Julkaistu: 16.07.2018 22:33

Yhtä aikaa tähkällä ja oraalla

  • Epätasainen itäminen näkyy pelloilla. Siinä missä aikaisin itäneiden korsien päässä on jo jyvät, myöhään itäneet vasta orastavat. Kuvassa kauraa, jonka siemenosaa sanotaan tähkän sijaan röyhyksi. Kuva: Tapio Tuomela
    Epätasainen itäminen näkyy pelloilla. Siinä missä aikaisin itäneiden korsien päässä on jo jyvät, myöhään itäneet vasta orastavat. Kuvassa kauraa, jonka siemenosaa sanotaan tähkän sijaan röyhyksi. Kuva: Tapio Tuomela

Viljapellot eivät lainehdi tasaisena merenä tänä vuonna. Epätasaisen kasvuunlähdön vuoksi pelloilla on yhtä aikaa tähkälle ennättäneitä alueita ja vastikään oraalle nousseita viljoja.

– Osa viljoista iti vasta ensimmäisten sateiden jälkeen. Kasvuunlähdössä voi olla kuukauden ero, tammelalainen maanviljelijä Kauko Kaleva harmittelee.

Kaleva ei muista moista tilannetta omalta uraltaan.

– Aina on tullut edes jollain lailla sade kylvöjen jälkeen ja itäminen on ollut tasaisempaa.

Eriaikaisuus tuo ongelmia puintivaiheessa. Kun peltolohkon ensimmäiset viljat olisivat puintikypsiä, vieressä on vielä vihreää viljaa. Vaihtoehtoja on kolme ja kaikissa on omat ongelmansa.

Viljelijä voi odottaa, kunnes myöhäisimmätkin viljat tuleentuvat kypsiksi. Tällöin puinnit siirtyisivät jopa lokakuulle, mikä lisää sateiden riskiä entisestään.

– Lisäksi varhaisemmin kypsyneet jyvät alkavat itää, Pro Agria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Vesa Koivula huomauttaa.

Yleisin vaihtoehto lienee puida koko peltolohko kerralla. Mukana tulevien vihreiden jyvien vuoksi kuivauskustannukset nousevat ja sakoluku jää huonoksi.

– Voi olla vaikeaa saada leipälaatuista vehnää ja mallasohraa, Koivula tiivistää laatuongelmat.

Kolmas vaihtoehto on puida peltolohkoa pariin otteeseen: ensin ajoissa kypsyneet, syksymmällä myöhemmin itäneet. Tässä vaihtoehdossa kustannukset ja työn määrä kasvavat, vaikka sato voi olla tasalaatuisempaa.

Hyvää vaihtoehtoa ei tänä vuonna ole.

– Osa viljoista jää väkisin puimatta, Kaleva arvioi.

Eriaikaisuus korostaa heikkoa viljavuotta. Vesa Koivula on arvioinut kasvutilannekatsauksissa, että viljasato jää meidän alueellamme noin 50–80 prosenttiin normaalista.

Se, kuinka lähelle keskiarvovuotta lopulta päästään, riippuu loppukesän ja alkusyksyn säistä. Juuri nyt kasvu on hyvässä vauhdissa. Maa on kuitenkin yhä kuivaa, eivätkä maanviljelijät toivo pitkää sateetonta hellejaksoa.

– Vettä tarvittaisiin, niin Kaleva kuin Koivula toteavat.

Veden tarve nousee helteiden ja tuulisuuden myötä, mitkä molemmat lisäävät niin kasvien kautta kuin suoraan maasta tapahtuvaa haihduntaa.

Tärkeintä runsaat sateet olisivat nurmiviljoille. Viljatkin kaipaavat vettä mutta liiallinen sade altistaisi ne homeelle.

– Heinäkuun jälkeen toiveissa on kuiva ja lämmin elokuu. Se tasoittaisi tilannetta, Koivula toteaa. HÄSA

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.