Julkaistu: 16.04.2018 10:28

Hämeen linnan korjaustyöt jatkuvat ja tuovat muutoksia liikennejärjestelyihin

  • Tuttuun tapaan maavallien maisemanhoitotöihin saapuvat taas lammilaisen Villin lampaan tilan lampaat. Niitä paimentaa lampuri Hertta Helkala paimenkoirineen.  Kuva: Sanna Ihatsu
    Tuttuun tapaan maavallien maisemanhoitotöihin saapuvat taas lammilaisen Villin lampaan tilan lampaat. Niitä paimentaa lampuri Hertta Helkala paimenkoirineen. Kuva: Sanna Ihatsu
  • Pohjois- ja kaakkoispuolen aiemmassa korjauksessa vajaiksi jääneitä kivimuureja on korotettu sekä turvallisuutta parantavia aitoja pystytetty.   Kuva: Sanna Ihatsu
    Pohjois- ja kaakkoispuolen aiemmassa korjauksessa vajaiksi jääneitä kivimuureja on korotettu sekä turvallisuutta parantavia aitoja pystytetty.   Kuva: Sanna Ihatsu

Tulevana kesänä Hämeen linnan vallihaudan ympärillä jatkavat työskentelyään kivimiehet koneineen ja lampuri lampaineen ja lammaskoirineen.

Kaupunkilaisille ja matkailijoille vallihaudan korjaustyö näkyy muutoksina ajojärjestelyissä. Korjaustöiden vuoksi Kustaa III:n katu suljetaan ajoneuvoliikenteeltä linnan länsipuolelta tämän viikon eli viikon 16 lopulla ja katu on suljettu marraskuulle saakka. 

Keskiaikaisen linnan ympärille 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettua vallihautaa korjataan nyt kuudetta vuotta.

Tähän mennessä vallihaudan pohja on puhdistettu puolen metrin mutakerroksesta, eteläpuolen valleista korjattu neljä pullistuma-aluetta, tekniikkasilta uusittu ja sen alla olevia muureja korjattu.

Pohjois- ja kaakkoispuolen aiemmassa korjauksessa vajaiksi jääneitä kivimuureja on korotettu sekä turvallisuutta parantavia aitoja pystytetty.  

Aiempi suuri korjaus vallihaudalla valmistui 1980-luvulla, kun pohjoispuolen sekä kaakkoisosan vankila-aikana peitetyt vallihaudat kaivettiin esiin ja rakennettiin maavalleineen uudelleen alkuperäisten linnoitussuunnitelmien mukaan.

Vallihaudan korjaustyöt rajoittavat ajoneuvoliikennettä Kustaa III:n kadulla

Vallihaudan korjaustyössä siirryttiin viime vuonna vallihaudan länsipuolelle 2. puolibastionin vasemmalle sivulle, missä eskarppimuuri eli maavallin puoleinen muuri on kauttaaltaan vaurioitunut.

Korjauksessa maavallia joudutaan keventämään kaivamalla, jotta vallihaudan kivilatomus voidaan turvallisesti purkaa ja latoa uudelleen sekä perustuksena olevia hirsirakenteita vahvistaa.

Kevennyskaivu tehdään linnoituksen alkuperäiseen maavalliin ja sitä valvoo arkeologi. Näiden työvaiheiden vuoksi Kustaa III:n katu katkaistaan linnan länsipuolelta ajoneuvoliikenteeltä marraskuulle saakka.

Kevyenliikenteenväylän liikenteeseen korjaustyöllä ei ole vaikutusta.

Pohjoispuolella aiemmin aloitettua vallihaudan korotustyötä jatketaan.

Siinä 1970–80-lukujen korjauksissa liian mataliksi jääneet kivimuurit korotetaan 1-3 kivikerralla. Myös pohjoispuolella on korjaustöiden vuoksi tehtävä poikkeusjärjestelyitä, mutta kevyenliikenteen kulkuyhteys kuitenkin säilytetään korjaustöistä huolimatta.

