Julkaistu: 13.04.2018 06:00
-
Päivitetty: 13.04.2018 10:17

Sijaisrumba rassaa Peltosaaren koulua - "Joillain luokilla on menossa jo vuoden kolmas sijainen"

  • Peltosaaren koulun henkilöstö vaihtuu tiuhaan tahtiin. Uusimista kaipaavassa Peltosaaren koulurakennuksessa opetetaan tällä hetkellä luokkia 1-5. Riihimäen kaupunki ei ole löytänyt sisäilmatutkimuksissa ja terveystarkastajan arvioinneissa perusteita tilojen käytön kieltämiselle. Kuva: Pekka Rautiainen
    Peltosaaren koulun henkilöstö vaihtuu tiuhaan tahtiin. Uusimista kaipaavassa Peltosaaren koulurakennuksessa opetetaan tällä hetkellä luokkia 1-5. Riihimäen kaupunki ei ole löytänyt sisäilmatutkimuksissa ja terveystarkastajan arvioinneissa perusteita tilojen käytön kieltämiselle. Kuva: Pekka Rautiainen

Riihimäen Peltosaaren koulua riivaava sijaiskierre hermostuttaa oppilaita ja heidän vanhempiaan. Osalla luokista opettajien alituinen vaihtuminen on heijastunut opetuksen tasoon, työskentelyilmapiiriin ja oppilaiden edistymiseen.

– Kyllä sijaisten jatkuvalla vaihtumisella on vaikutusta, ei sitä voi kiistää, myöntää Peltosaaren koulun rehtori Pasi Jalonen.

Tällä hetkellä Peltosaaren koulun opettajista 12 on sijaisia ja 9 virassa.

Opettajaruletti alkoi, kun koulun sisäilmaongelmat karkottivat osan vakituisista opettajista muihin kouluihin. Kaksi on lähtenyt lääkärin suosituksella ja muutama muu omasta halustaan.

Koska virat ovat lähteneet heidän mukanaan pois Peltosaaresta, voi koulu tarjota uusille tulijoille vain sijaisuuksia.

Rehtori Jalosen mukaan suuri vaihtuvuus johtuu osin luonnollisistakin syistä, muun muassa perhevapaista.

 

Peltosaaren koulun vanhempaintoimikunnan aktiivi ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Tiina Mämmelä murehtii, että sijaisongelma jakaa oppilaita kahteen kerrokseen.

– Joillain luokilla on menossa jo vuoden kolmas sijainen. Varsinkin tukea tarvitseville oppilaille olisi tärkeää, että kouluympäristö olisi vakaa ja toimiva.

Jotkut vanhemmat ovat äänestäneet jaloillaan eli siirtäneet lapsensa toiseen kouluun.

Mämmelä toivoo, että sijaisrumba loppuisi syksyllä 2019, jolloin Peltosaaren koulun on tarkoitus siirtyä väistöön Riihimäen vanhan kauppaoppilaitoksen tiloihin.

– Silloin meillä on mahdollisuus saada ne muualla olevat virat takaisin, kun opettajat pystyvät palaamaan. Pitäisi selvittää sekin, löytyisikö sellaisia virassa olevia opettajia, jotka voisivat siirtyä muualta Peltosaaren kouluun.

 

Kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa istuva Mämmelä kertoo ehdottaneensa jo pitkään, että Peltosaaren koulurakennuksen uusiminen aloitettaisiin välittömästi.

– Sellaista poliittista tahtotilaa ei tässä kaupungissa kuitenkaan tällä hetkellä ole. On hirveän lyhytnäköistä lykätä tällaista joka tapauksessa pakollista hanketta eteenpäin, hän sanoo.

– Siellä on iso kenttä. Miksei uutta koulua ruveta rakentamaan vanhan viereen? Kun uusi rakennus olisi valmis, vanha purettaisiin.

