Julkaistu: 17.05.2018 09:33

Väitöstutkimus: Lapsena ja nuorena sairastettu syöpä voi vaikuttaa myöhemmin mielenterveyteen

  • Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan syövän sairastaminen nuorena saattaa olla syynä mielenterveysongelmiin jopa vuosia syöpähoitojen jälkeen. Arkistokuva
    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan syövän sairastaminen nuorena saattaa olla syynä mielenterveysongelmiin jopa vuosia syöpähoitojen jälkeen. Arkistokuva

Lapsena ja nuorena syöpään sairastuneista yhä useampi selviytyy edistyneiden syöpähoitojen avulla. Parantuneet saattavat kuitenkin myöhemmin elämässään kohdata syöpäsairauteen ja sen hoitoihin liittyviä haittavaikutuksia. Myöhäisvaikutukset saattavat ilmetä vasta vuosia hoitojen jälkeen.

Turun yliopistossa väittelevä LL Ritva Ahomäki havaitsi, että lapsena syövän sairastaneilla on suurentunut riski matalampaan koulutustasoon ja varhaiseen eläköitymiseen verrattuna terveisiin ikäverrokkeihin.

Lisäksi nuorena sairastettu syöpä saattaa olla myöhempien mielenterveysongelmien riskitekijä etenkin naisilla.

Lapsena syöpään sairastuneista on viiden vuoden kuluttua elossa keskimäärin 80 prosenttia, kun aikuisten vastaava luku vaihtelee syöpätyypistä ja syövän levinneisyydestä riippuen alle 30 prosentista 80 prosenttiin. 

Noin 75 prosenttia lapsena syövän sairastaneista kohtaa jonkin syöpään liittyvän myöhäisvaikutuksen ja 30 prosentilla on useampi myöhäisvaikutuksen aiheuttama haitta.

Syöpään tai syöpähoitoihin liittyviä myöhäisvaikutuksia ovat esimerkiksi oppimiskykyyn ja fyysiseen suorituskykyyn liittyvät ongelmat sekä hormonaaliset ja psykologiset ongelmat.   

Lapsena syövän sairastaneet eläköityvät ikätovereitaan useammin ennenaikaisesti

Ritva Ahomäki havaitsi tutkimuksessaan, että alle 16-vuotiaana syövän sairastaneista ikätovereitaan useampi suoritti vain peruskoulun.

Lisäksi peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat ikätovereita matalampia aivokasvaimen sairastaneilla, pään alueen sädehoitoa saaneilla, pojilla ja osalla ennen kouluikää sairastuneista potilasryhmistä.

– Lapsena aivokasvaimen, leukemian tai non-Hodgkin lymfooman (NHL) sairastaneilla havaittiin peruskoulun päättötodistuksen lukuaineissa, kuten äidinkielessä ja matematiikassa, huonommat arvosanat kuin ikätovereilla. Tällä saattaa olla vaikutusta jatkokoulutustasoon, Ahomäki kertoo.

Lapsena syövän sairastaneiden sosiaalista selviytymistä tutkiessaan Ahomäki havaitsi, ettei suurentunutta työttömyysriskiä ole, mutta varhaisen eläköitymisen vaara on kohonnut.

Lisäksi Ahomäki havaitsi, että syövän lapsena sairastaneilla on matalampi tulotaso verrattuna ikätovereihin.

– Lapsuudessa aivokasvaimen sairastaneilla oli lähes 15-kertainen riski varhaiseen eläköitymiseen, leukemiasta tai non-Hodgkin lymfoomasta selvinneillä riski oli 4-kertainen ja kiinteän kasvaimen sairastaneilla kaksinkertainen ikätovereihin verrattuna, Ahomäki lisää.

Syövän myöhäisvaikutukset liittyvät myös mielenterveyteen

Syövän sairastaminen nuorena saattaa olla syynä mielenterveysongelmiin jopa vuosia syöpähoitojen jälkeen.

Ahomäki havaitsi tutkimuksessaan, että alle 35-vuotiaana syövän sairastaneilla on sisaruksiin verrattuna suurentunut riski mielialaongelmiin ja muistisairauteen.

Masennuslääkkeiden käyttö on Suomessa yleisesti ottaen lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien, mutta nuorena syövän sairastaneilla havaittiin lisääntynyt riski myös masennuslääkeostoihin sisaruksiin nähden.

