Julkaistu: 17.05.2018 09:33

Väitöstutkimus: Lapsena ja nuorena sairastettu syöpä voi vaikuttaa myöhemmin mielenterveyteen

  • Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan syövän sairastaminen nuorena saattaa olla syynä mielenterveysongelmiin jopa vuosia syöpähoitojen jälkeen. Arkistokuva
    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan syövän sairastaminen nuorena saattaa olla syynä mielenterveysongelmiin jopa vuosia syöpähoitojen jälkeen. Arkistokuva

Lapsena ja nuorena syöpään sairastuneista yhä useampi selviytyy edistyneiden syöpähoitojen avulla. Parantuneet saattavat kuitenkin myöhemmin elämässään kohdata syöpäsairauteen ja sen hoitoihin liittyviä haittavaikutuksia. Myöhäisvaikutukset saattavat ilmetä vasta vuosia hoitojen jälkeen.

Turun yliopistossa väittelevä LL Ritva Ahomäki havaitsi, että lapsena syövän sairastaneilla on suurentunut riski matalampaan koulutustasoon ja varhaiseen eläköitymiseen verrattuna terveisiin ikäverrokkeihin.

Lisäksi nuorena sairastettu syöpä saattaa olla myöhempien mielenterveysongelmien riskitekijä etenkin naisilla.

Lapsena syöpään sairastuneista on viiden vuoden kuluttua elossa keskimäärin 80 prosenttia, kun aikuisten vastaava luku vaihtelee syöpätyypistä ja syövän levinneisyydestä riippuen alle 30 prosentista 80 prosenttiin. 

Noin 75 prosenttia lapsena syövän sairastaneista kohtaa jonkin syöpään liittyvän myöhäisvaikutuksen ja 30 prosentilla on useampi myöhäisvaikutuksen aiheuttama haitta.

Syöpään tai syöpähoitoihin liittyviä myöhäisvaikutuksia ovat esimerkiksi oppimiskykyyn ja fyysiseen suorituskykyyn liittyvät ongelmat sekä hormonaaliset ja psykologiset ongelmat.   

Lapsena syövän sairastaneet eläköityvät ikätovereitaan useammin ennenaikaisesti

Ritva Ahomäki havaitsi tutkimuksessaan, että alle 16-vuotiaana syövän sairastaneista ikätovereitaan useampi suoritti vain peruskoulun.

Lisäksi peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat ikätovereita matalampia aivokasvaimen sairastaneilla, pään alueen sädehoitoa saaneilla, pojilla ja osalla ennen kouluikää sairastuneista potilasryhmistä.

– Lapsena aivokasvaimen, leukemian tai non-Hodgkin lymfooman (NHL) sairastaneilla havaittiin peruskoulun päättötodistuksen lukuaineissa, kuten äidinkielessä ja matematiikassa, huonommat arvosanat kuin ikätovereilla. Tällä saattaa olla vaikutusta jatkokoulutustasoon, Ahomäki kertoo.

Lapsena syövän sairastaneiden sosiaalista selviytymistä tutkiessaan Ahomäki havaitsi, ettei suurentunutta työttömyysriskiä ole, mutta varhaisen eläköitymisen vaara on kohonnut.

Lisäksi Ahomäki havaitsi, että syövän lapsena sairastaneilla on matalampi tulotaso verrattuna ikätovereihin.

– Lapsuudessa aivokasvaimen sairastaneilla oli lähes 15-kertainen riski varhaiseen eläköitymiseen, leukemiasta tai non-Hodgkin lymfoomasta selvinneillä riski oli 4-kertainen ja kiinteän kasvaimen sairastaneilla kaksinkertainen ikätovereihin verrattuna, Ahomäki lisää.

Syövän myöhäisvaikutukset liittyvät myös mielenterveyteen

Syövän sairastaminen nuorena saattaa olla syynä mielenterveysongelmiin jopa vuosia syöpähoitojen jälkeen.

Ahomäki havaitsi tutkimuksessaan, että alle 35-vuotiaana syövän sairastaneilla on sisaruksiin verrattuna suurentunut riski mielialaongelmiin ja muistisairauteen.

