Julkaistu: 16.05.2018 06:29

Joka neljäs lapsi ei osaa uida kunnolla - Taito vaatii säännöllistä kosketusta veteen.

  • Pelkästään uimarantavesissä leikkiminen luo pohjaa uimataidon oppimiselle.  Arkistokuva: Seppo Pessinen
    Pelkästään uimarantavesissä leikkiminen luo pohjaa uimataidon oppimiselle. Arkistokuva: Seppo Pessinen

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tekemän tutkimuksen mukaan alakoulun kuudesluokkalaisista jopa joka neljäs ei osaa uida kunnolla.

Sunnuntaihin asti kestävän uimataitoviikon tarkoituksena on herättää keskustelua uimataidon merkityksestä.

– Koulujen uinninopetuksen lisäksi vanhemmilla on iso rooli lasten uimaan oppimisessa. Uimataito on etenkin täällä Suomessa tärkeä taito, muistuttaa SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

 

Uimataidon oppiminen vaatii säännöllistä kosketusta veteen – taidon voi oppia minkä ikäisenä tahansa.

– Jos vesi ei ole itselle syystä tai toisesta luontainen elementti, myös uimakoulut tarjoavat apua uimataidon opetteluun. Niitä kannattaa tiedustella esimerkiksi paikallisesta uimahallista tai uimaseuroista.

Uimahallikäyntien lisäksi aurinkoisina päivinä jo pelkästään uimarantavesissä leikkiminen luo pohjaa uimataidon oppimiselle.

– Toki myös vanhempien kannattaa huolehtia omasta uimataidostaan, kannustaa Savolainen.

 

Aikainen uimataidon oppiminen on nostettu tuoreen Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelman 2018–2025 tavoitteeksi.

Uimataito nähdään yhdeksi keinoksi ehkäistä alle 25-vuotiaiden tapaturmia.

Uimamataito

Uimari, joka veteen pudottuaan ja pintaan päästyään pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen (Pohjoismainen määritelmä).

Poimintoja

Keskiviikkona 16.5. Hämeenlinnan uimahallin valvojat valvojat vastaanottavat uimataito- ja testiuintisuorituiksia koko päivän.

Lauantaina 19.5. Wibit-vesiesterata matka-altaan radoilla 1–3.

Koko viikon luvassa myös vesijumppaa uimahallimaksulla.

Myös Lammin uimahallissa on mahdollisuus testata oma uimataitonsa, suorittaa uinninmerkkisuorituksia tai vaikka haastaa itsensä uinninvalvojan testiuinnin merkeissä.

Lisätietoa löytyy www.hmlliikuntahallit.fi/uimalat -verkkosivulta.

Hikiältä löydetyt ruumiit saivat kaikki omat kauniinvalkoiset arkkunsa. Heidät haudattiin kuitenkin samaan hautaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Hikiältä metsähaudasta vuosi sitten löydetyt ruumiit haudattiin sunnuntaina Hausjärven vanhalle hautausmaalle.Tutkimuksen mukaan ruumiit kuuluivat neljälle nuorelle miehelle, jotka saksalaiset teloittivat sisällissodan aikaan vuonna 1918. Kuolleista tunnistettiin kaksi, 15-vuotias Niilo Johannes Lin

Autohuolto K. Tissarin autokorjaamon ja Kaarlo Tissarin kotitalon välissä aloitti vuonna 1929 jenkkityyliin rakennettu hieno bensiininjakelukioski. 1960-luvulla Kauppakadun tontti muuttui viereen rakennetun Sokoksen parkkipaikaksi. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Nenään nousevat bensan ja kermakahveen tuoksut samalla, kun korvissa soivat pajatson ja kassakoneen kilinä.Riihimäen kaupunginmuseossa vaellellaan loppuvuoden ajan nostalgisin tuntein kaupungin huoltoasemilla.– Keräsimme kaupunkilaisilta muistoja vanhoista huoltsikoista ja niitä tuli paljon.

Kimmo Miettinen aikoo täyttää 60 vuotta vähin äänin.

60 vuotta täyttävän sairiolaisen monitoimimiehen ura rönsyilee kuin sukupuu.Yhtä paljon rönsyilee myös syntymäpäivähaastattelu, jossa välillä paikalla on kirjailija Kimmo Miettinen, välillä musiikkitoimittaja, joka tunnetaan lyhyesti nimellä Miettinen.Vihainen nuori mies Miettinen muistetaan musaleh