Julkaistu: 13.06.2018 12:20

Luomumansikka kypsyy juhannusviikolla

  •  Luomumansikantuotanto vaatii viljelyn pitkäjänteistä suunnittelua ja paljon manuaalista työtä.  Arkistokuva
    Luomumansikantuotanto vaatii viljelyn pitkäjänteistä suunnittelua ja paljon manuaalista työtä. Arkistokuva

Ensimmäiset luomumansikat kypsyvät poimittaviksi Etelä-Suomessa jo juhannusviikolla, noin kaksi viikkoa normaalista aikataulusta etuajassa.

Pohjoisempana luomumansikan pääsato valmistuu juhannuksen jälkeen.

Jos sää jatkuu yhä lämpimänä, luomumansikan satokausi voi jäädä lyhyeksi kuten tavanomaisesti tuotetun mansikankin. Tämä on seurausta siitä, että kaikki mansikat kukkivat alkukesästä pelloilla samaan aikaan poikkeuksellisen runsaan lämmön innostamina.

Pitkään jatkunut kuivuus voi vaikuttaa mansikoiden kokoon siten, että ne jäävät hieman normaalia pienemmiksi, varsinkin jos pellolla ei ole käytössä tihkukastelua.

Homeista ei tänä kesänä näytä muodostuvan suurta riskiä mansikalle.

Yleisimmät Suomessa viljeltävät luomumansikkalajikkeet ovat tavanomaisiltakin pelloilta tutut Polka, Bounty ja Sonata.

Viime vuonna luomumansikkaa viljeli Suomessa lähes 140 luomutilaa yhteensä noin 170 hehtaarilla. Tuotantoala kasvoi edellisvuodesta jonkin verran.

Eniten luomumansikkaa viljeltiin Pohjois-Karjalassa, Hämeessä ja Etelä-Savossa. 

Luomumansikka on vaativa kasvatettava

Luomumansikalle on hyvin kysyntää sekä marjateollisuudessa että suoramyynnissä, mutta luomun osuus kaikesta Suomessa tuotetusta mansikasta on vain 2,5 prosenttia.

Tämä johtunee siitä, että luomumansikka on viljelijälle huomattavasti haastavampi kasvatettava kuin tavanomaisesti tuotettu mansikka.

Luomumansikantuotanto vaatii viljelyn pitkäjänteistä suunnittelua ja paljon manuaalista työtä.

Esimerkiksi mansikan rönsyt karsitaan luomupellolla käsin leikkaamalla, ei ruiskuttamalla torjunta-aineella.

Väkilannoitteita ei luomussa käytetä, vaan pellon hyvästä ravinnetilasta on huolehdittava jo viljelmän perustamisvaiheessa suunnittelemalla viljelykierto monta vuotta etukäteen.

Synteettisiä torjunta-aineita ei käytetä homeita eikä tuholaisia vastaan, joten viljely on altista suurille satovaihteluille.

Homeita pyritään torjumaan muun muassa mehiläisten välittämällä sienivalmisteella ja tuholaisia vastaan marssitetaan niiden luontaisia vihollisia kuten petopunkkeja.

Esimerkiksi harmaahome saattaa kuitenkin kosteina kesinä verottaa luomumansikkasatoa runsaastikin.

Usein markkinointi kohdentuu nimenomaan epäterveellisiin tuotteisiin, jotka lisäksi asetellaan kaupoissa kuluttajia koukuttavalla tavalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Jo pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan epäonnistumaan ruokavalinnoissaan, kertoo uusi väitöstutkimus. – Ruokakauppa näyttäytyy painonsa kanssa kamppailevalle ehkä pikemminkin herkkulaarina kuin terveellisten ostosten tekopaikkana.

Otto Rantanen jäi kaipaamaan telttaöiden raikkautta. Nykyään hän nukkuu kuitenkin sisällä. Kuva: Pekka Rautiainen

Ulkona nukkuminen on tuttua hämeenlinnalaiselle Otto Rantaselle, 15. Hän nukkui pari vuotta sitten huvikseen kokonaisen vuoden parvekkeella teltassa. Hän aloitti haasteensa 12-vuotiaana ja lopetti täytettyään 13 vuotta elokuussa 2016.Mitä telttavuodesta jäi mieleen?– Auringon kierto.

                                  Suomalaiset lentävät eniten Finnairilla ja Norwegianilla, ja niiden lennoista myös tehdään eniten valituksia. Kumpikaan yhtiö ei ole aikeissa muuttaa nykyisiä reklamointi- ja korvausprosessejaan. Kuva huhtikuulta Helsinki-Vantaan lentoasemalta.                               Kuva: Mauri Ratilainen

Lentojen viivästymisistä ja peruutuksista valittaminen on niin hidasta ja monimutkaista, että vain harva hakee korvauksia valitusteitse.– Kun 180 ihmistä tulee lomamatkalta Kreikasta ja lento on 26,5 tuntia myöhässä, saamme valituksen kolmelta, kertoo Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen-johtaja Leena

Napialan wanhan koulun pöytä notkui sunnuntaina erilaisia historiallisia koulumurkinoita. Heli Lindblom (vas.) ja Päivi Hakoma tarjoilivat ruokailijoille muun muassa perinteistä makaronivelliä ja tillilihaa. Kuva: Tomi Vesaharju

Napialan wanhassa koulussa Tervakoskella avattiin sunnuntaiksi pop up -ravintola, jossa tarjoiltiin suomalaisen kouluhistorian inhokkiruokia.Noin 20 vuotta museona toiminut entinen kansakoulu halusi juhlistaa tempauksella Suomessa 70 vuotta lakisääteisesti tarjoiltua ilmaista kouluruokaa.– Se oli to

Terveydenhoitaja Tiina Muurisen vastaanottotilat löytyvät nykyään Voutilakeskuksen yhteyteen avatusta neuvolasta. Muurisen lisäksi Voutilakeskuksessa työskentelee myös toinen neuvolaterveydenhoitaja. Kuva: Esko Tuovinen

Kaupungissa on aloittanut kaikessa hiljaisuudessa kaksi uutta neuvolaa.Kyse on kaupungin läntisellä alueella elokuun alussa aloittaneista Nummikeskuksen ja Voutilakeskuksen neuvoloista.Työntekijät ovat läntisen alueen neuvola-asiakkaille vanhoja tuttuja sillä kaikki neljä työntekijää ovat työskennel