Julkaistu: 14.03.2018 05:00
-
Päivitetty: 14.03.2018 06:17

Nais- ja miessotilaat samaan tupaan Suomessakin? – Yhteistuvat saavat laajaa kannatusta Puolustusvoimissa

  •                                   Varusmiesliiton uusi puheenjohtaja Jaakko Kivistö on sitä mieltä, että yhteistuvat tehostaisivat tiedonkulkua ja naiset pääsisivät paremmin porukkaan mukaan.                               Kuva: Joel Maisalmi
    Varusmiesliiton uusi puheenjohtaja Jaakko Kivistö on sitä mieltä, että yhteistuvat tehostaisivat tiedonkulkua ja naiset pääsisivät paremmin porukkaan mukaan. Kuva: Joel Maisalmi

Varusmiesliiton uusi puheenjohtaja Jaakko Kivistö sanoo, että varusmiespalvelusta suorittavien miesten ja naisten yhteistupia voisi kokeilla myös Suomessa.

Muissa pohjoismaissa tuvat ovat pitkälti yhteisiä.

– Norjassa on saatu hyviä kokemuksia yhteistuvista. Meillä yhteistuvat voisi aloittaa pilottina vaikkapa reserviupseerikoulusta.

Yhteistuvat voisivat lisätä yhtenäisyyden tunnetta.

Kivistön mukaan nyt törmätään usein siihen, että tiedonkulku ei ole paras mahdollinen, kun miehet ja naiset yöpyvät eri kerroksissa. Erilaisilta kahnauksilta ei ole vältytty.

– Yhteistuvat tehostaisivat tiedonkulkua ja naiset pääsisivät paremmin porukkaan mukaan.

Kivistö tähdentää, että yhteistuvat vaativat kaikkien siellä asuvien suostumuksen.

– Jos yksikin on vastaan, niin siitä on luovuttava.

Teltassa jo yhdessä

Yhteisyöpyminen ei ole uutta Suomessakaan.

– Maastoharjoituksissa miehet ja naiset yöpyvät samoissa teltoissa.

Yhteismajoitus nousee esille Puolustusvoimien teettämässä tasa-arvoselvityksessä. Hanketta ei suinkaan tyrmätä.

– Naisista vain noin kolmannes vastusti yhteistupia ja miehistä vajaa kolmannes.

Selvitys kertoo myös, että varusmiesjohtajat kohtelevat alaisiaan tasa-arvoisesti ja heidän työhönsä ollaan tyytyväisiä sekä toisin päin.

– Sen sijaan samassa asemassa olevilla, esimerkiksi alikersanteilla on ongelmia keskenään. Yhteistupa voisi auttaa tähänkin pulmaan.

Verohelpotus pieni korvaus

Varusmiesliitto ajaa asepalveluksen suorittaneille verohelpotusta.

– Tällainen helpotus on käytössä esimerkiksi Sveitsissä. Varusmiehelle taattaisiin kymmenen vuoden ajan oikeus verovähennykseen riippumatta siitä kuinka pitkä palvelusaika hänellä on ollut.

Verovähennys olisi kolme prosenttia ansiotuloista. On laskettu, että se merkitsisi 30–50 miljoonaa euroa vuodessa.

– Se ei ole niin suuri potti, että se heilauttaisi valtion taloutta suuntaan tai toiseen, mutta sillä olisi iso merkitys.

Vähennys lisäisi entisestään maanpuolustustahtoa ja kertoisi sotilaille, että heidän palvelustaan arvostetaan.

Hän muistuttaa, että sotilas joutuu kriisissä puolustamaan maataan henkensä uhalla.

– Ajattelemme, että siitä olisi hyvä palkita muutoinkin kuin ojentamalla lämmintä kättä ylennystilaisuudessa, jos ylennyksen onnistuu saamaan.

Pinkat historiaan

Monelle asepalveluksen suorittaneelle pinkka on erityisen tuttu. Sen piti olla tip top, tai tuli sanomista, mutta ei enää.

