Julkaistu: 26.04.2018 16:58
-
Päivitetty: 27.04.2018 06:55

Poliisi torppaa rahankeräyksen Iisakki Kiemungin vahingonkorvauksiin

  • Poliisi suhtautuu nuivasti SCC-käräjillä vahingonkorvauksiin tuomitun Iisakki Kiemungin tueksi ideoituun rahankeräykseen. Kuva: Terho Aalto
    Poliisi suhtautuu nuivasti SCC-käräjillä vahingonkorvauksiin tuomitun Iisakki Kiemungin tueksi ideoituun rahankeräykseen. Kuva: Terho Aalto
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio puuhaa joukkorahoitusta Iisakki Kiemungin SCC-korvauksiin.

 


Poliisi ei myöntäisi rahankeräyslupaa Sunny Car Center -oikeudenkäynnissä 350 000 euron vahingonkorvauksiin tuomitun ex-poliitikko Iisakki Kiemungin (sd.) tukemiseen, arvioi komisario Hanna Kokkonen Hämeen poliisilaitokselta.

– Rahankeräyslain mukaan myös yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi voidaan järjestää rahankeräys, mutta pykälää ei ole säädetty sitä varten, että oikeudessa johonkin tuomittu henkilö selviytyisi hänelle määrätystä tuomiosta.

Yksittäiseen kohteeseen suunnattu ei-yleishyödyllinen rahankeräys on Kokkosen mukaan mahdollinen avustuskeino silloin, kun ihminen tai perhe on kohdannut "odottamattomia sattumuksia", joihin ei itse ole voinut varautua eikä vaikuttaa.

– Tällaisia ovat esimerkiksi kodin tuhoutuminen tulipalossa, lapsen jääminen orvoksi tai vakava sairaus. Tämä ei ole sellainen tapaus.

– Mikään ei tietenkään estä jättämästä hakemusta, vaikka päätös olisikin todennäköisesti kielteinen. Tuomio ei tosin ole vielä edes lainvoimainen, emmekä ylipäätään myöntäisi mitään keskeneräisten asioiden perusteella, Kokkonen sanoo.

Myös ylitarkastaja Jouni Kitunen Poliisihallituksen arpajaishallinnosta kertoo, että yksityishenkilölle järjestettävä rahankeräys edellyttää aina jo toteutunutta taloudellista kriisiä.

– Pelkkä epäily tulevista vaikeuksista ei riitä keräysluvan myöntämiseen.

 

Kiemungin tueksi on alettu ideoida rahankeräyskampanjaa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution (kok.) johdolla.

– Olemme selvittämässä porukalla, voisiko tukea korvausten maksamiseen hankkia joukkorahoituskampanjalla niin, ettei siitä tulisi veroseuraamuksia. Asian selvittäminen on kuitenkin vasta alussa, hän kertoo.

Raution mukaan projektissa ovat mukana muun muassa valtuutetut Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) ja Timo Kaunisto (kesk.). Myös Hämeenlinnan kaupunginjohtajan Timo Kenakkalan puoliso Anita Kenakkala on kannustanut Facebookissa ihmisiä lahjoittamaan rahaa Kiemungille.

– Ympäri Suomea on tullut sellaista viestiä, että tilanne koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Moni haluaisi jeesata jotenkin. Kyse olisi nimenomaan valtakunnallisesta kampanjasta, Rautio sanoo.

 

Ylitarkastaja Kitunen Poliisihallituksesta kertoo, että vaikka Kiemungin korvausten maksamiseen myönnettäisiinkin rahankeräyslupa, rahaa saisi kerätä vain luvan myöntäjän eli Hämeen poliisilaitoksen toimialueella.

Hakijan pitäisi pystyä perustelemaan, kuinka keräys rajataan vain oman poliisilaitoksen alueelle.

