Julkaistu: 12.03.2018 13:47
-
Päivitetty: 13.03.2018 06:26

Osuuspankki sulkee Hauhon, Iittalan, Rengon ja Hausjärven konttorit - tilalle ilmaiskyytejä kaupunkiin

  • Osuuspankin Hausjärven konttori Oitissa on lakkautettavien joukossa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto
    Osuuspankin Hausjärven konttori Oitissa on lakkautettavien joukossa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

Etelä-Hämeen Osuuspankki lakkauttaa puolet konttoreistaan. Hauhon, Iittalan, Rengon ja Hausjärven konttori ovat viimeisen kerran auki 25. toukokuuta.

Yt-neuvottelujen seurauksena osuuspankin seitsemän työntekijän työsuhde päättyy. Työsuhteiden päättymiset, eläköitymiset ja määräaikaisten työsuhteiden katkeamiset pienentävät pankin henkilöstön määrää 13:lla tänä vuonna.

- Pankkien ansainta vähenee nopeammin kuin on kuviteltu. Henkilöstön määrää on pienennetty. Nyt on puututtava konttoriverkkoon, sanoo toimitusjohtaja Mika Helin.

Kun Etelä-Hämeen Osuuspankki aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa, sillä oli kymmenen konttoria ja 185 työntekijää. Nyt työntekijöitä on 138 ja konttoreita kahdeksan. Henkilöstön määrä laskee 125:een ja konttoreiden määrä neljään.

- Kun lakkautimme Hätilän ja Lammin–Tuuloksen konttorit vuonna 2015, uskoimme, että konttoriverkko on tässä ja voimme aloittaa kehittämisen, Helin kertoo.

Helinin mukaan pankkitoiminta on kahden viime vuoden aikana muuttunut enemmän kuin hänen aikaisemman 27 pankkivuotensa aikana. Kun toimintaa on kehitettävä kasvattamalla ICT-kuluja (tieto- ja informaatioteknologia), on vähennettävä kuluja.

- Pankin henkilöstökulut olivat 10,5 ja ICT-kulut 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2015. Ensi vuodeksi nämä kulut on suunniteltu 7,2 ja 6,8 miljoonaksi euroksi.

OP Ryhmä teki päätöksen, että se investoi kehittämiseen 2 miljardia euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Helin kertoo, että summa ei tuntunut tuolloin isolta. Summa muuttui isoksi, kun viime vuonna tuli tieto, miten suuri Etelä-Hämeen Osuuspankin osuus siitä on.

- Emme pysty toimimaan vanhalla koneistolla.

Helin luettelee useita asioita, jotka kuvaavat, miten rajua asiakaskäyttäytymisen ja liiketoiminnan muutos on viime aikoina ollut. Ryhmän konttoreiden myymien vahinkovakuutusten määrä putosi kolmanneksella viime vuonna, vaikka kokonaismyynti kasvoi. Etelä-Hämeen Osuuspankin myöntämien uusien asuntolainojen marginaali putosi 0,3 prosenttiyksiköllä. Lainoista jo kaksi kolmasosaa allekirjoitetaan sähköisesti.

EU pakottaa pankit avaamaan asiakastiedot ulkopuolisten käyttöön, jos asiakkaat antavat siihen luvan.

- Palvelujen avaaminen digitaalisesti ulkopuolisille on kallis hanke, Helin toteaa.

Hauhon, Iittalan ja Rengon konttorit yhdistetään Hämeenlinnan pääkonttoriin. Hausjärven konttori yhdistetään Riihimäen konttoriin.

Konttoreiden lakkauttamista pyritään pehmentämään helpottamalla asiointia taajamissa, joista konttori katoaa. Niistä järjestetään osuuspankin jäsenille kerran viikossa maksuton kuljetus kaupunkiin. Kahdeksassa tilaisuudessa annetaan opastusta päivittäiseen pankkiasiointiin. Maksukuorien jakoon haetaan yhteistyökumppaneita.

Vaikka Etelä-Hämeen Osuuspankille jää edelleen muita pankkeja enemmän konttoreita alueelleen, se saa kitkerää palautetta asiakkailtaan.

- Päätöksen tekeminen ei käynyt heittämällä eikä ilman tunteita, Helin sanoo.

Osuuspankin hallitus teki päätöksen konttoreiden lakkauttamisesta. Helin kertoo, että hallintoneuvoston puheenjohtajat ovat olleet hallituksen kokouksissa. Hallintoneuvosto on ollut tietoinen, minkä suuntaisia päätöksiä pankki tekee.

- Pääsääntöisesti on ymmärretty perustelut ja päätökset. Ne, joiden konttorit lakkautetaan, ovat kokeneet päätökset harmillisina.

Pankin irtisanottaville työntekijöille on tarjottu vapaaehtoista irtisanoutumista, rahallista korvausta ja OP Ryhmän uravalmennusta. Suurin osa irtisanottavista on hyväksynyt tarjouksen. 

 

Kommentit

Tuuloksen konttori sulki ovensa jo joku vuosi sitten ja siirryimme Hauhon asiakkaiksi. Eikö asiointimatkat myös Tuuloksessa asuville konttorin asiakkaille ole kohtuullista tasa-arvon nimissä. Tosin harvoinhan konttorissa asiointia on.
Kuvitus: Soile Toivonen

Nuoren postineidin päiväkirja vuodelta 1914 avaa ikkunan uneliaaseen varuskuntakaupunkiin ja kauppiasperheen arkeen.Martta-neiti kaipasi Hämeenlinnasta Helsinkiin, rakastui venäläiseen sotilaaseen ja mietti suhteen tulevaisuutta. "Mikähän minusta maailmassa tulee?" ”Juhannusilta!