 

Ainakin yksi luokka on jäänyt jälkeen opetussuunnitelmasta, ja oppilaiden toisena kouluvuonna on jouduttu paikkailemaan ensimmäisenä vuonna syntyneitä aukkoja. Tässä tapauksessa ongelmat johtuivat vakituisen luokanopettajan toistuvista sairauslomista.

– Se oli poikkeuksellinen tilanne, jollaisia voi sattua missä koulussa tahansa, rehtori Jalonen huomauttaa.

Jalonen kertoo viestineensä Peltosaaren ongelmista esimiehilleen.

– Kaupunki ja luottamushenkilöt tekevät kuitenkin päätökset. Mutta totta kai kannan huolta oppilaista ja toivon, että Peltosaaren koulun asiat ratkeaisivat mahdollisimman pian.

 

Riihimäen kaupungin sivistysjohtaja Esa Santakallio kuvailee Peltosaaren koulun sijaisten määrää "todella suureksi".

– Oppilaalle opettajan vaihtuminen kesken lukuvuoden ei ole ollenkaan hauskaa eikä toivottavaa – puhumattakaan siitä, jos näitä vaihdoksia on useita vuodessa. Olisi tärkeää lapsille ja työyhteisölle että Peltosaaressakin olisi vakituinen henkilökunta.

Santakallio ei kuitenkaan lupaa, että asiaan olisi tulossa parannusta.

Lisää virkoja ei ole luvassa, sillä Riihimäen lapsiluvun ennustetaan edelleen laskevan.

Kaupunki ei myöskään halua estää opettajien liikkumista tai virkavapaita. Riihimäen kaupungin opetuspäällikkö Virve Jämsén kertoo, että työnantajana kaupunki pyrkii mahdollisuuksien mukaan tukemaan opettajien toiveiden mukaista sijoittumista.

 

Tiina Mämmelä harmittelee, että ne Peltosaaren koulun monet opettajat, jotka ovat tehneet ja tekevät edelleen hyvää työtä, ovat joutuneet olosuhteiden ja surkeiden tilojen uhreiksi. Hänen mielestään Peltosaaren koulu on erinomainen koulu, jos lapsi sattuu saamaan hyvän opettajan eikä joudu sijaiskierteen sijaiskärsijäksi.

Myös rehtori Jalonen antaa kiitosta koulun henkilöstölle.

– Meillä on paljon niitäkin opettajia, jotka ovat sitoutuneet tähän kouluun ja sen henkeen. Olemme nyt myös saaneet sijaisiksi hyviä ja koulutettuja opettajia, ja tällä hetkellä käytännössä kaikki luokanopettajan sijaiset ovat muodollisesti kelpoisia, Jalonen sanoo.

 

Peltosaaren koulurakennuksen tulevaisuus ja rakennusaikataulut ovat vielä auki. Koulun kohtalo ratkennee vasta uuden Uramon koulun valmistuttua.

– Kunnallisbyrokratian huonoin puoli on se, että kaikki tapahtuu niin hitaasti. Tästä asiasta on jauhettu vuosikaudet, mutta vieläkin vain odotellaan. Se on ollut turhauttavaa, Mämmelä sanoo.

Hänen mukaansa Peltosaaren koulua ei pitäisi ainakaan hajottaa niin, että osa oppilaista siirrettäisiin vanhaan ja osa uuteen Uramoon.

Mämmelä teki vuonna 2016 valtuustoaloitteen siitä, että Peltosaareen rakennettaisiin yhtenäiskoulu eskarista ysiin. Se ei johtanut mihinkään.

– Peltosaari tarvitsee ehdottomasti oman koulun, mutta se ei voi olla sellainen koulu, joka ei toimi. HäSa

Kommentti: Opettajaruletti eriarvoistaa lapsia

Vuosikausien sijaisrumba on takuuvarmaa myrkkyä oppimistuloksille opettajien kyvyistä riippumatta, sillä hyväkään opettaja ei voi tehdä ihmeitä eikä estää jatkuvien muutosten aiheuttamia pysähdyksiä. 

