Julkaistu: 23.04.2018 16:33
-
Päivitetty: 23.04.2018 17:25

Myydään käytetty keskussairaala ja 20 hehtaarin tontti - Sairaalan alue tulee pian myyntiin

  • Nykyinen päivystyksen rakennus säilyy Ahvenistolla, jos mahdollinen ostaja keksii sille jotain käyttöä. Kuva: Markku Tanni
    Nykyinen päivystyksen rakennus säilyy Ahvenistolla, jos mahdollinen ostaja keksii sille jotain käyttöä. Kuva: Markku Tanni

Ahvenistolta tulee aivan näinä aikoina myyntiin melkoinen kiinteistömassa eli nykyinen keskussairaala ja noin 20 hehtaaria sen ympäristöä.

Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee tiistaina konsulttiyhtiö Newsec Advicen tekemää selvitystä alueen myynnistä, potentiaalisista käyttötarkoituksista, kaavoituksesta, myytävän alueen ja uuden sairaalan tonttien erottamisesta sekä lukuisista muista kauppaan vaikuttavista seikoista.

Esityksenä on, että Newsec myös saisi myyntitoimeksiannon eli kartoittaisi mahdolliset ostajat ja hoitaisin kaupanteon kiemurat.

Vaikka kauppa onnistuisi nopeasti, keskussairaala ei joudu väistöön, sillä tavoitteena on jäädä vuokralle myytyihin tiloihin, kunnes uusi sairaala naapuriin valmistuu noin vuonna 2023.

 

Tavoitteena oleva myyntiaikataulu on kohtalaisen nopea. Alustavia tarjouksia voitaisiin jättää jo elo-syyskuussa. Toiveissa on, että kauppakirja allekirjoitettaisiin ja takaisinvuokraussopimus tehtäisiin ennen vuodenvaihdetta.

Kyse on sen verran suuresta kaupasta, että todennäköisesti ostajana on jonkinlainen konsortio.

– Siinä voivat kiinteistönkehittäjät olla kotimaisia, mutta sijoittaja ulkomainenkin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen arvioi.

Sairaanhoitopiiri omistaa Ahvenistolla kaikkiaan noin 31,5 hehtaaria. Sillä on rakennusoikeutta 80 000 kerrosneliötä, joka on lähes käytetty.

Tarkoituksena on myydä lähes kaikki nykyiset rakennukset ja noin 20 hehtaaria maata. Uudelle sairaalalle jätettäisiin Ahvenistontien varteen maksimissaan noin 11 hehtaarin maa-alue.

– Tontin koko vahvistuu neuvotteluissa Hämeenlinnan kaavoituksen kanssa, Juvonen toteaa.

 

Ahveniston sairaala-alueen asemakaavanmuutoksen toivotaan käynnistyvän mahdollisimman nopeasti. Yleiskaavassa nykyistä sairaala-aluetta suunnitellaan asumiselle ja mahdollisille sairaalaa tukeville palveluille.

Esimerkiksi Kuopiossa sairaalakampuksen tuntumaan on sijoittunut useita terveysteknologian alalla toimivia yrityksiä. HUSilla ja Taysilla myös potilashotellit toimivat sairaalan tuntumassa.

Keskon uuden sairaalan tuntumaan kaavailema marketti on myös mukana suunnitelmissa.

Kaavoituksen arvioidaan vievän 1,5-2 vuotta.

 

Nykyisten sairaalarakennusten purkukustannuksiksi arvioidaan 5,6–7,1 miljoonaa euroa. Kustannuksia määrittää mm. se, katsotaanko kymmenisen vuotta vanhalla päivystyksen rakennuksella käyttöarvoa ostajalle tai vanhalla tubiparantolalla olevan suojeluarvoa.

Juvosen mukaan purkukustannukset jäävät ostajalle, mutta ne vähentävät luonnollisesti myyntihintaa.

Myös luonnonsuojeluun liittyvät kysymykset otetaan myynnissä huomioon, sillä sairaala-alue rajautuu suojelualueeseen. Viherkäytävä uuden sairaalan ja nykyisen sairaala-alueen välillä säilytetään.

Selvitettäviä kysymyksiä ovat vielä mm. ortodoksikappelin ja siihen liittyvän joukkohauta-alueen hallinnointioikeus ja -vastuu. HÄSA

Numeroita

Konsultit laskevat, että nykyisen sairaalan pinta-ala on noin 73 500 neliötä.

20hehtaarin alue tulee myyntiin, jos sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyy.

Kaavoituksessa sille saataneen rakennusoikeutta 85 000–100 000 kerrosneliötä.

Suojelusta selvitys

Jos vanha tubiparantola (A-rakennus) suojellaan, se vie rakennusoikeudesta 9 000 kerrosneliötä.

Rakennushistoriallinen selvitys pitää tehdä A-rakennuksesta, kappelista, hautapaikasta ja entisestä sairaalan johtajan talosta.

