Julkaistu: 16.04.2018 10:28

Hämeen linnan korjaustyöt jatkuvat ja tuovat muutoksia liikennejärjestelyihin

  • Tuttuun tapaan maavallien maisemanhoitotöihin saapuvat taas lammilaisen Villin lampaan tilan lampaat. Niitä paimentaa lampuri Hertta Helkala paimenkoirineen.  Kuva: Sanna Ihatsu
    Tuttuun tapaan maavallien maisemanhoitotöihin saapuvat taas lammilaisen Villin lampaan tilan lampaat. Niitä paimentaa lampuri Hertta Helkala paimenkoirineen. Kuva: Sanna Ihatsu
  • Pohjois- ja kaakkoispuolen aiemmassa korjauksessa vajaiksi jääneitä kivimuureja on korotettu sekä turvallisuutta parantavia aitoja pystytetty.   Kuva: Sanna Ihatsu
    Pohjois- ja kaakkoispuolen aiemmassa korjauksessa vajaiksi jääneitä kivimuureja on korotettu sekä turvallisuutta parantavia aitoja pystytetty.   Kuva: Sanna Ihatsu

Tulevana kesänä Hämeen linnan vallihaudan ympärillä jatkavat työskentelyään kivimiehet koneineen ja lampuri lampaineen ja lammaskoirineen.

Kaupunkilaisille ja matkailijoille vallihaudan korjaustyö näkyy muutoksina ajojärjestelyissä. Korjaustöiden vuoksi Kustaa III:n katu suljetaan ajoneuvoliikenteeltä linnan länsipuolelta tämän viikon eli viikon 16 lopulla ja katu on suljettu marraskuulle saakka. 

Keskiaikaisen linnan ympärille 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettua vallihautaa korjataan nyt kuudetta vuotta.

Tähän mennessä vallihaudan pohja on puhdistettu puolen metrin mutakerroksesta, eteläpuolen valleista korjattu neljä pullistuma-aluetta, tekniikkasilta uusittu ja sen alla olevia muureja korjattu.

Pohjois- ja kaakkoispuolen aiemmassa korjauksessa vajaiksi jääneitä kivimuureja on korotettu sekä turvallisuutta parantavia aitoja pystytetty.  

Aiempi suuri korjaus vallihaudalla valmistui 1980-luvulla, kun pohjoispuolen sekä kaakkoisosan vankila-aikana peitetyt vallihaudat kaivettiin esiin ja rakennettiin maavalleineen uudelleen alkuperäisten linnoitussuunnitelmien mukaan.

Vallihaudan korjaustyöt rajoittavat ajoneuvoliikennettä Kustaa III:n kadulla

Vallihaudan korjaustyössä siirryttiin viime vuonna vallihaudan länsipuolelle 2. puolibastionin vasemmalle sivulle, missä eskarppimuuri eli maavallin puoleinen muuri on kauttaaltaan vaurioitunut.

Korjauksessa maavallia joudutaan keventämään kaivamalla, jotta vallihaudan kivilatomus voidaan turvallisesti purkaa ja latoa uudelleen sekä perustuksena olevia hirsirakenteita vahvistaa.

Kevennyskaivu tehdään linnoituksen alkuperäiseen maavalliin ja sitä valvoo arkeologi. Näiden työvaiheiden vuoksi Kustaa III:n katu katkaistaan linnan länsipuolelta ajoneuvoliikenteeltä marraskuulle saakka.

Kevyenliikenteenväylän liikenteeseen korjaustyöllä ei ole vaikutusta.

Pohjoispuolella aiemmin aloitettua vallihaudan korotustyötä jatketaan.

Siinä 1970–80-lukujen korjauksissa liian mataliksi jääneet kivimuurit korotetaan 1-3 kivikerralla. Myös pohjoispuolella on korjaustöiden vuoksi tehtävä poikkeusjärjestelyitä, mutta kevyenliikenteen kulkuyhteys kuitenkin säilytetään korjaustöistä huolimatta.

