Julkaistu: 22.04.2018 14:20
-
Päivitetty: 22.04.2018 14:36

Punaportti oli pahamaineinen alue, mutta se ei saanut nimeään vankileiristä

  • Punaportilla sijaitsee nykyisin lounasravintola. Kuva: Esko Tuovinen
    Punaportilla sijaitsee nykyisin lounasravintola. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeenlinnaan syntyi sata vuotta sitten toukokuun alussa hyvin nopeasti yksi Suomen suurimmista vankileireistä, kun hävinneitä punaisia otettiin kiinni ja suljettiin leireille. Leirit sijaitsivat usein varuskuntien yhteydessä, niin myös Hämeenlinnassa.

Suurin kaupungin leireistä syntyi Poltinahon kasarmialueelle, lähelle jo tuolloin nimenä käytössä ollutta Punaportin aluetta. Toisin kuin yleisesti usein luullaan, Punaportti ei ole perua punaisten vankileiristä, vaan se on nimenä paljon vanhempi.

 

Hattelmalantien varressa nykyistä ammattiopisto Tavastiaa vastapäätä sijaitseva Punaportin alue oli aikoinaan rajaportti Vanajan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin välillä.

Kaupunki oli vuonna 1848 päättänyt, että Kankaantaan, Hattelmalan, Ojoisten sekä Luhtialan rajoille rakennetaan aidat portteineen, jotta maalaiskylien kotieläimet eivät pääse kaupungin puolelle. Punaisiksi maalatut portit toimivat myös tulliportteina.

Kankaantaan punainen portti tuli kuuluisimmaksi, ja sen mukaan alettiin kutsua koko aluetta Punaportiksi.

 

Punaportti oli paheellinen alue. Poltinahon kasarmien venäläissotilaat alkoivat käyttää portinvartijan asuntoa kapakkanaan, mikä veti puoleensa uusia kapakkayrittäjiä.

Alueelle rakennettiin 1890-luvulla vuokra-asuntoja, joista tuli riesa Vanajan kunnalle. Tiheä mökkikylä veti puoleensa ulkopuolistakin väkeä, ja monenlaista häiriötä ja rikoksia tapahtui. Alue sai vapaakaupungin maineen.

Siellä oli 23 pientä mökkiä, joissa asui enimmäkseen entisiä venäläisiä sotilaita, venäläisiä leskivaimoja lapsineen sekä muualta Suomesta muuttaneita "joutolaisnaisia".

Punaportin alueen olosuhteet ja köyhyys huononivat erityisesti vuosina 1917 ja 1918, jolloin monet joutuivat työttömiksi. Vanajan kunta tarjosi aluetta osaksi Hämeenlinnaa jo vuonna 1918, mutta vasta vuonna 1948 Punaportti ja koko Kankaantaan kylä liitettiin alueliitoksessa Hämeenlinnaan. HÄSA

                                  Henri Rinta-Koivula haluaisi mieluiten biologisen lapsen ja on pohtinut sijaissynnyttämistä. Suomessa sijaissynnyttäjän käyttö ei enää ole mahdollista, mutta esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Virossa, Britanniassa ja Hollannissa se on mahdollista.                               Kuva: Silja Viitala

Pari vuotta sitten nuori mies istui junassa matkalla Tampereelle ja mietti, mitä elämältä oikein haluaa.Jos lapsi on poika, hänestä voisi tulla Arno tai Erno, jos tyttö, kenties Airi, hän puntaroi.Samaan aikaan kun mies pohti mahdollisia nimiä mahdollisille lapsille, hän oivalsi jotakin, joka muutti

Kati Saari viettää aikaa netissä sekä työssään että vapaa-ajalla. Facebookissa hän on ollut vuodesta 2007 lähtien ja tavoitettavissa sitä kautta käytännössä jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

"Muutin tammikuussa 2014 Valkeakoskelta Hämeenlinnaan. Pienessä synnyinkaupungissani olin tottunut siihen, että ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa asiat. En tuntenut täällä ketään ja kaipasin yhteisöllisyyttä, jotakin helppoa tapaa lähestyä hämeenlinnalaisia.

Uudenmaan Ely-keskus päällystää kesällä tietä 317, joka kulkee yli 20 kilometrin matkan Hämeenlinnasta Lammilta maakuntarajan yli Asikkalaan. Nyt Ronnintiellä Lammilla vasta valmistellaan päällystystöiden aloittamista. Maakuntauudistuksessa Ely-keskusten tienpidon tehtävät siirtyisivät maakunnille ja niiden muodostamille tienpitoalueille. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyö

Kuurojen kulttuuripäivillä Verkatehtaalla nähtiin lauantaina muun muassa Sampolan viittomakielisen senioripäivätoiminnan esitys Helmen kalastajat. Kuva: Tomi Vesaharju

Kuurot törmäävät jatkuvasti hankaluuksiin niin tavallisessa arkiasioinnissa kuin erilaisissa yleisötilaisuuksissakin.– Asiakaspalvelutilanteissa voi käydä niin, että kun kuuro viittoilee haluavansa kynän ja paperia, hänelle aletaan puhua englantia.