Julkaistu: 16.05.2018 06:29

Joka neljäs lapsi ei osaa uida kunnolla - Taito vaatii säännöllistä kosketusta veteen.

  • Pelkästään uimarantavesissä leikkiminen luo pohjaa uimataidon oppimiselle.  Arkistokuva: Seppo Pessinen
    Pelkästään uimarantavesissä leikkiminen luo pohjaa uimataidon oppimiselle. Arkistokuva: Seppo Pessinen

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tekemän tutkimuksen mukaan alakoulun kuudesluokkalaisista jopa joka neljäs ei osaa uida kunnolla.

Sunnuntaihin asti kestävän uimataitoviikon tarkoituksena on herättää keskustelua uimataidon merkityksestä.

– Koulujen uinninopetuksen lisäksi vanhemmilla on iso rooli lasten uimaan oppimisessa. Uimataito on etenkin täällä Suomessa tärkeä taito, muistuttaa SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

 

Uimataidon oppiminen vaatii säännöllistä kosketusta veteen – taidon voi oppia minkä ikäisenä tahansa.

– Jos vesi ei ole itselle syystä tai toisesta luontainen elementti, myös uimakoulut tarjoavat apua uimataidon opetteluun. Niitä kannattaa tiedustella esimerkiksi paikallisesta uimahallista tai uimaseuroista.

Uimahallikäyntien lisäksi aurinkoisina päivinä jo pelkästään uimarantavesissä leikkiminen luo pohjaa uimataidon oppimiselle.

– Toki myös vanhempien kannattaa huolehtia omasta uimataidostaan, kannustaa Savolainen.

 

Aikainen uimataidon oppiminen on nostettu tuoreen Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelman 2018–2025 tavoitteeksi.

Uimataito nähdään yhdeksi keinoksi ehkäistä alle 25-vuotiaiden tapaturmia.

Uimamataito

Uimari, joka veteen pudottuaan ja pintaan päästyään pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen (Pohjoismainen määritelmä).

Poimintoja

Keskiviikkona 16.5. Hämeenlinnan uimahallin valvojat valvojat vastaanottavat uimataito- ja testiuintisuorituiksia koko päivän.

Lauantaina 19.5. Wibit-vesiesterata matka-altaan radoilla 1–3.

Koko viikon luvassa myös vesijumppaa uimahallimaksulla.

Myös Lammin uimahallissa on mahdollisuus testata oma uimataitonsa, suorittaa uinninmerkkisuorituksia tai vaikka haastaa itsensä uinninvalvojan testiuinnin merkeissä.

Lisätietoa löytyy www.hmlliikuntahallit.fi/uimalat -verkkosivulta.

Näkyyhän kello? Liikemies Markku Ritaluoma on 7 päivää -lehden mukaan joutunut ongelmiin kello- ja timanttikaupoistaan Floridassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

Suomessa varattomana esiintyvä liikemies Markku Ritaluoma on 7 Päivää -lehden mukaan jekuttanut myös Floridassa.Lehti kertoo, että vuoden 2016 loppupuolella hän asui naisystävänsä kanssa pitkään luksushotelleissa paikallisen koruliikkeen laskuun.

Ihmiskehossa on noin 5 miljoonaa karvatuppea, joista kasvavista karvoista on yritetty päästä eroon kautta historian.Jo muinaiset roomalaiset sheivasivat ihokarvojaan.

Keskoslasten äitiys on opettanut Veera Laineelle ja Linda Suuroselle paljon. Se on tuonut pitkäjänteisyyttä, luottamusta tulevaan ja uskoa itseensä äitinä. Kuva: Tapio Tuomela

Keskosuus voi olla kriisi jo ennen lapsen syntymää, kun uuden elämän yllä leijuvat onnen kummitädin sijaan kuoleman pelot ja uhka.Ystävykset Linda Suuronen ja Veera Laine ovat kumpikin viettäneet lyhyeksi jääneen raskauden viimeiset viikot sairaalassa raskauttaan suojellen.– Siinä tilanteessa tulee

Mellakan lauantain esiintyjäkattaus oli Tuukka Oikkosen, Sante Mannisen, Tero Viljasen ja Henri Nygrenin makuun parempi kuin perjantainen. Kuva: Tomi Vesaharju

Suomen kesäsään ääri-ilmiöt koettelivat viikonloppuna Linnanpuistossa järjestettyä Mellakka-festivaalia, mutta yleisöä perjantain ukkosmyräkkä ja lauantain kostea kuumuus eivät saaneet kaikkoamaan.Lauantai-iltapäivällä kuulijakunta oli kuitenkin vielä vähän uneliaalla päällä, kun tapahtuman päätöspä

Palomestari Sami HIltunen (vas.) ja valmiuskoordinaattori Juha Alander Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kokoavat droonin toimintakuntoon parissa minuutissa. Lennon aikana uusia akkuja on koko ajan latautumassa. Kuva: Pekka Rautiainen

Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit eivät ole pelkästään harrastajakuvaajien hupia. Niitä hyödyntävät myös viranomaiset, joille drooneista on apua hyvin monenlaisissa tilanteissa.Kanta-Hämeen pelastuslaitos käyttää droonia esimerkiksi maasto- ja rakennuspalojen tiedustelussa.

Katja Kärkelä oli reilut kaksi vuotta sitten nelikymppinen rakennusalan ammattilainen, joka työskenteli perheyrityksessä yhdessä miehensä kanssa.Alkuvuodesta 2016 outo patti toisen jalan nilkassa paljastui pehmyskudoskasvaimeksi, ja puoli vuotta Kärkelällä meni ensin leikkauksessa ja sen jälkeen syt