Julkaistu: 15.05.2018 10:02
-
Päivitetty: 15.05.2018 10:33

Suomalaislapset käyvät koulua, jossa opettajat jaksavat entistä huonommin – OAJ:n tuore selvitys on synkkää luettavaa

  • Suomalaiset lapset käyvät nyt koulua, jossa kuormitustekijöitä on liikaa ja jossa henkilökunta kokee terveydelle vaarallista stressiä enemmän kuin muualla työelämässä. Kuva: Tanja Nuotio
    Suomalaiset lapset käyvät nyt koulua, jossa kuormitustekijöitä on liikaa ja jossa henkilökunta kokee terveydelle vaarallista stressiä enemmän kuin muualla työelämässä. Kuva: Tanja Nuotio

Koulumaailmasta tulee synkkiä uutisia kesäloman kynnyksellä: OAJ:n tuoreen työolobarometrin mukaan opettajat jaksavat entistä huonommin.

Suomalaiset lapset käyvät nyt koulua, jossa kuormitustekijöitä on liikaa ja jossa henkilökunta kokee terveydelle vaarallista stressiä enemmän kuin muualla työelämässä.

Hyvin monet asiat ovat menneet kouluissa viime vuosina huonompaan suuntaan.

Barometrin mukaan työn ilo, työstä innostuminen ja työtyytyväisyys eivät enää viime vuonna kannatelleet opettajien ja esimiesten hyvinvointia.

Opetusalan ammattijärjestö kertoo, että liian moni opettaja ja esimies kokee nykyään epäasiallista kohtelua ja kiusaamista. Väkivaltaakin kokee yhä noin joka kymmenes.

Yli tuhat opettajaa vastasi kyselyyn

OAJ selvittää joka toinen vuosi toteutettavalla työolobarometrillä opettajien ja opetusalan esimiesten työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta.

Vuoden 2017 lopussa tehtyyn tutkimukseen vastasi 1 127 opettajaa ja esimiestä.

Opettajien työaika ei enää riitä tehtäviin. Työkyky koetaan entistä heikommaksi ja töiden epätasainen jakautuminen kuormittaa.

Kouluissa on hallitsemattomia muutoksia, ja nämä muutokset näyttävät lisäävän työstressiä.

OAJ vaatii riittävää perusrahoitusta

OAJ on listannut barometrista useita johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia.

Koska työssä jaksamisessa on tapahtunut käänne huonompaan, koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan perusrahoituksen pitää OAJ:n mukaan olla riittävää siten, että annetut tehtävät pystytään toteuttamaan.

– Jaksaminen on heikointa oppilaitoksissa, joissa on tehty leikkauksia ja merkittäviä muutoksia työn sisältöön, OAJ muistuttaa.

– Rahoituksen pitää olla pitkäkestoista ja jatkuvaa. Uudistusten aiheuttamat talous- ja henkilöstövaikutukset pitää arvioida.

OAJ korostaa, että kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin tarvitaan vastaava valtakunnallinen ohjeistus, joka vastikään on laadittu seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja tilanteisiin puuttumiseksi.

OAJ:n mukaan ohjeet pitää ottaa käyttöön jokaisella työpaikalla. Tämä varmistetaan riittävällä koulutuksella.

Kommentit

Tottakai opettajat väsyvät kun kaikki kurinpidon keinot on viety, oppilailla on kaikki oikeudet muttei ollenkaan velvollisuuksia. Opettajan puuttuessa kännyköihin tai muihin vempaimiin kyseessä on heti jokin perustuslakiin kuuluva oikeus ja eduskunnan oikeusapumiehelle lähtee valituksia perustuslain suojaaman oikeuden rajoittamisesta.
                                  Henri Rinta-Koivula haluaisi mieluiten biologisen lapsen ja on pohtinut sijaissynnyttämistä. Suomessa sijaissynnyttäjän käyttö ei enää ole mahdollista, mutta esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Virossa, Britanniassa ja Hollannissa se on mahdollista.                               Kuva: Silja Viitala

Pari vuotta sitten nuori mies istui junassa matkalla Tampereelle ja mietti, mitä elämältä oikein haluaa.Jos lapsi on poika, hänestä voisi tulla Arno tai Erno, jos tyttö, kenties Airi, hän puntaroi.Samaan aikaan kun mies pohti mahdollisia nimiä mahdollisille lapsille, hän oivalsi jotakin, joka muutti

Kati Saari viettää aikaa netissä sekä työssään että vapaa-ajalla. Facebookissa hän on ollut vuodesta 2007 lähtien ja tavoitettavissa sitä kautta käytännössä jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

"Muutin tammikuussa 2014 Valkeakoskelta Hämeenlinnaan. Pienessä synnyinkaupungissani olin tottunut siihen, että ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa asiat. En tuntenut täällä ketään ja kaipasin yhteisöllisyyttä, jotakin helppoa tapaa lähestyä hämeenlinnalaisia.

Uudenmaan Ely-keskus päällystää kesällä tietä 317, joka kulkee yli 20 kilometrin matkan Hämeenlinnasta Lammilta maakuntarajan yli Asikkalaan. Nyt Ronnintiellä Lammilla vasta valmistellaan päällystystöiden aloittamista. Maakuntauudistuksessa Ely-keskusten tienpidon tehtävät siirtyisivät maakunnille ja niiden muodostamille tienpitoalueille. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyö

Kuurojen kulttuuripäivillä Verkatehtaalla nähtiin lauantaina muun muassa Sampolan viittomakielisen senioripäivätoiminnan esitys Helmen kalastajat. Kuva: Tomi Vesaharju

Kuurot törmäävät jatkuvasti hankaluuksiin niin tavallisessa arkiasioinnissa kuin erilaisissa yleisötilaisuuksissakin.– Asiakaspalvelutilanteissa voi käydä niin, että kun kuuro viittoilee haluavansa kynän ja paperia, hänelle aletaan puhua englantia.