Julkaistu: 15.05.2018 22:29
-
Päivitetty: 16.05.2018 06:16

Kantasairaalaan suunnitellaan pelastusasemaa

  • Uuden sairaalan havainnekuva. Lopulliset päätökset rakentamisesta ovat kuitenkin vielä tekemättä.
    Uuden sairaalan havainnekuva. Lopulliset päätökset rakentamisesta ovat kuitenkin vielä tekemättä.

Uuteen kantasairaalaan suunnitellaan alustavasti pelastusaseman rakentamista.

Uuden pelastusaseman on määrä nopeuttaa avun saapumista etenkin Hämeenlinnan länsipuolelle, josta on matkaa nykyiselle Kutalantien paloasemalle enimmillään neljä kilometriä. Matka kestää 1–2 minuuttia kauemmin kuin muualla. Apu tulee Hämeenlinnassa keskimäärin 7–8 minuutissa.

– Kaikkialla keskustan läpi ajaminen kestää pitempään, pelastusjohtaja Esa Pulkkinen huomauttaa.

Pelastusaseman suunnitelmat ovat vielä aivan alkutekijöissään. Aseman rakentaminen toisen rakennuksen yhteyteen olisi kuitenkin ehdottomasti taloudellisin vaihtoehto.

– Olemme tutkineet eri vaihtoehtoja. Jos sairaanhoitopiiri ei käynnistä hankesuunnittelua, jatkamme kuitenkin muiden vaihtoehtojen tutkimista, Pulkkinen korostaa.

Pelastusasemalle on määrä rakentaa Ahvenistolle yli 800 neliömetrin suuruiset tilat, ja sinne aiotaan sijoittaa ensihoidon yksikkö ja yksi pelastusyksikkö.

Perustamiskustannukset on arvioitu 2,1 miljoonaksi euroksi. Pelastusajoneuvon hankintaan menee noin 350 000 euroa.

Jos pelastusasema rakennettaisiin erillisenä rakennuksena, olisivat sen kustannukset yli kolme miljoonaa euroa.

Pelastuslautakunta päätti tiistaina käsitellä asiaa uudestaan 5. kesäkuuta pidettävässä kokouksessa.

Siihen mennessä lautakunnalle valmistellaan alustava luonnos tilaohjelmaksi.

Pelastuslautakunnan tarkoituksena on esittää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille hankesuunnittelun sisällyttämistä kantasairaalan rakennushankkeeseen.

Paloasema on ollut Hämeenlinnan Kutalantiellä jo vuodesta 1984 lähtien.

Parhaillaan palolaitos valmistelee muuttoa remontin tieltä. Toimintaa sijoitetaan entisen hätäkeskuksen tiloihin sekä Janakkalaan ja Hattulaan Parolaan.

– Olemme toimineet nykyisissä tiloissa yli 30 vuotta, ja ne ovat kipeästi peruskorjauksen tarpeessa. Töiden pitäisi valmistua ensi vuoden marraskuuhun mennessä, pelastusjohtaja Esa Pulkkinen arvioi. HÄSA

                                  Henri Rinta-Koivula haluaisi mieluiten biologisen lapsen ja on pohtinut sijaissynnyttämistä. Suomessa sijaissynnyttäjän käyttö ei enää ole mahdollista, mutta esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Virossa, Britanniassa ja Hollannissa se on mahdollista.                               Kuva: Silja Viitala

Pari vuotta sitten nuori mies istui junassa matkalla Tampereelle ja mietti, mitä elämältä oikein haluaa.Jos lapsi on poika, hänestä voisi tulla Arno tai Erno, jos tyttö, kenties Airi, hän puntaroi.Samaan aikaan kun mies pohti mahdollisia nimiä mahdollisille lapsille, hän oivalsi jotakin, joka muutti

Kati Saari viettää aikaa netissä sekä työssään että vapaa-ajalla. Facebookissa hän on ollut vuodesta 2007 lähtien ja tavoitettavissa sitä kautta käytännössä jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

"Muutin tammikuussa 2014 Valkeakoskelta Hämeenlinnaan. Pienessä synnyinkaupungissani olin tottunut siihen, että ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa asiat. En tuntenut täällä ketään ja kaipasin yhteisöllisyyttä, jotakin helppoa tapaa lähestyä hämeenlinnalaisia.

Uudenmaan Ely-keskus päällystää kesällä tietä 317, joka kulkee yli 20 kilometrin matkan Hämeenlinnasta Lammilta maakuntarajan yli Asikkalaan. Nyt Ronnintiellä Lammilla vasta valmistellaan päällystystöiden aloittamista. Maakuntauudistuksessa Ely-keskusten tienpidon tehtävät siirtyisivät maakunnille ja niiden muodostamille tienpitoalueille. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyö

Kuurojen kulttuuripäivillä Verkatehtaalla nähtiin lauantaina muun muassa Sampolan viittomakielisen senioripäivätoiminnan esitys Helmen kalastajat. Kuva: Tomi Vesaharju

Kuurot törmäävät jatkuvasti hankaluuksiin niin tavallisessa arkiasioinnissa kuin erilaisissa yleisötilaisuuksissakin.– Asiakaspalvelutilanteissa voi käydä niin, että kun kuuro viittoilee haluavansa kynän ja paperia, hänelle aletaan puhua englantia.