Julkaistu: 20.05.2018 18:26
-
Päivitetty: 20.05.2018 19:51

Olut virtasi miekkojen kalskeessa – Hämeen linna palasi puoli vuosituhatta ajassa taaksepäin. Katso kuvat!

  • Samuli Komulainen (vas.) ja Jere Lamberg kilpailevat hiekkakentän herruudesta pitkämiekoin. Historiallisen miekkailun seuroja on Suomessa yli kymmenen. Kuvat: Tomi Vesaharju
  • Ville Kastari (vas.), Santeri Virtanen, Cecilie Sundman ja Maria von Hertzen nauttivat suomalaiselle myöhäiskeskiajalle tyypillistä sunnuntaiateriaa. Lihaa syötiin yleensä juurikin pyhäpäivinä.
  • Konsta Nikkanen tuntee keskiaikaiset aseet. Mikäli Hämeen linnaan olisi 1500-luvulla hyökätty, olisi se puolustautunut miekoin, veitsin ja varsijousin.
    Konsta Nikkanen tuntee keskiaikaiset aseet. Mikäli Hämeen linnaan olisi 1500-luvulla hyökätty, olisi se puolustautunut miekoin, veitsin ja varsijousin.

Metallin kolina valtaa äänialaa helteessä. Kaksi nuorta miestä värikkäine asuineen ja pitkine miekkoineen laittavat pystyyn sellaisen kamppailushow'n, jollaisen voisi kuvitella näkevänsä lähinnä animaatioelokuvassa tai ritariaiheisessa tv-sarjassa.

Hämeen linnassa vietettiin lauantaina ja sunnuntaina Juhana Herttuan -ajan viikonloppua. Monipuoliset markkinat tarjosivat kaikenikäisille kävijöille hupia. Linna täyttyi myöhäiskeskiajan tyyliin pukeutuneista kauppiaista, muusikoista, narreista ja sotilaista. Rohan Tallit järjestivät markkinoiden yhteyteen hevosturnajaiset.

 

Miekkailijat esittäytyvät Samuli Komulaiseksi ja Jere Lambergiksi, ja he kuuluvat Jyväskylän historiallisen miekkailun seuraan.

– Tämä italialainen miekkailutyyli syntyi 1300-luvun lopulla, joten olemme hieman väärällä aikakaudella, Komulainen naurahtaa, viitaten markkinoiden 1500-luvun teemaan.

Historialliseen miekkailuun löytyy Komulaisen mukaan kymmeniä, ellei satoja kuvitettuja opaskirjoja. Kaksikko kuitenkin ammentaa oppinsa Fiore dei Liberin teoksista. Hänen Fior di Battagliansa on vanhin tunnettu italialaisen miekkamestarin teos.

Komulaisen kiinnostus keskiaikaan syttyi, kuinkas muutenkaan, kuin Taru sormusten herrasta -fantasiatrilogiasta.

 

Linnan sisältä löytyvät puiset ruokapöydät notkuvat keskiaikaisia sapuskoja. Kasviksia ei näy, joten sotilaita eli nihtejä esittävä seurue lappoo suuhunsa leipää, juustoa, lihaa ja kananmunia.

– Kasviksia ja marjoja syötiin, mutta eniten merkintöjä Hämeen linnan tilikirjoissa on sellaisista ruoista, jotka kävivät veronmaksuun. Viljaa lähetettiin Tukholmaan tynnyreissä, ja suolattu voi oli arvokasta, koska se säilyi pitkään, pöytäseurueeseen kuuluva Maria von Hertzen sanoo.

Suomalainen nihti ei koskaan päässyt valittamaan oluen puutteesta.

– Sotilaat saivat palkkansa oluessa, ja keskimääräinen päiväansio oli noin 4–5 litraa. Kaikkea ei kuitenkaan yleensä juotu, sillä olut kelpasi myös vaihdon välineenä, von Hertzen kertoo. HäSa

 

Usein markkinointi kohdentuu nimenomaan epäterveellisiin tuotteisiin, jotka lisäksi asetellaan kaupoissa kuluttajia koukuttavalla tavalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Jo pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan epäonnistumaan ruokavalinnoissaan, kertoo uusi väitöstutkimus. – Ruokakauppa näyttäytyy painonsa kanssa kamppailevalle ehkä pikemminkin herkkulaarina kuin terveellisten ostosten tekopaikkana.

Otto Rantanen jäi kaipaamaan telttaöiden raikkautta. Nykyään hän nukkuu kuitenkin sisällä. Kuva: Pekka Rautiainen

Ulkona nukkuminen on tuttua hämeenlinnalaiselle Otto Rantaselle, 15. Hän nukkui pari vuotta sitten huvikseen kokonaisen vuoden parvekkeella teltassa. Hän aloitti haasteensa 12-vuotiaana ja lopetti täytettyään 13 vuotta elokuussa 2016.Mitä telttavuodesta jäi mieleen?– Auringon kierto.

                                  Suomalaiset lentävät eniten Finnairilla ja Norwegianilla, ja niiden lennoista myös tehdään eniten valituksia. Kumpikaan yhtiö ei ole aikeissa muuttaa nykyisiä reklamointi- ja korvausprosessejaan. Kuva huhtikuulta Helsinki-Vantaan lentoasemalta.                               Kuva: Mauri Ratilainen

Lentojen viivästymisistä ja peruutuksista valittaminen on niin hidasta ja monimutkaista, että vain harva hakee korvauksia valitusteitse.– Kun 180 ihmistä tulee lomamatkalta Kreikasta ja lento on 26,5 tuntia myöhässä, saamme valituksen kolmelta, kertoo Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen-johtaja Leena

Napialan wanhan koulun pöytä notkui sunnuntaina erilaisia historiallisia koulumurkinoita. Heli Lindblom (vas.) ja Päivi Hakoma tarjoilivat ruokailijoille muun muassa perinteistä makaronivelliä ja tillilihaa. Kuva: Tomi Vesaharju

Napialan wanhassa koulussa Tervakoskella avattiin sunnuntaiksi pop up -ravintola, jossa tarjoiltiin suomalaisen kouluhistorian inhokkiruokia.Noin 20 vuotta museona toiminut entinen kansakoulu halusi juhlistaa tempauksella Suomessa 70 vuotta lakisääteisesti tarjoiltua ilmaista kouluruokaa.– Se oli to

Terveydenhoitaja Tiina Muurisen vastaanottotilat löytyvät nykyään Voutilakeskuksen yhteyteen avatusta neuvolasta. Muurisen lisäksi Voutilakeskuksessa työskentelee myös toinen neuvolaterveydenhoitaja. Kuva: Esko Tuovinen

Kaupungissa on aloittanut kaikessa hiljaisuudessa kaksi uutta neuvolaa.Kyse on kaupungin läntisellä alueella elokuun alussa aloittaneista Nummikeskuksen ja Voutilakeskuksen neuvoloista.Työntekijät ovat läntisen alueen neuvola-asiakkaille vanhoja tuttuja sillä kaikki neljä työntekijää ovat työskennel