Julkaistu: 15.05.2018 10:02
-
Päivitetty: 15.05.2018 10:33

Suomalaislapset käyvät koulua, jossa opettajat jaksavat entistä huonommin – OAJ:n tuore selvitys on synkkää luettavaa

  • Suomalaiset lapset käyvät nyt koulua, jossa kuormitustekijöitä on liikaa ja jossa henkilökunta kokee terveydelle vaarallista stressiä enemmän kuin muualla työelämässä. Kuva: Tanja Nuotio
    Suomalaiset lapset käyvät nyt koulua, jossa kuormitustekijöitä on liikaa ja jossa henkilökunta kokee terveydelle vaarallista stressiä enemmän kuin muualla työelämässä. Kuva: Tanja Nuotio

Koulumaailmasta tulee synkkiä uutisia kesäloman kynnyksellä: OAJ:n tuoreen työolobarometrin mukaan opettajat jaksavat entistä huonommin.

Suomalaiset lapset käyvät nyt koulua, jossa kuormitustekijöitä on liikaa ja jossa henkilökunta kokee terveydelle vaarallista stressiä enemmän kuin muualla työelämässä.

Hyvin monet asiat ovat menneet kouluissa viime vuosina huonompaan suuntaan.

Barometrin mukaan työn ilo, työstä innostuminen ja työtyytyväisyys eivät enää viime vuonna kannatelleet opettajien ja esimiesten hyvinvointia.

Opetusalan ammattijärjestö kertoo, että liian moni opettaja ja esimies kokee nykyään epäasiallista kohtelua ja kiusaamista. Väkivaltaakin kokee yhä noin joka kymmenes.

Yli tuhat opettajaa vastasi kyselyyn

OAJ selvittää joka toinen vuosi toteutettavalla työolobarometrillä opettajien ja opetusalan esimiesten työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta.

Vuoden 2017 lopussa tehtyyn tutkimukseen vastasi 1 127 opettajaa ja esimiestä.

Opettajien työaika ei enää riitä tehtäviin. Työkyky koetaan entistä heikommaksi ja töiden epätasainen jakautuminen kuormittaa.

Kouluissa on hallitsemattomia muutoksia, ja nämä muutokset näyttävät lisäävän työstressiä.

OAJ vaatii riittävää perusrahoitusta

OAJ on listannut barometrista useita johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia.

Koska työssä jaksamisessa on tapahtunut käänne huonompaan, koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan perusrahoituksen pitää OAJ:n mukaan olla riittävää siten, että annetut tehtävät pystytään toteuttamaan.

– Jaksaminen on heikointa oppilaitoksissa, joissa on tehty leikkauksia ja merkittäviä muutoksia työn sisältöön, OAJ muistuttaa.

– Rahoituksen pitää olla pitkäkestoista ja jatkuvaa. Uudistusten aiheuttamat talous- ja henkilöstövaikutukset pitää arvioida.

OAJ korostaa, että kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin tarvitaan vastaava valtakunnallinen ohjeistus, joka vastikään on laadittu seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja tilanteisiin puuttumiseksi.

OAJ:n mukaan ohjeet pitää ottaa käyttöön jokaisella työpaikalla. Tämä varmistetaan riittävällä koulutuksella.

Kommentit

Tottakai opettajat väsyvät kun kaikki kurinpidon keinot on viety, oppilailla on kaikki oikeudet muttei ollenkaan velvollisuuksia. Opettajan puuttuessa kännyköihin tai muihin vempaimiin kyseessä on heti jokin perustuslakiin kuuluva oikeus ja eduskunnan oikeusapumiehelle lähtee valituksia perustuslain suojaaman oikeuden rajoittamisesta.

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.