen tunnelmasta ja oppimisympäristöstä.
– Se on valoisa, avara. Just sopiva noin 500 opiskelijalle. Kauriala on osa identiteettiämme.
Lahtinen arvelee, että mahdollisen yli 1 000-päisessä suurlukiossa (jossa Lyseo ja Kauriala yhdistyvät) vastakkainasettelu voi kestää parikin vuotta vielä.
– Lukioiden kesken porukka on aina ollut me vastaan ne, mutta ei mitenkään vihamielisesti. Nykyiset ekat ja tokat puhuvat vielä pitkään lyskalaisista ja kaurialalaisista.
Torstaina abiturientit suuntaavat kaupungille kunniakierrokselleen rekka-autojen kyydissä. Tuttuun tapaan ilmassa sataa makeisia lopunajan kynnyksellä.
Rekan kylkeen kiinnitetystä lakanasta voi bongata viestin: tästä Kalu ei enää nouse.
Penkkariajelut 15.2. noin kello 11.45 Hämeenlinnan keskustassa.

Muokattu 15.2. kello 9.49

Aleksi Talvikunnaksen nimi korjattu.

Hikiältä löydetyt ruumiit saivat kaikki omat kauniinvalkoiset arkkunsa. Heidät haudattiin kuitenkin samaan hautaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Hikiältä metsähaudasta vuosi sitten löydetyt ruumiit haudattiin sunnuntaina Hausjärven vanhalle hautausmaalle.Tutkimuksen mukaan ruumiit kuuluivat neljälle nuorelle miehelle, jotka saksalaiset teloittivat sisällissodan aikaan vuonna 1918. Kuolleista tunnistettiin kaksi, 15-vuotias Niilo Johannes Lin

Autohuolto K. Tissarin autokorjaamon ja Kaarlo Tissarin kotitalon välissä aloitti vuonna 1929 jenkkityyliin rakennettu hieno bensiininjakelukioski. 1960-luvulla Kauppakadun tontti muuttui viereen rakennetun Sokoksen parkkipaikaksi. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Nenään nousevat bensan ja kermakahveen tuoksut samalla, kun korvissa soivat pajatson ja kassakoneen kilinä.Riihimäen kaupunginmuseossa vaellellaan loppuvuoden ajan nostalgisin tuntein kaupungin huoltoasemilla.– Keräsimme kaupunkilaisilta muistoja vanhoista huoltsikoista ja niitä tuli paljon.

Kimmo Miettinen aikoo täyttää 60 vuotta vähin äänin.

60 vuotta täyttävän sairiolaisen monitoimimiehen ura rönsyilee kuin sukupuu.Yhtä paljon rönsyilee myös syntymäpäivähaastattelu, jossa välillä paikalla on kirjailija Kimmo Miettinen, välillä musiikkitoimittaja, joka tunnetaan lyhyesti nimellä Miettinen.Vihainen nuori mies Miettinen muistetaan musaleh