Masennuslääkkeiden käyttö on Suomessa yleisesti ottaen lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien, mutta nuorena syövän sairastaneilla havaittiin lisääntynyt riski myös masennuslääkeostoihin sisaruksiin nähden.

– Etenkin naisilla havaittiin selvästi suurentunut riski ahdistuneisuushäiriöihin verrattuna syövän sairastaneisiin miehiin sekä sisaruksiin. Mielenterveysongelmien kartoitus tulisikin ottaa huomioon potilaiden myöhäisseurannassa, Ahomäki painottaa.

Merkittävällä osalla nuorena syövän sairastaneista on myöhemmin ilmeneviä terveyshaittoja, joiden tunnistamisessa tarvitaan osaamista. Tämän vuoksi heillä tulisi olla mahdollisuus systemaattiseen, asiantuntevaan myöhäisseurantaan.

– Kansainvälisen seurantaohjeistuksen mukaisesti jokaiselle nuorelle tulisi tehdä arvio sairastetun syövän ja siihen saatujen hoitojen aiheuttamasta myöhäishaittojen riskistä. Riskinarvion pohjalta määritellään sitten yksilöllinen seuranta, Ahomäki korostaa.

***

LL Ritva Ahomäki esittää väitöskirjansa Psykososiaalinen selviytyminen nuorena sairastetun syövän jälkeen julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.5.2018 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuula Lehtinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Ritva Ahomäki on syntynyt vuonna 1973 ja kirjoitti ylioppilaaksi Turengin lukiossa vuonna 1992. Ahomäki suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2005. Väitöksen alana on lastentautioppi. Ahomäki työskentelee Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikalla lastenlääkärinä.

 

                                  Henri Rinta-Koivula haluaisi mieluiten biologisen lapsen ja on pohtinut sijaissynnyttämistä. Suomessa sijaissynnyttäjän käyttö ei enää ole mahdollista, mutta esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Virossa, Britanniassa ja Hollannissa se on mahdollista.                               Kuva: Silja Viitala

Pari vuotta sitten nuori mies istui junassa matkalla Tampereelle ja mietti, mitä elämältä oikein haluaa.Jos lapsi on poika, hänestä voisi tulla Arno tai Erno, jos tyttö, kenties Airi, hän puntaroi.Samaan aikaan kun mies pohti mahdollisia nimiä mahdollisille lapsille, hän oivalsi jotakin, joka muutti

Kati Saari viettää aikaa netissä sekä työssään että vapaa-ajalla. Facebookissa hän on ollut vuodesta 2007 lähtien ja tavoitettavissa sitä kautta käytännössä jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

"Muutin tammikuussa 2014 Valkeakoskelta Hämeenlinnaan. Pienessä synnyinkaupungissani olin tottunut siihen, että ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa asiat. En tuntenut täällä ketään ja kaipasin yhteisöllisyyttä, jotakin helppoa tapaa lähestyä hämeenlinnalaisia.

Uudenmaan Ely-keskus päällystää kesällä tietä 317, joka kulkee yli 20 kilometrin matkan Hämeenlinnasta Lammilta maakuntarajan yli Asikkalaan. Nyt Ronnintiellä Lammilla vasta valmistellaan päällystystöiden aloittamista. Maakuntauudistuksessa Ely-keskusten tienpidon tehtävät siirtyisivät maakunnille ja niiden muodostamille tienpitoalueille. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyö

Kuurojen kulttuuripäivillä Verkatehtaalla nähtiin lauantaina muun muassa Sampolan viittomakielisen senioripäivätoiminnan esitys Helmen kalastajat. Kuva: Tomi Vesaharju

Kuurot törmäävät jatkuvasti hankaluuksiin niin tavallisessa arkiasioinnissa kuin erilaisissa yleisötilaisuuksissakin.– Asiakaspalvelutilanteissa voi käydä niin, että kun kuuro viittoilee haluavansa kynän ja paperia, hänelle aletaan puhua englantia.