Julkaistu: 17.05.2018 09:45

Kerättyjen renkaiden jono kiertäisi puoli maapalloa

  • Keskimäärin yksi henkilöauton rengas painaa kahdeksan kiloa. Renkaita on siis kerätty kierrätysjärjestelmään 112 500 000 kappaletta.  Arkistokuva
    Keskimäärin yksi henkilöauton rengas painaa kahdeksan kiloa. Renkaita on siis kerätty kierrätysjärjestelmään 112 500 000 kappaletta.  Arkistokuva

Huhtikuun lopussa suomalaisessa kiertotaloudessa saavutettiin merkittävä rajapyykki, kun käytöstä poistettujen renkaiden yhteismäärä rikkoi 900 000 tonnin rajan.

Keskimäärin yksi henkilöauton rengas painaa kahdeksan kiloa. Renkaita on siis kerätty kierrätysjärjestelmään 112 500 000 kappaletta. 

Määrä on sen verran suuri, että sen havainnollistamiseksi tarvitaan ripaus mielikuvitusta.

– Jos ajatellaan, että rengas on 205 millimetriä leveä ja ne laitettaisiin vierekkäin, renkaista syntyvä jono olisi 23 063 kilometriä pitkä. Siihen mahtuisi 20 Suomea pituussuunnassa, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Maapallon ympärysmitta on noin 40 000 kilometriä. Vaihtoehtoisesti renkaista syntyvä letka voisi siis kiertää maapallon päiväntasaajalta navan yli takaisin päiväntasaajalle ja ylikin.

– Kyllä tämä on mielestäni saavutus, josta rengastoimiala kokonaisuutena saa olla hyvin ylpeä. Jos kierrätysjärjestelmää ei olisi, sama määrä renkaita lojuisi kaatopaikoilla ja pihojen perillä. Ympäristö on siistiytynyt

Renkaiden maahantuojat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n hoitamaan käytöstä poistettujen renkaisen keräystä vuonna 1995. Keräystoiminta alkoi seuraavana vuonna.

Tuomisen mielestä juuri rengasalan toimijoiden, kuten valmistajien, maahantuojien ja rengasliikkeiden oma panos on ollut tärkeä onnistuneen kierrätysjärjestelmän luomisessa.

Vuosina 1996–2018 kerätyistä 900 000 tonnista noin 80 prosenttia oli henkilöautojen renkaita ja seuraavaksi eniten pakettiautojen renkaita.

                                  Henri Rinta-Koivula haluaisi mieluiten biologisen lapsen ja on pohtinut sijaissynnyttämistä. Suomessa sijaissynnyttäjän käyttö ei enää ole mahdollista, mutta esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Virossa, Britanniassa ja Hollannissa se on mahdollista.                               Kuva: Silja Viitala

Pari vuotta sitten nuori mies istui junassa matkalla Tampereelle ja mietti, mitä elämältä oikein haluaa.Jos lapsi on poika, hänestä voisi tulla Arno tai Erno, jos tyttö, kenties Airi, hän puntaroi.Samaan aikaan kun mies pohti mahdollisia nimiä mahdollisille lapsille, hän oivalsi jotakin, joka muutti

Kati Saari viettää aikaa netissä sekä työssään että vapaa-ajalla. Facebookissa hän on ollut vuodesta 2007 lähtien ja tavoitettavissa sitä kautta käytännössä jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

"Muutin tammikuussa 2014 Valkeakoskelta Hämeenlinnaan. Pienessä synnyinkaupungissani olin tottunut siihen, että ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa asiat. En tuntenut täällä ketään ja kaipasin yhteisöllisyyttä, jotakin helppoa tapaa lähestyä hämeenlinnalaisia.

Uudenmaan Ely-keskus päällystää kesällä tietä 317, joka kulkee yli 20 kilometrin matkan Hämeenlinnasta Lammilta maakuntarajan yli Asikkalaan. Nyt Ronnintiellä Lammilla vasta valmistellaan päällystystöiden aloittamista. Maakuntauudistuksessa Ely-keskusten tienpidon tehtävät siirtyisivät maakunnille ja niiden muodostamille tienpitoalueille. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Häme on liittoutumassa tienpidossa Pirkanmaan kanssa, jos maakuntauudistus toteutuu.Uudistuksessa Ely-keskusten tehtävät siirtyisivät maakunnille, tie- ja liikenneasioita varten maakunnista muodostettaisiin korkeintaan yhdeksän tienpitoaluetta, eli useimpien maakuntien täytyisi tehdä yhteistyö

Kuurojen kulttuuripäivillä Verkatehtaalla nähtiin lauantaina muun muassa Sampolan viittomakielisen senioripäivätoiminnan esitys Helmen kalastajat. Kuva: Tomi Vesaharju

Kuurot törmäävät jatkuvasti hankaluuksiin niin tavallisessa arkiasioinnissa kuin erilaisissa yleisötilaisuuksissakin.– Asiakaspalvelutilanteissa voi käydä niin, että kun kuuro viittoilee haluavansa kynän ja paperia, hänelle aletaan puhua englantia.