Pinkalla tarkoitetaan armeijan ohutta päiväpeittoa, joka oli taiteltava sääntöjen mukaan siistiksi pinkaksi jakkaralle yön ajaksi. Peiton ruudut piti olla suorassa ja pinnan tasaisen. Monelta tämä viikkaus kysyi harjoittelua ja pitkää pinnaa iltaisin.

Puolustusvoimien yleisen palvelusohjesäännön mukaan pinkan teko on jäänyt historiaan. Sitä ei enää mainita säännössä.

Kivistö iloitsee, että paljon muutakin aikaa vievää työtä on jäänyt unholaan.

– Esimerkiksi iltavahvuuden laskemiseen ei enää hinkata tuntia. Se sujuu nykyisin nopeasti ainakin joissakin yksiköissä. Myös teltan kasaamista ja purkamista ei enää harjoitella niin usein kuin ennen. Niin ikään vaatteiden vaihtoa tiukalla aikataululla vaikkapa palvelusasusta taisteluasuun ei harjoitella niin tiuhaan kuin aiemmin.

Kivistön mukaan puolustusvoimat on viimeisten viiden vuoden aikana poistanut paljon "turhaa tavaraa" palvelusajasta.

– Siitä iso peukutus pääesikunnalle. Meillä on menty ehkä yhdysvaltalaiseen tyyliin. Kun harjoitellaan, niin harjoitellaan 110-prosenttisesti. Kun levätään, niin se tehdään samalla prosenttimäärällä. Varusmies kehittyy ja oppii paremmin, kun hän on levännyt kunnolla. Monet asiat tehdään nyt fiksummin kuin ennen. Turhia, varusmiestä ärsyttäviä toimia on siivottu pois.

Varusmiehen asialla

Varusmiesliiton uusi puheenjohtaja 2018–2019 on Jaakko Kivistö.

Kotoisin Seinäjoelta, asuu nykyisin Helsingissä.

Opiskelee kauppatieteitä.

Käy säännöllisesti vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa.

Suoritti asepalveluksen Dragsvikissä, koska halusi oppia ruotsin kielen.

Ajaa äänestyskoppeja sotilaskoteihin, jotta äänestys olisi helpompaa palvelusaikana.

Hanke etenemässä lähiaikoina.

Jehovan todistajien vapauttamiseen armeijasta ei suoraa kantaa, koska oikeusprosessi kesken.

Liiton periaatteena on yhdenvertaisuus.

Haluaa rukata saapumiseriä kahdella kuukaudella eteenpäin työnsaannin ja opiskelun aloittamisen takia.

Uudistus toisi myös säästöjä. Toistaiseksi pääesikunta ei ole lämmennyt ajatukselle.

Liitto edustaa sekä varusmiehiä että siviilipalvelusmiehiä.

 

 

Kommentit

Vertailu pohjoismaiden varusmiespalvelusta ja yhdysvaltojen 110% jutut ovat näitä Matti Nykänen laskuopilla saatuja. Haastavin paikka yhteismajoituksen kokeilulle on juuri RUK. Vertaisryhmässä toimiminen ja koko ajan käskettyjen tehtävien suorittamisen arvostelu on ehkä liian haastava poikien ikäluokkaan asetettuna. Naispalveluksessa toimivat ovat valmiita kokeiluun, mutta 17-18 vuotias pojankloppi vaikkakin on valittu RUK:n on arvoitus.
Kuvitus: Soile Toivonen

Nuoren postineidin päiväkirja vuodelta 1914 avaa ikkunan uneliaaseen varuskuntakaupunkiin ja kauppiasperheen arkeen.Martta-neiti kaipasi Hämeenlinnasta Helsinkiin, rakastui venäläiseen sotilaaseen ja mietti suhteen tulevaisuutta. "Mikähän minusta maailmassa tulee?" ”Juhannusilta!