Turbulenssi heijastuu myös luokkien ilmapiiriin ja lasten välisiin suhteisiin ja vaikeuttaa peruskoulun kasvatustehtävän toteutumista. 

Pahiten kärsivät ne lapset, jotka ovat muutenkin tuen tarpeessa. On yleisesti tiedossa, että laadukas perusopetus on yhteiskunnan tehokkain keino ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Mitä tekee "lapsiystävällisen kunnan" statusta havitteleva Riihimäen kaupunki? Kasvattaa ongelmia lykkäämällä niiden ratkaisua vuodesta toiseen. 

Samaan aikaan moni pieni koululainen uhkaa pudota kelkasta jo ensimmäisinä kouluvuosinaan.


Päätimme äskettäin siirtää omat lapsemme pois Peltosaaren koulusta, koska opetuksen tasoa verottavalle opettajakriisille ei näy loppua. 

Opettajien tasoerot ovat olleet suuria. Täksi lukuvuodeksi tokaluokkalainen lapsemme sattui onneksi saamaan erinomaisen sijaisen, joka on yrittänyt parhaansa mukaan paikkailla ensimmäisen vuoden puutteita. Kaivattua jatkuvuutta ei kuitenkaan ollut taaskaan luvassa.

Pahoin pelkään, ettei Peltosaaren koulun tilanne ole Suomessa mitenkään ainutlaatuinen.

 Mitä Reijo Turunen näkee kaukoputken lävitse? Ei ainakaan joutsenia, sillä täksi kesäksi niitä ei tuoda Aulangon joutsenlampeen ja vesistön pienen koon vuoksi villit laulujoutsenet tuskin osaavat paikalle. Kuva: Tomi Vesaharju

Pitkän historian puistometsä Aulangolla etsii uutta kukoistustaan. Tulevana kesänä Aulangolla urheillaan ja rentoudutaan, sekä omatoimisesti että ohjatusti.Myös digitaalinen maailma saapuu Aulangon poluille kolmen vuoden kehitystyön jälkeen.

Vaikka viime vuosi yllätti positiivisesti, useassa kunnassa hevoskuuri jatkaminen on välttämätöntä.Mielenkiintoinen huomio: Kuntien viime vuoden tilinpäätöksestä olisi selvinnyt Kanta-Hämeessä yhdellä juttupohjalla. Niin samansuuntaista viestiä kunnanpamput vuodesta 2017 kertoivat.

Punavankeja Hämeenlinnan vankileirillä Suomenkasarmilla kesällä 1918. Taustalla näkyy upseerikerho ja entinen miehistörakennus. Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Kun Ahveniston kappelin takaa katsoo alas Ahveniston rotkoihin, puiden välistä siintää kolme muistomerkkiä.Kivipaasien alle on haudattu noin 2 500 henkilöä, jotka menehtyivät keväällä ja kesällä 1918 Hämeenlinnan vankileirillä.

Tällä hetkellä Hämeenlinnan rautatieasemalla on vain säiden armoilla oleva ulkoparkki, jossa ei ole mahdollisuutta lukita pyörää rungosta kiinni telineeseen. Kuva: Pekka Rautiainen

Olisiko Hämeenlinnan rautatieaseman ympäristössä kysyntää paremmallekin polkupyörien pysäköinnille, kuin mitä nykyinen pyörätelinekokoelma pystyy tarjoamaan?

HS-Vesi tiedotti lauantaina aamulla vesijohtovuodosta Fasaanitiellä. Vuotoalueella vesijohtovedessä saattaa olla laatu- ja painehäiriöitä. Kuva:  Tapio Tuomela, arkisto

Hämeenlinnassa Fasaanitiellä tapahtunut vesijohtovuoto on aiheuttanut vesijohtoveden värjäytymistä.HS-Vesi tiedotti Fasaanitien vesijohtovuodosta lauantaina aamulla. Vesiyhtiö sai kuitenkin paikannettua vuotokohdan nopeasti.Vuotoalueella vesijohtovedessä saattaa olla laatu- ja painehäiriöitä.