Julkaistu: 09.03.2018 15:58

Eero Ylä-Soininmäki SCC-käräjillä: Ritaluoman esittelemä rahoituskuvio ihmetytti, mutta asia ei kuulunut Pohjantähdelle

  • Pohjantähden entistä toimitusjohtajaa Eero Ylä-Soininmäkeä kuultiin todistajana SCC-käräjillä. Kuva: Markku Tanni, arkisto
    Pohjantähden entistä toimitusjohtajaa Eero Ylä-Soininmäkeä kuultiin todistajana SCC-käräjillä. Kuva: Markku Tanni, arkisto

Vakuutusyhtiö Pohjantähden entinen toimitusjohtaja Eero Ylä-Soininmäki kertoi oudoksuneensa koko ajan SCC-yrittäjä Markku Ritaluoman esittelemää rahoituskuviota, jossa rahoituksen saamiseksi piti ensin lähettää itse rahaa rahoittajille.

Se ei kuitenkaan estänyt Pohjantähteä osallistumasta hankkeen rahoitukseen.

– Ritaluoma vakuutti kovasti, että ulkomaiset rahoittajat ovat hänelle tuttuja ja että hän luottaa heihin sataprosenttisesti.

Ylä-Soininmäkeä kuultiin perjantaina todistajana Sunny Car Center -oikeudenkäynnissä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

 

Ylä-Soininmäki totesi, etteivät SCC:n ulkomaiset rahoituskiemurat tai rahoittajien nimet kuuluneet Pohjantähdelle. Hän oli kuitenkin kuullut Ritaluomalta ulkomaisista rahoittajista, muun muassa Malikista.

Perjantain kuulemisensa jälkeen Ylä-Soininmäki mainitsi, että Ritaluoma oli kertonut saaneensa aiemminkin rahaa Malikilta.

Pohjantähti lähti syksyllä 2013 rahoittamaan hanketta lainalla ja takausvakuutuksella yhdessä Lammin Säästöpankin kanssa.

– Kyse oli käyttöpääomalainasta. Kun rahat siirtyvät yrityksen tilille, ne ovat yrityksen eikä niiden käyttö enää sen jälkeen kuulu luotonantajalle, Ylä-Soininmäki tähdensi salissa useampaankin kertaan.

 

Ylä-Soinimäki kertoi, ettei puuttunut missään vaiheessa SCC:n liiketoiminnallisiin asioihin. Tiiviinpuoleista keskusteluyhteyttään Ritaluomaan hän perusteli sillä, että Ritaluoma otti häneen toistuvasti yhteyttä.

Tässä ei ollut Ylä-Soininmäen mukaan mitään ihmeellistä: moni yrittäjä on yksinäinen ja kaipaa asiantuntevaa juttuseuraa.

– Usein yhteydenottoihin liittyi myös kysymyksiä esimerkiksi mahdollisista kotimaisista rahoituslähteistä. Kerroin hänelle, miten esimerkiksi eläkeyhtiö voisi tulla mukaan tällaiseen hankkeeseen.

– Myöhemmässä vaiheessa, kun rahantulo viivästyi, keskusteltiin siitäkin, miten varmoja nämä Ritaluoman rahoituslähteet nyt sitten oikeastaan ovat.

 

Kaupunginhallituksen niin sanotussa Chiluba-kokouksessa elokuussa 2014 Ylä-Soininmäki oli omien muistikuviensa mukaan puhunut siitä, kuinka tärkeä SCC-hanke onnistuessaan olisi seutukunnan taloudelle, ja vain yleisellä tasolla siitä, että isoissa hankkeissa ulkomaisten sijoittajien mukanaolo on tavallista.

Ylä-Soininmäen mukaan Chiluba-rahoitus alkoi haista huijaukselta, kun Pohjantähden oma etsivä totesi, että rahoittajan edustajan passikuvakopiossa oli jotain hämärää, ja Krp väläytti rahanpesun mahdollisuutta.

– Muistikuvani mukaan ajattelin silloin, että kyse on enemmänkin SCC:n huijaamisesta kuin rahanpesusta, Ylä-Soininmäki sanoi.

– Oletan, että Ritaluoma itse uskoi loppuun asti, että rahat vielä tulevat sieltä jostakin.

