Julkaistu: 17.04.2018 04:00
-
Päivitetty: 17.04.2018 06:36

Eroon ensiapua matalan kynnyksen pisteeltä

  • Kun avioero kolkuttaa ovella, enää ei tarvitse tuskailla yksin eikä liian pitkään epätoivoisten ajatusten kanssa, vaan voi astua matalan kynnyksen yli Eron ensiapupisteelle, joka sijaitsee Hämeenlinnan pääkirjaston Keidas-tilassa.
    Kun avioero kolkuttaa ovella, enää ei tarvitse tuskailla yksin eikä liian pitkään epätoivoisten ajatusten kanssa, vaan voi astua matalan kynnyksen yli Eron ensiapupisteelle, joka sijaitsee Hämeenlinnan pääkirjaston Keidas-tilassa.

Kun avioero kolkuttaa ovella, enää ei tarvitse tuskailla yksin eikä liian pitkään epätoivoisten ajatusten kanssa, vaan voi astua matalan kynnyksen yli Eron ensiapupisteelle, joka sijaitsee Hämeenlinnan pääkirjaston Keidas-tilassa.

Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ja Kanta-Hämeen perhetyö ry tarjoavat pisteessä olkapäätä sekä tarvittaessa ohjausta terapiaan tai muihin eropalveluihin tiistaisin kello 11–13 kevätkaudella aina 19. kesäkuuta asti.

– Sinne voi hakeutua yksin tai kaksin ja kotikunnasta riippumatta, kun eroasiat mietityttävät – on sitten ero vasta mielessä, jo meneillään tai vaikka olisi jo erottukin. Tavoitteena on, että ihmiset saavat apua mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä ennen kuin tilanne kehittyy pahemmaksi, kertoo perhe- ja pariterapeutti Tarja Kellosalo, joka toimii eropisteen hanketyöntekijänä.

Oma Hämeen lapsi- ja perhepalvelujen (Lape) kehittämishanke tukee osaltaan matalan kynnyksen eropalveluiden järjestämistä. Lape-hanke liittyy maan hallituksen valtakunnalliseen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma -kärkihankkeeseen.

 

Kellosalon mukaan Eron ensiapupiste lähti selvästä tarpeesta.

– Kaupungin lapsiperhepalveluissa on eroasioissa aukko. Matalan kynnyksen varhainen tuki ja tunnetyöskentely ovat jääneet hoitamatta. Ei ole paikkaa, jonne päästä nopeasti, ja se voi kostautua lasten ja koko perheen hyvinvoinnissa.

– Varhaisella ja nopealla tuella voimme vaikuttaa siihen, että ongelmat eivät kärjisty ja kriisiydy. Ei tarvitse odottaa apua viikkoja tai kuukausia, jolloin välit yleensä vaikeutuvat ja jumiudutaan tiettyihin asemiin.

 

Avioero aiheuttaa usein melkoisia tunnemyrskyjä paitsi vanhemmille, myös lapsille.

– Lapsille se on tutkitusti iso juttu ja shokki varsinkin toiselle puolisolle, jos asia tulee ihan puun takaa, perhe- ja pariterapeutti Tarja Kellosalo toteaa.

– Toivomme, että pystyisimme auttamaan pitämään pään kirkkaana ja laittamaan jäitä hattuun. Ei sitä kukaan väkisin voi yksin tehdä, siinä tarvitsee apua.

 

Avioeroaikeistaan toiselle kertomisen voi hoitaa myös tyylikkäästi tökerön uhittelun ja raivoamisen sijaan.

– Pitäisi katsoa rauhallinen hetki kaksin ilman lapsia ja lähestyä asiaa keskustelevasti, ei syyttävästi. Huutamisella ja riitelemisellä ei päästä pitkälle.

– Toivoisin, että puolisolle uskallettaisiin puhua niistä vaikeista aiheista jo ennen kuin eroa miettiikään. Pitää nostaa kissa pöydälle ja tuoda esiin omia toiveita ja unelmia.

Jos esimerkiksi elää väkivaltaisessa parisuhteessa, on ennen avioeroaikeista kertomista syytä miettiä myös turvallisuusasiat.

– Näin silloin, jos pelkona on, että toinen hermostuu niin, että ei pysty hallitsemaan itseään, Kellosalo varoittelee.

 

Erossa, kuten surussakin, ihminen käy läpi monta vaihetta. Ensimmäinen niistä on shokki.

Avioero voi olla shokki myös sille, joka haluaa erota. Shokin aiheuttaa asian esiin nostaminen tai viimeistään toisen osapuolen reaktio.

Shokin jälkeen seuraa tavallisesti tunnemylläkkä.

– Välillä voi olla hyvinkin toiveikas, välillä taas ihan epätoivoinen. Tunteet voivat vaihdella ihan hirveästi shokkivaiheen jälkeen, Kellosalo kertoo.

 

Myöhemmin seuraa niin sanottu kaupankäynnin vaihe, jossa pari tai ehkä vain toinen osapuoli pohtii, olisiko parisuhde vielä pelastettavissa, jos tekisimme näin tai näin.

