Julkaistu: 17.07.2018 19:00

Kapakanmäen legendaarinen tanssilava muuttuu ajan mukana, muttei kadota romantiikkaansa

  • Kapakanmäen isäntä, Kari Lehtonen, on innoissaan tehdystä remontista. Laajennetun orkesterilavan myötä Kapakanmäki pystyy houkuttelemaan enemmän esiintyjiä kuin aikaisemmin. Kuva: Pekka Rautiainen
    Kapakanmäen isäntä, Kari Lehtonen, on innoissaan tehdystä remontista. Laajennetun orkesterilavan myötä Kapakanmäki pystyy houkuttelemaan enemmän esiintyjiä kuin aikaisemmin. Kuva: Pekka Rautiainen
  • Terassin ja tanssi- ja orkesterilavat yhdistävät tuplaovet mahdollistavat musiikista nauttimisen ulkona entistä paremmin. Kuva: Pekka Rautiainen
    Terassin ja tanssi- ja orkesterilavat yhdistävät tuplaovet mahdollistavat musiikista nauttimisen ulkona entistä paremmin. Kuva: Pekka Rautiainen
  • Kapakanmäen ja Lehtosen tarina jatkuu. Lavalla on pitkät perinteet tanssipaikkana, mutta tänä kesänä siellä esiintyy ensi kertaa myös metallibändejä. Amorphis ja Sonata Arctica tulevat rokkaamaan maalaisromanttisessa miljöössä. Kuva: Pekka Rautiainen
    Kapakanmäen ja Lehtosen tarina jatkuu. Lavalla on pitkät perinteet tanssipaikkana, mutta tänä kesänä siellä esiintyy ensi kertaa myös metallibändejä. Amorphis ja Sonata Arctica tulevat rokkaamaan maalaisromanttisessa miljöössä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kapakanmäen legendaarista tanssilavaa on remontoitu tänä kesänä merkittävästi.
Tanssahtelun lisäksi Kapakanmäellä järjestetään nykyään paljon muutakin. Ihmiset tulevat läheltä ja kaukaa nauttimaan sen maalaisromantiikasta ja huippuesiintyjistä.



Kun Kari Lehtoselta kysyy, kuka on Kapakanmäen suosituin esiintyjä kautta aikain, ei tarvita paljoa miettimisaikaa. 

– Olin pieni joten en muista tätä itse, mutta silloin kun paikka avattiin, täällä esiintyi Konstaapeli Reinikainen. Ihmisiä tulvi niin paljon, että paikalle tuli oikeakin poliisi, joka joutui lopettamaan lipunmyynnin.

Vapaa-ajalla Lahden poliisilaitoksella vartijana työskentelevän tanssilavan pyörittäjän omat suosikkimuistot ovat hieman yli kymmenen vuoden takaa.

– Ystävät sanoivat vuonna 2005, etten saisi heitä ikinä tanssimaan tänne. He halusivat minun keksivän jotain muuta. Vuotta myöhemmin Lammin Pellavamarkkinoiden jatkoilla esiintyi Yö. Samana vuonna sain tänne myös silloin melko tuntemattoman Lauri Tähkä & Elonkerjuun, ja loppu on historiaa, Lehtonen kertoo silmät kiiluen.

 

 

Tuuloksessa sijaitseva Kapakanmäen tanssilava on saanut ihmiset panemaan jalalla koreasti jo vuodesta 1966. Tilat rakennettiin, koska Tuuloksen vanha tanssilava piti purkaa pois Lahden valtatien tieltä.

Vuonna 1980 Handen Humppa -orkesteriyhtyessä soittaneille Tapio Lehtoselle ja Aaro Lehtimäelle ja heidän perheilleen tarjottiin mahdollisuutta ottaa lavan toiminnan vetovastuu itselleen.

Ja siihenhän tartuttiin. Rainer Friman, Joel Hallikainen, Kari Tapio, Agents ja Korsuorkesteri vetivät hulppeita määriä ihmisiä tanssimaan. Tilojen kapasiteetti on noin 2000 henkeä, ja oli tavallista, että illat houkuttelivat paikalle yli tuhat ihmistä.