– Etenkin naisilla havaittiin selvästi suurentunut riski ahdistuneisuushäiriöihin verrattuna syövän sairastaneisiin miehiin sekä sisaruksiin. Mielenterveysongelmien kartoitus tulisikin ottaa huomioon potilaiden myöhäisseurannassa, Ahomäki painottaa.

Merkittävällä osalla nuorena syövän sairastaneista on myöhemmin ilmeneviä terveyshaittoja, joiden tunnistamisessa tarvitaan osaamista. Tämän vuoksi heillä tulisi olla mahdollisuus systemaattiseen, asiantuntevaan myöhäisseurantaan.

– Kansainvälisen seurantaohjeistuksen mukaisesti jokaiselle nuorelle tulisi tehdä arvio sairastetun syövän ja siihen saatujen hoitojen aiheuttamasta myöhäishaittojen riskistä. Riskinarvion pohjalta määritellään sitten yksilöllinen seuranta, Ahomäki korostaa.

***

LL Ritva Ahomäki esittää väitöskirjansa Psykososiaalinen selviytyminen nuorena sairastetun syövän jälkeen julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.5.2018 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuula Lehtinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Ritva Ahomäki on syntynyt vuonna 1973 ja kirjoitti ylioppilaaksi Turengin lukiossa vuonna 1992. Ahomäki suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2005. Väitöksen alana on lastentautioppi. Ahomäki työskentelee Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikalla lastenlääkärinä.

 

Maltalaisen peliyhtiön verkkokasinosta teknisen virheen löytänyt 16-vuotias forssalaisnuorukainen siirsi pankkitililleen yli 252 000 euroa peliyhtiön rahoja viime vuoden huhti- ja toukokuussa.Nuorukaista syytettiin maanantaina Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta.Nuoren miehen vanhemma

Riihimäki. Sunnuntaina iltapäivällä Riihimäen Uramossa noin 45-vuotias nainen törmäsi mopolla liikennevaloihin pysähtyneen henkilöauton perään. Mopoilija, eikä autoa kuljettanut noin 65-vuotias nainen loukkaantuneet törmäyksessä. Mopoilija puhalsi törkeän rattijuopumuksen ylittävät lukemat.

Sunnuntaina iltapäivällä kolmostiellä etelän suuntaan matkalla ollut noin 30-vuotias nainen suistui kuljettamallaan henkilöautolla pientareelle, jossa auto törmäsi ojan vastapenkkaan ja kaatui katolleen.Kuljettaja ja kyydissä ollut noin 40-vuotias mies vietiin ambulanssilla Kanta-Hämeen keskussairaa

Usein markkinointi kohdentuu nimenomaan epäterveellisiin tuotteisiin, jotka lisäksi asetellaan kaupoissa kuluttajia koukuttavalla tavalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Jo pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan epäonnistumaan ruokavalinnoissaan, kertoo uusi väitöstutkimus. – Ruokakauppa näyttäytyy painonsa kanssa kamppailevalle ehkä pikemminkin herkkulaarina kuin terveellisten ostosten tekopaikkana.

Otto Rantanen jäi kaipaamaan telttaöiden raikkautta. Nykyään hän nukkuu kuitenkin sisällä. Kuva: Pekka Rautiainen

Ulkona nukkuminen on tuttua hämeenlinnalaiselle Otto Rantaselle, 15. Hän nukkui pari vuotta sitten huvikseen kokonaisen vuoden parvekkeella teltassa. Hän aloitti haasteensa 12-vuotiaana ja lopetti täytettyään 13 vuotta elokuussa 2016.Mitä telttavuodesta jäi mieleen?– Auringon kierto.

                                  Suomalaiset lentävät eniten Finnairilla ja Norwegianilla, ja niiden lennoista myös tehdään eniten valituksia. Kumpikaan yhtiö ei ole aikeissa muuttaa nykyisiä reklamointi- ja korvausprosessejaan. Kuva huhtikuulta Helsinki-Vantaan lentoasemalta.                               Kuva: Mauri Ratilainen

Lentojen viivästymisistä ja peruutuksista valittaminen on niin hidasta ja monimutkaista, että vain harva hakee korvauksia valitusteitse.– Kun 180 ihmistä tulee lomamatkalta Kreikasta ja lento on 26,5 tuntia myöhässä, saamme valituksen kolmelta, kertoo Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen-johtaja Leena