– Ja kun asia lopulta valkenee, voi suru ja luopuminen kestää pitkään, kun tajuaa, että tämä oli nyt oikeasti tässä. Monenlaiset tunteet vellovat.

– Sitten tulee pikkuhiljaa pitkällä aikavälillä sopeutuminen, uudelleen suuntautuminen elämässä ja uusien mahdollisuuksien löytäminen.

Tarja Kellosalo kertoo, että avioerosta selviäminen vie tavallisesti 2–4 vuotta.

– Siinä ajassa olisi hyvä päästä eroon asiasta, jotta pystyy suunnittelemaan uutta elämää. Lastenkin kannalta on raskasta, jos vanhemmat häälyvät jossain puolivälissä.

 

Kellosalo kertoo perhe- ja pariterapeuttina törmänneensä sellaisiinkin ihmisiin, jotka vielä kahdeksankin vuoden päästä ovat miettineet ex-puolisoaan niin kaipaavasti, että eivät ole pystyneet aloittamaan uutta elämää.

– Jotkut jäävät avioeroon kiinni ihan niin kuin mihin tahansa kovaa kokemukseen. Joillain se voi pörrätä mielessä koko loppuelämän. HÄSA

Apua ensikriisiin

Eron ensiapupiste on avoinna tiistaisin kello 11–13 Hämeenlinnan pääkirjaston Keidas-tilassa 19.6. asti.

Toiminta jatkuu syksyllä. Paikka vielä avoin. Mahdollisesti Wetteri, jonne kirjasto muuttaa remontin ajaksi.

Toiminnasta tarkoitus saada vuoden kokeilun jälkeen pysyvää.

Ensiapua järjestävät yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ja Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Pisteellä päivystää aina kaksi työntekijää.

Sisään voi marssia ilman ajanvarausta keskustelemaan lyhyesti sekä saamaan neuvoja ja ohjausta jatkopalveluihin. Yleensä yksi käyntikerta riittää.

Jatkopalveluja

Pisteessä voi varata ajan perhe- ja pariterapeutti Tarja Kellosalolle.

Seurakunnalla apua antaa perheasiain neuvottelukeskus.

Kaupungilla on tarjolla perheasioiden sovittelua ja perheneuvola.

Kanta-Hämeen perhetyö ry tarjoaa mm. Ero lapsiperheissä -työn työntekijän Leena Pietiläisen palveluja sekä järjestää Ero lapsiperheissä -iltoja.

Tukea tarjoavat myös mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Miessakit ry sekä netissä apuaeroon.fi

Yritysten kasvuohjelmaan Kanta-Hämeen Kasvupolulle on valittu 15 kasvupotentiaalisinta yritystä 34 hakijan joukosta. Kanta-Hämeen Kasvupolku järjestetään osana Suomen suurinta yritysten kasvun sparrausohjelmaa, Kasvu Openia. Valittujen yritysten liikeideat liittyvät mm.

 Mitä Reijo Turunen näkee kaukoputken lävitse? Ei ainakaan joutsenia, sillä täksi kesäksi niitä ei tuoda Aulangon joutsenlampeen ja vesistön pienen koon vuoksi villit laulujoutsenet tuskin osaavat paikalle. Kuva: Tomi Vesaharju

Pitkän historian puistometsä Aulangolla etsii uutta kukoistustaan. Tulevana kesänä Aulangolla urheillaan ja rentoudutaan, sekä omatoimisesti että ohjatusti.Myös digitaalinen maailma saapuu Aulangon poluille kolmen vuoden kehitystyön jälkeen.

Vaikka viime vuosi yllätti positiivisesti, useassa kunnassa hevoskuuri jatkaminen on välttämätöntä.Mielenkiintoinen huomio: Kuntien viime vuoden tilinpäätöksestä olisi selvinnyt Kanta-Hämeessä yhdellä juttupohjalla. Niin samansuuntaista viestiä kunnanpamput vuodesta 2017 kertoivat.

Punavankeja Hämeenlinnan vankileirillä Suomenkasarmilla kesällä 1918. Taustalla näkyy upseerikerho ja entinen miehistörakennus. Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Kun Ahveniston kappelin takaa katsoo alas Ahveniston rotkoihin, puiden välistä siintää kolme muistomerkkiä.Kivipaasien alle on haudattu noin 2 500 henkilöä, jotka menehtyivät keväällä ja kesällä 1918 Hämeenlinnan vankileirillä.

Tällä hetkellä Hämeenlinnan rautatieasemalla on vain säiden armoilla oleva ulkoparkki, jossa ei ole mahdollisuutta lukita pyörää rungosta kiinni telineeseen. Kuva: Pekka Rautiainen

Olisiko Hämeenlinnan rautatieaseman ympäristössä kysyntää paremmallekin polkupyörien pysäköinnille, kuin mitä nykyinen pyörätelinekokoelma pystyy tarjoamaan?