Julkaistu: 16.05.2018 16:56
-
Päivitetty: 16.05.2018 17:02

Vapaavuori vaatii Hämeenlinnan päättäjiä lusimaan - "Urbaanit elementit hävitetty kaupungin keskustasta"

  • Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri jan Schugk twiittasi EK:n paneelista. Kuvakaappaus Twitteristä.
    Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri jan Schugk twiittasi EK:n paneelista. Kuvakaappaus Twitteristä.
  • Myös  EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala twiittasi Vapaavuoren kannasta. Kuvakaappaus Twitteristä.
    Myös EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala twiittasi Vapaavuoren kannasta. Kuvakaappaus Twitteristä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) totesi EK:n kevätseminaarissa, että kaikki Hämeenlinnan päättäjät pitäisi panna lusimaan urbaanien elementtien hävittämisestä kaupungin keskustassa.

 

 

Tämä säväytti kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Sari Rautiota (kok.).

Mistä tässä on kysymys? Mitä urbaaneja elementtejä? Twiitit lensivät EK:n seminaariin epätietoisina.

– Tarkoittaako hän jotain aikaisempaa Lyseo-päätöstä?

Pian selvisi, että kyse on lähinnä toiminnasta tyhjenneestä torin ympäristöstä.

– Mutta siinäkin ollaan menossa jo parempaan suuntaan, Rautio vakuuttaa.

Hän viittaa siihen, että ykköskorttelia suunnitellaan jo. Lisäksi torille on tullut monenmoista uutta toimintaa tämän kevään kuluessa.

 

Tosin ennen uutta kukoistusta kaupungin keskusta kokee vielä uuden hämmentävän vaiheen. Entisen Kauppakeskus Linnan omistajat ovat päättäneet tyhjentää kiinteistönsä viimeisestäkin vuokralaisesta.

Samalla harkitaan hakea talolle purkulupaa. Keskikaupungille uhkaa siis syntyä valtaisa monttu ehkä vuosiksi ilman, että toriparkkia lähdetään rakentamaan. HÄSA

 

 

 

Kommentit

Kiitos Vapaavuori tuesta. Hämeenlinnan poliitikot ovat rakentaneet Hämeenlinnan keskustasta ”aavekaupungin” keskustaa, missä ei ole elämyksiä ja palveluja nuorille, keski-ikäisille eikä edes eläkeläisille puhumattakaan turisteille. Paljon suunnitellaan isoja hankkeita, kun paljon pienemmilläkin saataisiin elävöitettyä kaupunkia. Huvittavinta on, että ne isot suunnitelmat jäävät useimmiten toteutumatta tai jäävät puolinaisiksi. Riidellä kyllä osataan. Hämeenlinnalla olisi sijaintinsa, luontonsa, historiansa ja kulttuurin avulla kaikki ainekset nousta kasvukaupunkiksi. Jotta se olisi mahdollista, niin paljon pitäisi kuntapoliitikkoja vaihtaa kuin myös eläkevirkoja pitäviä kaupungin johtajia. Lukion siirtämisyritys kaupungin reunoilla osoittaa hyvänä esimerkkinä tätä näköalamattomuutta. Sairion keskeneräinen asuinalue sitä sinnepäin kaupunkisuunnittelua. Yli 10 vuotta keskeneräistä työmaata asukkaiden harmiksi. Samanlainen vaara piilee Asemanrannassa. Vaikea uskoa, että siitä kokonaisuudesta tulee ikinä valmista nykymenolla. Ykköskortteli, tuskin siitäkään mitään valmista tulee, puhumattakaan, että elävöittäisi Reskaa. Mitä valmista täällä ollaan saatu aikaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana?- ei yhtään mitään. Kyllä kaupunki jäi paljosta vaille, kun Lintumäki ja Hellsten jättivät kaupungin vetovastuun muille. Hämeenlinnan taantuma on ollut sen jälkeen raju. Trumpismi on täällä valloillaan- aina on muissa vika, oli se sitten VR, valtio, Ritaluoma jne. Mutta hyvä, että Vapaavuori alueen kesämökkeilijänä uskalsi ilmaista kaupungin pysähtyneisyyden ja pohtia syytä siihen.
                                  Henri Rinta-Koivula haluaisi mieluiten biologisen lapsen ja on pohtinut sijaissynnyttämistä. Suomessa sijaissynnyttäjän käyttö ei enää ole mahdollista, mutta esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Virossa, Britanniassa ja Hollannissa se on mahdollista.                               Kuva: Silja Viitala

Pari vuotta sitten nuori mies istui junassa matkalla Tampereelle ja mietti, mitä elämältä oikein haluaa.Jos lapsi on poika, hänestä voisi tulla Arno tai Erno, jos tyttö, kenties Airi, hän puntaroi.Samaan aikaan kun mies pohti mahdollisia nimiä mahdollisille lapsille, hän oivalsi jotakin, joka muutti

Kati Saari viettää aikaa netissä sekä työssään että vapaa-ajalla. Facebookissa hän on ollut vuodesta 2007 lähtien ja tavoitettavissa sitä kautta käytännössä jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

"Muutin tammikuussa 2014 Valkeakoskelta Hämeenlinnaan. Pienessä synnyinkaupungissani olin tottunut siihen, että ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa asiat. En tuntenut täällä ketään ja kaipasin yhteisöllisyyttä, jotakin helppoa tapaa lähestyä hämeenlinnalaisia.

Uudenmaan Ely-keskus päällystää kesällä tietä 317, joka kulkee yli 20 kilometrin matkan Hämeenlinnasta Lammilta maakuntarajan yli Asikkalaan. Nyt Ronnintiellä Lammilla vasta valmistellaan päällystystöiden aloittamista. Maakuntauudistuksessa Ely-keskusten tienpidon tehtävät siirtyisivät maakunnille ja niiden muodostamille tienpitoalueille. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyö

Kuurojen kulttuuripäivillä Verkatehtaalla nähtiin lauantaina muun muassa Sampolan viittomakielisen senioripäivätoiminnan esitys Helmen kalastajat. Kuva: Tomi Vesaharju

Kuurot törmäävät jatkuvasti hankaluuksiin niin tavallisessa arkiasioinnissa kuin erilaisissa yleisötilaisuuksissakin.– Asiakaspalvelutilanteissa voi käydä niin, että kun kuuro viittoilee haluavansa kynän ja paperia, hänelle aletaan puhua englantia.