Vuonna 2005 Kapakanmäkeen hankittiin A-oikeudet ja perustettiin ravintola, joka mahdollisti laajentamisen yksityistapahtumiin. Aiemmin Kapakanmäen ovet olivat naulattuina kiinni syys-lokakuusta huhtikuuhun, mutta ympärivuotisen ravintolan takia toiminta on aktiivista joulukuulle asti.

Valta on sittemmin siirtynyt Tapio Lehtosen pojalle Karille, josta tuli Kapakanmäen isäntä vuonna 2007.

– Vanhempien housunlahkeessa olen täällä kuitenkin roikkunut alusta asti, Kari Lehtonen sanoo.

 

Tänä kesänä Kapakanmäellä on tehty ison rahan remonttia. Kuopalle painunutta tanssilattiaa tasoitettiin ja rakennuksen sisäpintoja maalattiin.

Pihalle rakennettiin terassi, jonka yhdistää tanssi- ja soittotilaan uudet, isot tuplaovet.

– Nyt tanssilavan musiikki kuuluu kunnolla ulos, Lehtonen sanoo.

Ehkäpä tärkein uudistus oli kuitenkin orkesterilavan suurentaminen.

– Pystyimme kyllä aikaisemminkin laajentamaan lavaa isompia kokoonpanoja varten väliaikaisesti, mutta esimerkiksi tänä kesänä yleisöä villinnyttä Popedaa ei olisi saatu esiintymään ilman tätä uudistusta, Lehtonen kertoo.

Tanssilavan kulman vuokrattava hengailutila, Kapakanmäen olohuone, uudistettiin jo viime kesänä.

 

Kuten Mamba lauloi, vielä on kesää jäljellä. Täksi vuodeksi Lehtonen on tehnyt täysin uuden genrevaltauksen. Kapakanmäellä esiintyvät heinä- ja elokuussa Suomen metalliskenen huippunimet Sonata Arctica ja Amorphis.

– Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun kumpikaan bändeistä esiintyy tanssilavalla. Varausten perusteella ihmisiltä löytyy paljon kiinnostusta, Lehtonen kertoo.

Myös stand up -iltamia on nähty useampana vuonna. Uudistuminen on ollut tarpeellista, sillä aikaisemmin niin suositut perjantaitanssit eivät tunnu houkuttelevan enää totuttua määrää tanssahtelijoita.

Torstain päivätanssit ja lauantain rokki-illat vetävät kuitenkin hyvin kävijöitä. Juha Tapio ja Popeda keräsivät tänä kesänä reilusti yli 1000 henkeä.

Mikä oikein saa ihmiset lähtemään Kapakanmäelle, joka on kuitenkin aika syrjässä? Vertailun vuoksi Tuuloksen kunnan väkiluku oli 1 643 vuoden 2008 lopussa, kun se liitettiin Hämeenlinnaan.

– Lahdessa ja Hämeenlinnassa ei tarvitse kuin kävellä kerrostalon portaat alas ollakseen juhlapaikoilla. Meillä täytyy olla kiinnostavia esiintyjiä ja laadukasta asiakaspalvelua. Silloin ihmiset tulevat pidemmänkin matkan päästä kokemaan tämän maalaisromantiikan ja kuuntelemaan Juha Tapiota silmät kiinni. HäSa

 

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.

Kalvola-seuran puheenjohtaja Veikko Rantanen on loistava tarinankertoja. Hän on kerännyt seudun ihmisiltä kauhu- ja kummitustarinoita, joiden kertomiselle ei ole otollisemman nimistä paikkaa kuin Murhalampi. Myös Murhalammen nimellä on oma tarinansa, joka ajoittuu Isonvihan aikaan. Kuva: Esko Tuovinen

Kalvolassa eli 1900-luvun vaihteessa Iso-Otto. Paikkakunnan persoona, monitaitava mies. Yhteen aikaan hän toimi haudankaivajana, mutta lämpimän kesän takia työpäivät olivat uuvuttavia. Niinpä hän päätti kaivaa hautoja yöllä.Kylän pojat saivat loistoidean.

Kuvassa näyttelijät Ria Kataja ja Hanna Vahtikari. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri löi tänä vuonna aiemmat katsojaennätyksensä Juha Tapion hitteihin perustuvalla Kaksi puuta -esityksellään.Otto Kanervan ja Osku Valveen kirjoittama ja Kanervan ohjaama romanttinen komedia keräsi kesän aikana 20 700 katsojaa.