Tältä osin laki ei huomioi mitenkään sosiaalisen median olemassaoloa eikä tämänkaltaisten puheenaiheiden valtakunnallista ulottuvuutta. On myös epäselvää, koskeeko alueellisuus käytännössä vain keräyksen markkinointia.

Kuka tahansa saa lahjoittaa yksittäiselle henkilölle rahaa ilman viranomaisten lupaa, mikäli rahan antamiseen ei kehoteta julkisesti esimerkiksi somessa. "Yleisöön vetoaminen" muuttaa asian juridisesti luvanvaraiseksi rahankeräykseksi.

Talousvaikeuksiin ajautuneiden yksityishenkilöiden kohdalla rahankeräyslupa voidaan Kitusen mukaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi. Normaaleissa yleishyödyllisissä kohteissa se voi olla voimassa jopa viisi vuotta.

 

Rahankeräyslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Ainakin pienten keräysten järjestämistä aiotaan helpottaa vapauttamalla ne nykyisestä lupabyrokratiasta.

Suomen järjestelmä on poikkeuksellisen tiukka ja raskas. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa rahankeräystä ei säännellä mitenkään. Tanskassakin riittää pelkkä ilmoitus viranomaiselle.

Pääsääntöisesti rahankeräyslupia myönnetään yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille. Rahankeräyslupahakemuksia jätetään Suomessa vuosittain reilut 600. HäSa

 

Jutun otsikkoa ja ensimmäistä sitaattia muokattu 26.4.2018 kello 21.30.

 

Kaupunki ei voi maksaa mitään

Sosiaalisessa mediassa ihmetellään, miksei Hämeenlinnan kaupunki maksa Iisakki Kiemungin vahingonkorvauksia. Kuten Hämeen Sanomat jo aiemmin kertoi (HäSa 9.3.), se olisi lainvastaista.

Kuntalaisten yhteisiä varoja ei voi käyttää tällaiseen tarkoitukseen. Jos kaupunki menettelisi näin, se ylittäisi kuntalaissa määritellyn toimivaltansa ja päätös todennäköisesti kumoutuisi hallinto-oikeudessa.

Myöskään vastuuvakuutuksen hankkiminen yksityisen, kunnan vähemmistöomistaman yhtiön hallitusjäsenelle ei lain mukaan kuulu kunnan tehtäviin, vaikka kyse olisi kunnan omasta edustajasta. Vakuutusasioista vastaa yhtiön hallitus ja viime kädessä hallitusjäsen itse.  

 

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtajan Juha Isosuon mielestä kaupunki on tehnyt voitavansa poliitikkojen opastamisessa.

- Kaupunki järjestää kaikille uusille luottamushenkilöille luottamushenkilökoulutuksen, jossa kerrotaan vastuista ja velvoitteista. Tässä yhteydessä tuodaan esille myös se, mikä ero on kunnallisella luottamustehtävällä ja osakeyhtiön hallitusjäsenyydellä, hän kertoo.

- Lisäksi olemme omistajaohjauksen kautta kehottaneet osakeyhtiöiden hallitusten jäseniä käymään kauppakamarin järjestämän hyvän hallitustyön kurssin. Se on hyvä koulutus, jossa kaikki nämä asiat tulevat esille, ja suurin osa kaupungin luottamushenkilöistä on käynyt sen.

Vastuuvakuutuskaan ei vapauta kaikesta vastuusta eikä korvausuhasta, Isosuo huomauttaa. Vakuutusten ehdot ja korvaussummat vaihtelevat tapauskohtaisesti, eikä vastuuvakuutus korvaa esimerkiksi tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutuneita vahinkoja.