Eri puolilla vallihautaa ja maavalleja tehdään maisemanhoitoon ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, kuten aitojen rakentamista, kaiteita ja maavallien muokkausta.

Laiduntavia lampaita voi seurata katselupaikoilta

Tuttuun tapaan maavallien maisemanhoitotöihin saapuvat taas lammilaisen Villin lampaan tilan lampaat. Niitä paimentaa lampuri Hertta Helkala paimenkoirineen.

Lampaat työskentelevät maavalleilla noin kolmena päivänä viikossa. Lampaiden ensisijaisena tehtävänä on pitää syömällä maavallien kasvillisuutta kurissa. Vuosittainen laidunnus köyhdyttää liian reheväksi muodostunutta kasvillisuutta.

Lampaista on iloa myös alueella vieraileville, ja ne ovatkin olleet linnan ohella suosittu nähtävyys.

Aidatuille ja kieltokyltein varustetuille työmaa-alueille ei lampaita voi mennä katsomaan.

Alueelle järjestetään kolme turvallista katselupaikka sellaisiin kohtiin, joiden läheisyyteen lampaat hakeutuvat märehtimistauoille, jolloin niitä voi katsella mahdollisimman läheltä.

Vallihaudan korjaustyö on aloitettu vuonna 2013 ja se jatkuu vielä vuosia.  Työn rakennuttamisesta vastaan Senaatti-kiinteistöt, jonka vastuulle Hämeen linna nykyisin kuuluu.

Mathias Nygård vierailee säännöllisesti vanhassa kotikaupungissaan Hämeenlinnassa, koska yhtyeen kitaristi ja Nygårdin lisäksi yhtyeen ainoa alkuperäinen jäsen Jussi Wikström asuu kaupungissa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa

Turisaksen nokkamies Mathias Nygård elää kotonaan yrittäjän epäseksikästä arkea.Kiertueilla hän matkustaa mieluiten jollain muulla kuin lentokoneella – ei siksi, että lentäminen pelottaisi, vaan siksi, että se on niin tylsää.Kun Turisaksen laulaja Mathias Nygård alkaa valmistella yhtyeelleen uutta a

Hämeenlinnalainen taksikuljettaja Kristian Isokorpi uskoo syksyn näyttävän, miten kilpailun vapautuminen vaikuttaa alaan Kanta-Hämeessä. Kuva: Pekka Rautiainen

Taksialan vapautumisen vaikutukset eivät ole vielä suuresti näkyneet Kanta-Hämeessä uusien yrittäjien määrässä.Kanta-Hämeen Aluetaksin toimitusjohtaja Juha Sirviö sanoo, että taksiyrittäjien määrä ei ole kasvanut, sillä uusia ja lopettaneita on ollut lähes saman verran.– Osa autoilijoista on ilmoitt

Heinäkuun helleaalto on saanut auringonpalvojia Hämeensaaren uimarannalle. Kuumuus ja aurinko eivät ole kuitenkaan aina mukavia asioita, kuten moni hämäläinen ihminen ja eläin on saanut huomata. Kuva: Pekka Rautiainen

Ikäihmiset ja hoiva-alan ammattilaiset koetuksellaSauvolan hyvinvointikeskuksessa Iittalassa seurataan palvelukodin tilojen lämpötilaa helleaallon aikana tarkkaan.Jos asukkaiden huoneissa on yli 25 astetta lämmintä, ryhdytään erityistoimiin.– Pidetään huoli siitä, ettei asukkailla ole esimerkiksi pa

Sosiaaliohjaaja Pirjo Takala tapaa kahdesti viikossa hämeenlinnalaisia. Hänen työnsä on auttaa heidät oikeanlaisen avun pariin. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunki on mukana valinnanvapauskokeilussa, jonka tarkoituksena on valmistaa kaupunkeja sote-uudistukseen.Osana kokeilupakettia yksityiset ja julkiset terveydenhoitopalvelut ovat ottaneet käyttöön sosiaaliohjauksen, jonka tarkoituksena on auttaa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä löy