Eri puolilla vallihautaa ja maavalleja tehdään maisemanhoitoon ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, kuten aitojen rakentamista, kaiteita ja maavallien muokkausta.

Laiduntavia lampaita voi seurata katselupaikoilta

Tuttuun tapaan maavallien maisemanhoitotöihin saapuvat taas lammilaisen Villin lampaan tilan lampaat. Niitä paimentaa lampuri Hertta Helkala paimenkoirineen.

Lampaat työskentelevät maavalleilla noin kolmena päivänä viikossa. Lampaiden ensisijaisena tehtävänä on pitää syömällä maavallien kasvillisuutta kurissa. Vuosittainen laidunnus köyhdyttää liian reheväksi muodostunutta kasvillisuutta.

Lampaista on iloa myös alueella vieraileville, ja ne ovatkin olleet linnan ohella suosittu nähtävyys.

Aidatuille ja kieltokyltein varustetuille työmaa-alueille ei lampaita voi mennä katsomaan.

Alueelle järjestetään kolme turvallista katselupaikka sellaisiin kohtiin, joiden läheisyyteen lampaat hakeutuvat märehtimistauoille, jolloin niitä voi katsella mahdollisimman läheltä.

Vallihaudan korjaustyö on aloitettu vuonna 2013 ja se jatkuu vielä vuosia.  Työn rakennuttamisesta vastaan Senaatti-kiinteistöt, jonka vastuulle Hämeen linna nykyisin kuuluu.

 Mitä Reijo Turunen näkee kaukoputken lävitse? Ei ainakaan joutsenia, sillä täksi kesäksi niitä ei tuoda Aulangon joutsenlampeen ja vesistön pienen koon vuoksi villit laulujoutsenet tuskin osaavat paikalle. Kuva: Tomi Vesaharju

Pitkän historian puistometsä Aulangolla etsii uutta kukoistustaan. Tulevana kesänä Aulangolla urheillaan ja rentoudutaan, sekä omatoimisesti että ohjatusti.Myös digitaalinen maailma saapuu Aulangon poluille kolmen vuoden kehitystyön jälkeen.

Vaikka viime vuosi yllätti positiivisesti, useassa kunnassa hevoskuuri jatkaminen on välttämätöntä.Mielenkiintoinen huomio: Kuntien viime vuoden tilinpäätöksestä olisi selvinnyt Kanta-Hämeessä yhdellä juttupohjalla. Niin samansuuntaista viestiä kunnanpamput vuodesta 2017 kertoivat.

Punavankeja Hämeenlinnan vankileirillä Suomenkasarmilla kesällä 1918. Taustalla näkyy upseerikerho ja entinen miehistörakennus. Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Kun Ahveniston kappelin takaa katsoo alas Ahveniston rotkoihin, puiden välistä siintää kolme muistomerkkiä.Kivipaasien alle on haudattu noin 2 500 henkilöä, jotka menehtyivät keväällä ja kesällä 1918 Hämeenlinnan vankileirillä.

Tällä hetkellä Hämeenlinnan rautatieasemalla on vain säiden armoilla oleva ulkoparkki, jossa ei ole mahdollisuutta lukita pyörää rungosta kiinni telineeseen. Kuva: Pekka Rautiainen

Olisiko Hämeenlinnan rautatieaseman ympäristössä kysyntää paremmallekin polkupyörien pysäköinnille, kuin mitä nykyinen pyörätelinekokoelma pystyy tarjoamaan?

HS-Vesi tiedotti lauantaina aamulla vesijohtovuodosta Fasaanitiellä. Vuotoalueella vesijohtovedessä saattaa olla laatu- ja painehäiriöitä. Kuva:  Tapio Tuomela, arkisto

Hämeenlinnassa Fasaanitiellä tapahtunut vesijohtovuoto on aiheuttanut vesijohtoveden värjäytymistä.HS-Vesi tiedotti Fasaanitien vesijohtovuodosta lauantaina aamulla. Vesiyhtiö sai kuitenkin paikannettua vuotokohdan nopeasti.Vuotoalueella vesijohtovedessä saattaa olla laatu- ja painehäiriöitä.