Yleiskaavan mukaan alueelle voisi nousta kerrostaloja ja pientaloja sekä palveluita.

Uusi sairaala valmistuu 2023 tai 2024.

Jos maakuntauudistus toteutuu, hanke siirtyy maakunnan vastuulle v. 2020.

Kommentit

OP- tai Tapiolasairaala, joo. Alkaa homma toimia pikku hiljaa ja kupletin juoni alkaa selkiytyä. Olenkin jo pitkään ihmetellyt sitä valtavaa poltetta, jolla Juha-poika kumppaneineen on suorastaan pakottanut uutta sairaalaa rakennettavaksi. Rakennettavaksi vaikka ratapihalle. Nyt myydään nykyinen sairaala halvalla terveysalan suurtoimijalle esim vakuutusyhtiölle tai lääkäriketjulle. Mikä on se primus motor, joka poikaa esikuntineen niin vahvasti ajaa tähän pisnekseen? Voisiko se olla raha? Mielenkiintoista seurata mihin tämä johtaa. Eihän OP-sairaalat tai Tapiola malta olla ostamatta tällaista kun se kerrankin tarjolla on. NewSec tekee pyyteetöntä työtä veronmaksajien parhaaksi. Eikö kellään hälyttimet kilise? Toriparkkia viidentoista metrin syvyyteen nupukivien alle ja uusi sairaala muutamalla sadalla miljoonalla vaikka ratapihalle. Miksi kukaan ei kummastele mitään?

Vanhat tilat eivät toimi nykyaikaisessa ja uudistuvassa terveydenhuollossa. Toki yksityiset toimijat saattavat rakentaa jatkohoito ja kuntoutusinfraa tulevan sairaalan läheisyyteen. Merkitsevä tekijä on tällöin sijainti. Vanhat punatiilet menevät joka tapauksessa purkuun.
Näkyyhän kello? Liikemies Markku Ritaluoma on 7 päivää -lehden mukaan joutunut ongelmiin kello- ja timanttikaupoistaan Floridassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

Suomessa varattomana esiintyvä liikemies Markku Ritaluoma on 7 Päivää -lehden mukaan jekuttanut myös Floridassa.Lehti kertoo, että vuoden 2016 loppupuolella hän asui naisystävänsä kanssa pitkään luksushotelleissa paikallisen koruliikkeen laskuun.

Ihmiskehossa on noin 5 miljoonaa karvatuppea, joista kasvavista karvoista on yritetty päästä eroon kautta historian.Jo muinaiset roomalaiset sheivasivat ihokarvojaan.

Keskoslasten äitiys on opettanut Veera Laineelle ja Linda Suuroselle paljon. Se on tuonut pitkäjänteisyyttä, luottamusta tulevaan ja uskoa itseensä äitinä. Kuva: Tapio Tuomela

Keskosuus voi olla kriisi jo ennen lapsen syntymää, kun uuden elämän yllä leijuvat onnen kummitädin sijaan kuoleman pelot ja uhka.Ystävykset Linda Suuronen ja Veera Laine ovat kumpikin viettäneet lyhyeksi jääneen raskauden viimeiset viikot sairaalassa raskauttaan suojellen.– Siinä tilanteessa tulee

Mellakan lauantain esiintyjäkattaus oli Tuukka Oikkosen, Sante Mannisen, Tero Viljasen ja Henri Nygrenin makuun parempi kuin perjantainen. Kuva: Tomi Vesaharju

Suomen kesäsään ääri-ilmiöt koettelivat viikonloppuna Linnanpuistossa järjestettyä Mellakka-festivaalia, mutta yleisöä perjantain ukkosmyräkkä ja lauantain kostea kuumuus eivät saaneet kaikkoamaan.Lauantai-iltapäivällä kuulijakunta oli kuitenkin vielä vähän uneliaalla päällä, kun tapahtuman päätöspä

Palomestari Sami HIltunen (vas.) ja valmiuskoordinaattori Juha Alander Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kokoavat droonin toimintakuntoon parissa minuutissa. Lennon aikana uusia akkuja on koko ajan latautumassa. Kuva: Pekka Rautiainen

Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit eivät ole pelkästään harrastajakuvaajien hupia. Niitä hyödyntävät myös viranomaiset, joille drooneista on apua hyvin monenlaisissa tilanteissa.Kanta-Hämeen pelastuslaitos käyttää droonia esimerkiksi maasto- ja rakennuspalojen tiedustelussa.

Katja Kärkelä oli reilut kaksi vuotta sitten nelikymppinen rakennusalan ammattilainen, joka työskenteli perheyrityksessä yhdessä miehensä kanssa.Alkuvuodesta 2016 outo patti toisen jalan nilkassa paljastui pehmyskudoskasvaimeksi, ja puoli vuotta Kärkelällä meni ensin leikkauksessa ja sen jälkeen syt