Kommentit

Sen paremmin joukkorahoitus kuin rahankeräyskään ei ao. lakien mukaan sovellu Iisakin "vapauttamiseen". Kyse ei ole vastikkeellisesta sijoitustoiminnasta, saati yleishyödyllisestä toiminnasta. Sari Rautio Ylen jutussa: "Luottamushenkilöillä täytyy olla selvä tieto ja ymmärrys siitä, minkälainen vastuu liittyy mihinkin luottamustehtävään, sanoo Sari Rautio." No osakeyhtiön hallituksen ja sen jäsenen osalta vastuut on kirjattu osakeyhtiölakiin, ja Kanta-Hämeen Käräjäoikeuden päätöksen pitäisi nyt annostella selvää tietoa ja ymmärrystä niillekin kuntapoliitikoille, jotka ovat tottuneet kuntaomisteisten yhtöiden vastuuttomaan menoon. Hämeenlinnalaiset suurena yleisönä eivät vieläkään tiedä, kuinka törkeää Kiemungin toiminta kahdella jakkaralla (ensin kaupunginhallituksen ja sitten valtuuston puheenjohtajana samaan aikaan kun oli SCC:n hallituksessa) oli. Eikä saa tietääkään, jos se Hämeen Sanomista on kiinni.

Ehdottomasti pitää Iisakille kerätä rahaa!! Ruskeat kirjekuoret postiin, niin ei tule veroseuraamuksia. Osoitetta kehiin!! Hienoa johtamista Hämeenlinnassa.

Paljon rahaa vaan Iisakille. Poliitikolle on todella vierasta kantaa vastuuta päätöksistään ja tekemisistään. Ensin sosialistipoika toimii väärin ja jälkeenpäin valittaa kun ei riitä pelkän poliittisen vastuun kantaminen.Kaupunginhallituksessa, valtuustossa ja kaupungin yhtiöiden hallituksissa voi hölmöillä vaikka kuinka paljon seuraamuksitta - kannetaan vain poliittinen vastuu. Kohdatessaan arkirealismin alkaa poninhäntäpoika itkeskellä. Ei ole vakuutusta korvaamaan tuottamuksella tuhottua omaisuutta. Eikä ole vakuutusta korvaamaan vahvalla leväperäisyydella aiheutettua vahinkoa yritykselle ja velkojille. Ihmeellinenhän se sellainen vakuutus olisi, jolla tankataan yrityksen varoilla jonkun lompakko ja vakuutus korvaisi. Iisakilla on vaan pienen miehistymisen ja kasvun paikka. Iisakki oppii nyt arvostamaan hallitusammattilaisia, yrittäjiä ja heidän palkkioperusteitaan.

Oli tosi ikävä lukea Tarbaniuksen ja Kari Ikkalan kirjoitukset. Kiitos teille Sari Rautio, Kirsi Ojansuu-Kaunisto, Timo Kaunisto ja kaupunginjohtajan puoliso toisenlaisesta näkemyksestä ja rahankeräysideasta.

Totuus on usein ikävää. Kyse ei ole näkemyksistä vaan laista. Laki määrää kuinka tulee toimia. Jos et toimi lain edellyttämällä tavalla tulee penalty. Niin se totuus vaan valitettavasti on, sanoivat Juha ja Sari myötäpuolineen siihen mitä tahansa.

Eihän tässä ole kyse muusta kuin siitä ettei yksityisen yhtiön hallituksessa voi toimia hälläväli mentaliteetilla. Jos lähtee kantamaan vastuuta yrityksen hallituksessa, tulee tietenkin ottaa selvää mitä se pitää sisällään ja mistä on vastuussa, eikä siellä voi olla edustamassa ketään kolmatta toimijaa, mihin Kiemunki on koko ajan vedonnut. Jo googlettamalla löytää helposti vastauksia hallituksen jäsenen tehtäviin ja vastuisiin. Kiemunki ei ilmeisesti ottanut tosissaan koko asiaa, vaan lähti niin sanotusti soitellen sotaan ja tässä ollaan. Täytyy sanoa ettei kyllä itketä yhtään.