Ylä-Soininmäki myös kertasi, että suunnitelma-asteella autokauppakeskuksen perusidea ja tulevaisuudennäkymät vaikuttivat hyviltä.

– Minusta se oli uudennäköinen konsepti, jolla oli mahdollisuudet menestyä.

Ritaluoman vakuudet arvioitiin riittäviksi ja yrittäjähistoria vakuuttavaksi. Luottamusta vahvisti se, että Ritaluoma itse oli pannut kaiken likoon suurprojektinsa eteen.

 

Iisakki Kiemungin tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäväänsä Ritaluoman johtamassa SCC:n hallituksessa olivat rajalliset ja vaikeat, arvioi Ylä-Soininmäki kuulemisensa jälkeen.

Hän myös sanoi, että vaikka yksi huijaus oli jo paljastunut Chiluba-kokoukseen mennessä, ei vielä tuolloin ollut syytä olettaa, että niitä olisi enemmänkin.

Myös SCC-yrittäjä Markku Ritaluoma seurasi istuntoa Skype-yhteyden välityksellä.

SCC-vahingonkorvausoikeudenkäynti jatkuu maanantaina todistajien kuulemisella. Loppulausunnot annetaan tiistaina, tuomio vasta myöhemmin. HäSa

Kommentit

Kaupunginhallituksen salaiseksi julistettu kokous? Vakuutusyhtiön johtaja on oikeudessa todistanut ihmeelleen rahoituskuvioita ja vakuutusetsivän kertoneen epäselvyyksistä ynnä krp:n epäilyt! Jos olisin salaiseksi julkistetussa kokouksessa kaupungin hallituksen jäsenenä olettaisin saavani konkreettista tukea arvon herralta, en jälkikommentteja tai arvioita koskien rahanpesua tai yleistä huijausta firmaa koskien. Kahvillekko sitä iso johtaja tuli ihan kaupungin johtajan kutsusta? Eikö vakuutusyhtiön rahojen joutuminen tuulen viemäksi vaikka sitten SCC firman kautta yhtään mietityttänyt? Saattaa olla, että lehden artikkelissa ei ole kaikkea kirjoitettuna, mutta kyllä vakuutusyhtiön osakkaana olisin huolestunut varojen käytöstä yleisellä tasolla. Ainakin johtotason suhtautuminen rahojen lainaamiseen ihmetyttää. Ei ole vakuutus tai pankkihenkilöt oppineet lamasta, mutta silloinhan yrittäjät pistettiin elinikäiseen velkavankeuteen ja pankit pääsivät pälkähästä.

Käsi ylös joka on saanut vahinkovakuutusyhtiöltä lainaa, kun on ilmoittanut, että laina nostetaan käyttöpääomaksi. Onnistumisprosentti näissä tapauksissa lienee aika minimaalinen. Yleensä lainan on tullut kohdistua johonkin kone- tai kiinteistöhankkeeseen. Näissäkin tapauksissa vahinkovakuutusyhtiot ovat yleensä halunneet toimia vain toissijaisina rahoituslähteinä. Ja aina on tullut kommentti, että pitää olla turvaava vakuus. Kiinteistökiinnityksessä alkupään kiinnitykset tai vielä mieluummin pankkitakaus. Asiat valitettavasti yleensä näyttävät siltä, miten ne oikeasti ovatkin. Aivan kuin tässä tapauksessa motiivi saattaisi löytyä jostakin muusta, kuin vakuutusyhtiön ja sen asiakkaiden etujen vaalimista - kuka tietäisi totuuden?

Miksi haetaan selityksiä ja yritetään peittää osaamattomuutta? OY -laki määrittelee vastuut ja sen perusteella pitäisi tuomita. Jos Ei ymmärrä, mitä Oy tarkoittaa, niin ei pitäisi saada päättää myöskään kaupungin asioista, kun Ei taidot taida riittää.
Kuvitus: Soile Toivonen

Nuoren postineidin päiväkirja vuodelta 1914 avaa ikkunan uneliaaseen varuskuntakaupunkiin ja kauppiasperheen arkeen.Martta-neiti kaipasi Hämeenlinnasta Helsinkiin, rakastui venäläiseen sotilaaseen ja mietti suhteen tulevaisuutta. "Mikähän minusta maailmassa tulee?" ”Juhannusilta!