Tästä koko tapauksesta tulisi koko päättäjäkaartin tehdä omat johtopäätöksensä ja vihdoin on aika purkaa tämä kummallinen kaupungin päättäjien, kaupungin ja HPK:n ympärille rakentuva verkosto. Mitään todellista kehitystä kaupungissa ei saada aikaan pois lukien aikoinaan keskustan tyhjentäminen. Asuinympäristössäni alkaa infra yksinkertaisesti hajoamaan (mukaan lukien ympäristön saastuttanut vienärivuoto), asvaltit ovat käsittämätöntä tilkkutäkkiä, katuvalot kallellaan ja toimivat jos sattuvat ja kaiken huippuna 4 kunnan kiinteistöä purettu homeen tai kosteuden takia. Tilalle on rakennettu yksityisellä rahalla yksi ihmeellinen kuutio jonka toimivuutta jokainen tuntemani opettaja kauhistelee. Olemme ns. korkeasti koulutettu perhe ja syyt asua Hämeenlinnassa alkavat olla aika vähissä. Työthän toki ovat olleet jo toistakymmentä vuotta muualla. Kuntapäättäjien on ryhdyttävä tämän kummallisen hyväveli-kytky sekoilun sijasta ratkomaan oikeita ongelmia tai väestökadolle ei näy loppua.

Juutilaiselta sanoisin tarpeellinen kirjoitus tänään. Vekka kertoo facebookissaan, että on kestämätöntä ettei kaupunki maksa Kiemungin korvauksia. Vekka ja Kiemunki ovat tietysti tottuneet näissä kaupungin omissa leikkiyhtiöissä, ettei niissä kukaan vastaa yhtään mistään ja yhteiskunta maksaa mahdolliset virheet. Juutilaista lainaten, Vekalle ja Kiemungille tässä tuli nyt tarpeellinen yllätys ja opetus, että hallitusjäsenyys pitää sisällään myöskin vastuun.
                                  Henri Rinta-Koivula haluaisi mieluiten biologisen lapsen ja on pohtinut sijaissynnyttämistä. Suomessa sijaissynnyttäjän käyttö ei enää ole mahdollista, mutta esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Virossa, Britanniassa ja Hollannissa se on mahdollista.                               Kuva: Silja Viitala

Pari vuotta sitten nuori mies istui junassa matkalla Tampereelle ja mietti, mitä elämältä oikein haluaa.Jos lapsi on poika, hänestä voisi tulla Arno tai Erno, jos tyttö, kenties Airi, hän puntaroi.Samaan aikaan kun mies pohti mahdollisia nimiä mahdollisille lapsille, hän oivalsi jotakin, joka muutti

Kati Saari viettää aikaa netissä sekä työssään että vapaa-ajalla. Facebookissa hän on ollut vuodesta 2007 lähtien ja tavoitettavissa sitä kautta käytännössä jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

"Muutin tammikuussa 2014 Valkeakoskelta Hämeenlinnaan. Pienessä synnyinkaupungissani olin tottunut siihen, että ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa asiat. En tuntenut täällä ketään ja kaipasin yhteisöllisyyttä, jotakin helppoa tapaa lähestyä hämeenlinnalaisia.

Uudenmaan Ely-keskus päällystää kesällä tietä 317, joka kulkee yli 20 kilometrin matkan Hämeenlinnasta Lammilta maakuntarajan yli Asikkalaan. Nyt Ronnintiellä Lammilla vasta valmistellaan päällystystöiden aloittamista. Maakuntauudistuksessa Ely-keskusten tienpidon tehtävät siirtyisivät maakunnille ja niiden muodostamille tienpitoalueille. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyö

Kuurojen kulttuuripäivillä Verkatehtaalla nähtiin lauantaina muun muassa Sampolan viittomakielisen senioripäivätoiminnan esitys Helmen kalastajat. Kuva: Tomi Vesaharju

Kuurot törmäävät jatkuvasti hankaluuksiin niin tavallisessa arkiasioinnissa kuin erilaisissa yleisötilaisuuksissakin.– Asiakaspalvelutilanteissa voi käydä niin, että kun kuuro viittoilee haluavansa kynän ja paperia, hänelle aletaan puhua englantia.